Kansallisen vointimittari EQ-5D-5L:n käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM)

Luotu 16.04.2024
Kansallisen vointimittari EQ-5D-5L:n käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM)
Kansallisen vointimittari EQ-5D-5L:n käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM)

Lyhyt kuvaus

Geneerinen PROM on laaja-alainen, monille kohderyhmille yhteisiä ja merkityksellisiä toimintakykyaiheita  sisältävä yleinen vointimittari (GenPROM). Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut yleiseksi potilaan vointimittariksi EQ-5D-5L-mittarin.  Projekti edistää ja tukee EQ-5D-5L-mittarin käyttöönottoa terveydenhuollossa vuosina 2025-2026.

Lisätietoa GenPROM-projektista THL:n hankesivulta:

https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/geneerisen-promin-valinta-ja-kayttoonotto-terveydenhuollossa-genprom-

Toimijat

Projektin toimijoita ovat THL, STM ja hyvinvointialueet. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi Kela ja Vaikuttavuusverkosto.

Toimiaika

Projektin toiminta-aika on 4/2024-12/2026.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Geneerinen PROM -projektin tavoitteet

Kansallinen tavoitetila on, että  

  • julkisen terveydenhuollon palveluissa käytetään yhtenäistä aikuisväestölle tarkoitettua geneeristä PROM-mittaria, jonka avulla seurataan potilaan kokemusta yleisestä toimintakyvystään ja terveydentilastaan  
  • geneerisen PROM:n avulla koottu potilaan raportoima tieto on hyödynnettävissä ja käytössä terveydenhuollossa palvelutarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa
  • geneerisellä PROM:lla tuotettu yhtenäinen data mahdollistaa eri potilasryhmien yhteisten toimintakyvyn aiheiden arvioinnin sekä vertailun eri potilasryhmien, organisaatioiden ja alueiden välillä  
  • geneerisen PROM:n avulla on mahdollista saada tietoa vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin tueksi sekä osaksi vähimmäistietosisältöä, kun PROM-tieto on yhdistetty muuhun tietoon esim. interventioista, diagnooseista, ikäryhmästä, palveluista ja etuuksista.

GenPROM-projektilla (2024–2026) on neljä tavoitetta, joilla edistetään kansallisen tavoitetilan toteutumista STM:n linjausten mukaisesti. 

Tavoite 1. Yhtenäinen geneerinen PROM-mittari on valittu julkiseen terveydenhuoltoon aikuisväestölle.

Tavoite 2. Osa hyvinvointialueista hyödyntää ja muilla hyvinvointialueilla on valmius hyödyntää geneeristä PROMia osana potilaiden palvelutarpeiden arviointia, seurantaa sekä tiedolla johtamista. 

Tavoite 3. Hyvinvointialueiden käyttöön on laadittu kansallinen geneerisen PROMin käyttöönottoon, käyttöön ja PROM-tiedon hyödyntämiseen ohjaava toimintamalli ja etenemissuunnitelma projektin jälkeiselle ajalle.  

Tavoite 4. Kansallisen vähimmäistietosisällön kehittämiseksi on ehdotuksia uusista PROM-tietoon perustuvista indikaattoreista, jotka soveltuvat hyvinvointialueiden vertailuun ja kansalliseen ohjaukseen.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on toivottu pitkään mittaria, jolla voisi mitata potilaan/asiakkaan raportoimia tuloksia yleisen toimintakyvyn tilasta (PROM Patient-Reported Outcome Measure). 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa vastaa GenPROM-projektin johtamisesta. Kansallisella ohjauksella halutaan varmistaa, että tulevaisuudessa hyvinvointialueilla  on käytössä vaikuttava ja kansallisesti yhtenäinen terveydenhuollon ja potilaiden tarpeita vastaava asiakaslähtöinen geneerinen toimintakyvyn arviointiväline, jonka käyttö on integroitu kansallisesti yhtenäisiin toimintamalleihin ja kansalliseen tietotuotantoon.    

Päämäärä ja päätavoite

Tavoitteiden saavuttamiseksi projektissa tehdään viisi tehtäväkokonaisuutta:

Tehtävä 1: Aikuisväestölle tarkoitetun geneerisen PROM-mittarin ehdotus julkisen terveydenhuollon käyttöön  

THL vertailee käyttötarkoitukseen soveltuvia geneerisiä PROM:ja ja kartoittaa geneeristen PROM-mittareiden käyttöä ja tiedon hyödyntämistä jo päättyneistä ja meneillään olevista geneerisiin PROM-mittareihin liittyvistä hankkeista Suomessa ja ulkomailla. STM tekee valinnan mittarista.  

