Koronapandemian aikana Suomessa on rekisteröity yli 1,4 miljoonaa varmistettua koronavirustartuntaa (tilanne 21.12.2022). Vaikka suurin osa toipuukin akuutista koronavirusinfektiosta nopeasti, niin osalle voi jäädä pitkittyneitä tai pitkäkestoisia oireita.
Suomessa onkin arviolta kymmeniä tuhansia pitkäkestoista koronaa (long covid) sairastavia ihmisiä. Eri arvioiden mukaan noin 5-20 %:lla koronaan sairastuneista oireet pitkittyvät, joskin arvioissa on suurta vaihtelua johtuen mm. eri tutkimuksissa esiintyvistä eroista taudinkuvan sekä oireiden, niiden keston sekä niiden aiheuttaman haitan määrittelyssä. Lisäksi jopa joka toisella saattaa olla yksittäisiä ja lievempiä oireita vielä 6 kk akuutin koronavirusinfektion jälkeen.
Pitkäkestoisesta koronataudista puhutaan, kun oireet ovat alkaneet 3 kuukauden sisällä akuutista infektiosta ja kestäneet vähintään 2 kk, eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla (WHO). Yleisimpiä oireita ovat uupumus, heikentynyt rasituksensieto, hengenahdistus, päänsärky sekä erilaiset kognitiivisten toimintojen häiriöt.
Pitkäkestoisesta koronataudista toipuvien oirekuva voi olla laaja, ja oireiden määrä sekä voimakkuus vaihtelevat tapauskohtaisesti. Tämän lisäksi oireiden aaltoilu on tyypillistä. Osalla oireet voivat olla lieviä, mutta osalla oireet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa yksilön työ- ja toimintakyvylle sekä elämänlaadulle. Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys voi myös olla sairauslomien ja työkyvyttömyyden vuoksi merkittävä.
Toistaiseksi Suomessa ei ole vielä pystytty järjestämään systemaattista ja järjestelmällistä terveydenhuoltoa, hoitoa sekä kuntoutusta pitkäkestoisesta koronataudista toipuville. Diagnosointi perustuu kliiniseen kuvaukseen ja muiden mahdollisten tekijöiden poissulkemiseen. Hoito ja kuntoutus ovat lähtökohtaisesti oireenmukaisia ja niiden saatavuudessa on edelleen alueellisia eroja. Suomessa on vain yksi pitkäkestoisen koronataudin hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut poliklinikka (HUS Koronavirusinfektioiden pitkäaikaisoireiden poliklinikka), jossa hoidetaan valtakunnallisesti haastavimmat tapaukset. Muutoin hoito ja kuntoutus tapahtuu pääasiassa perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköissä. Moniammatillisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa sekä koordinoinnissa ja seurannassa on edelleen paljon kehitettävää. Lisäksi koordinoitua vertaistukea ei tälle kohderyhmälle ole vielä tarjolla.
Filha ry:n vuonna 2021 toteuttaman kyselyn mukaan (n=207) yleisimpiä pitkäkestoisen koronataudin oireita olivat heikentynyt rasituksensieto (81 %), uupumus (78 %), aivosumu (67 %) ja hengenahdistus (63 %). Suurimmalla osalla oireet rajoittivat päivittäistä elämää (87 %). Vastauksista välittyi suuri tarve tiedolle (68 %), psyykkiselle tuelle (43 %) sekä vertaistuelle (64 %). Kyselyn tuloksia on käytetty hankkeen suunnittelun tukena.