Hankkeessa jokainen kunta kehitti kunnan tarpeiden ja resurssien mukaan kulttuurihyvinvoinnin palveluohjausta. Suurin osa kunnista kehitti kulttuurilähete-toimintaa. Kulttuurilähete-toimintaa kehittivät Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Sastamala, Punkalaidun, Tampere ja Ylöjärvi. Kulttuuriseteli- ja reseptimalleja kehitettiin Ikaalisissa, Orivedellä, Pälkäneellä ja Ruovedellä. Kolmessa kunnassa kehitettiin Lähitoritoiminnan yhteyteen kulttuuritoimintaa sekä sinne ohjaamista. Tällaista kehittämistä toteutettiin Kuhmoisissa, Parkanossa ja Pirkkalassa. Vesilahdella ja Virroilla kehitettiin mm. suullista ohjaamista kunnan kulttuuritarjontaan.
Lisäksi useissa kunnissa osoitettiin kiinnostusta Kulttuuriluotsitoimintaa kohtaan ja sitä myös sovellettiin tai suunniteltiin sovellettavan palveluohjauksen lisänä, sillä kokeiluissa havaittiin, ettei pelkkä ohjaus välttämättä alenna osallistumisen kynnystä riittävästi.
Pilotointivaiheen jälkeen muutama kehitetyistä toimintamalleista nähtiin valmiina vakiinnutettavaksi. Kyseiset toimintamallit löytyvät Liitetyt toimintamallit-välilehdeltä.
Hankkeessa kehitettiin alueellinen kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin osana Pirkanmaan hyvinvointialueen alueellista elintapaohjaustarjotinta (Hyvinvointia elintavoilla -sivusto). Se sisältää kuntien paikalliset tarjottimet, joihin kunnat koostivat hyvinvointia edistäviä kulttuuripalveluja. Lisäksi alueelliselle tarjottimelle on koostettu tapahtumakalentereita, verkon kulttuurisisältöjä, tietoa kulttuurihyvinvoinnista sekä kuntien tarjoama kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus.
Hankkeen tuloksena syntyi Pirkanmaan alueelliseen kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan pohjautuva Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluiden kulttuurihyvinvointisuunnitelma.
Pirkanmaan kuntien halukkuutta Kaikukortti-toimintamallin hyödyntämiseen kartoitettiin hankkeen aikana. Tältä pohjalta laadittiin Suunnitelma Kaikukortin käyttöönoton laajentamiseksi Pirkanmaalla, joka toimii samalla tietopakettina toimintamallista siitä kiinnostuneille kunnille.
Hankkeen aikana vahvistettiin kuntien ja yhdyspinnan toimijoiden tietopohjaa kulttuurihyvinvoinnista ja siihen ohjaamisesta osana hyte-työtä mm. koulutussarjoin ja työpajoin. Hankkeessa opitut asiat on koostettu Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen reseptikirjaksi, joka on käytännönläheinen opas kunnille ja yhdyspinnan toimijoille toiminnan käynnistämiseen.
Hankkeessa toteutettiin myös informatiivinen video, joka tiivistää kolmeen minuuttiin, mistä kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksessa on kysymys ja mitä sen johtamisessa tulee ottaa huomioon.
KUPPI-hankkeen vaiheista voi lukea Taikusydämen blogista. Projektipäällikkö bloggasi vuonna 2021 hankkeen lähtökohdista ja vuonna 2023 kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuuden kehittämismatkasta.