Tehtävä 2: Lähtötilanteen selvitys geneerisen PROMin käytöstä ja tarpeista hyvinvointialueilla

THL kartoittaa lähtötilannetta hyvinvointialueilta geneerisen PROM valinnan tueksi. Erityisesti selvitetään sitä, mistä aiheista PROM-tietoa tarvitaan ja miltä terveydenhuollon (ja sosiaalihuollon) ryhmiltä sitä tarvitaan. Lisäksi selvitetään käyttöönoton, käytön ja hyödyntämisen toimintamalleja sekä tietojärjestelmien kyvykkyyttä PROMin hyödyntämisessä.

Tehtävä 3: Geneerisestä PROM-tiedosta muodostettavat indikaattorit kansalliseen käyttöön (vähimmäistietosisältöön) ja tiedon jalostamisen toimintamalli

THL tunnistaa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, millaista geneerisestä PROMista muodostettavaa tietoa tarvitaan tiedolla johtamisessa ja miten sitä hyödynnettäisiin osana tiedolla johtamista. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia yhdistää PROM-tietoa muihin potilaista saataviin tietoihin, kuten interventioihin, diagnooseihin, ikäryhmiin, palveluihin ja etuuksiin. Lisäksi THL selvittää mahdollisuudet kehittää PROM-tiedon jalostamisen pysyvän toimintamallin THL:ään (sisältäen mm. poiminnan Kannasta, analysoinnin, raportoinnin).

Tehtävä 4. Geneerisen PROM:in käytäntöön vieminen

THL tukee geneerisen PROMin käyttöönottoa ja käyttöä hyvinvointialueilla. Tätä varten THL suunnittelee yhdessä hyvinvointialueiden kanssa jatkuvan kehittämisen mallin, miten PROM otetaan käyttöön terveydenhuollon yksiköissä ja miten PROM-tieto saadaan ammattilaisille hyödynnettäväksi palvelutarpeiden arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa sekä tiedolla johtamisessa. Lisäksi huomioidaan tietojärjestelmien kyvykkyys tukea em. kokonaisuuksia.  


Tehtävä 5: Geneerisen PROMin käyttöönoton, käytön ja hyödyntämisen onnistumisen seuranta

Käyttöönoton ja käytön etenemisen seuraamiseksi THL kerää tietoa geneerisen PROM-mittarin käyttöönotosta, käytöstä ja PROM-tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi THL laatii etenemissuunnitelman projektin jälkeiselle ajalle.  

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tehtävä 1. Tuotokset:

  • alustava selvitys valittavista mittareista, joiden avulla voidaan laskea QALYja (EQ-5D, PROMIS 29+2 ja 15D) (LIITE 1) (Q1/24)
  • ehdotus kansallisesta geneerisestä PROMsta (Q4/24)

Tehtävä 2. Tuotokset:  

  • Kuvaus hyvinvointialueiden geneerisen PROMin käytön lähtötilanteesta (sisältäen tietoja mm. potilasryhmistä, palvelupoluista, teknologian tasosta, PROM-tiedon käyttö ja tarpeet ym.; kirjallisuuteen pohjaavia tietoja)  

Tehtävä 3. Tuotokset:  

  • Ehdotus vähimmäistietosisältöön sisällytettävistä PROM-tietoon pohjaavista ja ylläpidettävistä indikaattoreista
  • PROM-tiedon jalostamisen toimintamalli

Tehtävä 4. Tuotokset:  

  • Hyvinvointialueille suunnattu toimintamalli geneerisen PROMin käyttöönottoa, käyttöä ja tiedon hyödyntämistä varten (sisältäen tietoja mm. tiedonhallintaan liittyvistä asioista, ammattilaisten osaaminen ja koulutus, kirjaaminen, PROM-tiedon hyödyntäminen ym.)

Tehtävä 5. Tuotokset:  

  • Tehtävässä 2 kuvatun hyvinvointialueiden lähtötilanteeseen pohjaava seurantaraportti hyvinvointialueiden geneerisen PROMin käyttöönoton, käytön ja hyödyntämisen kehittymisestä