Pohjois-Savon maakunnassa on vuoden 2021 alusta 19 kuntaa, joiden lähtötilanteet vaihtelevat. Kokonaisuutena maakunnassa sairastetaan muuta maata enemmän, ikääntyneiden määrä kasvaa väestön kokonaismäärän samalla laskiessa, ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on maan suurimpia. Alueen väestön palvelutarve on 17 % maan keskiarvoa suurempi, joka johtaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon maan keskitasoa runsaampaan käyttöön. Alueelliset erot näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa ja saatavuudessa, mutta myös väestön sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Tämä johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne. Matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus on johtanut raskaampien palvelujen runsaaseen käyttöön. POSOTE20-työssä pyritään poistamaan eriarvoisuutta parantamalla saavutettavuutta ja saatavuutta koko maakunnassa eri keinoin.
Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden ovat maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta tarvevakioinnin jälkeen Pohjois-Savo asettuu hieman keskiarvon alapuolelle. Reaalikustannusten kasvun odotetaan kohdistuvan pääosin ikääntyneiden palveluihin ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon. Kustannusten kasvua pyritään pienentämään siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisyyn palveluneuvonnalla ja omahoidon työkalujen systemaattisella kehittämisellä maakunnan tarpeita vastaaviksi. Tulevaisuuden sotekeskushankkeella tavoitellaan muutoksia mm. sairastavuuden vähenemiseen, kiireettömän hoidon nykyistä parempaan saatavuuteen, sähköisen asioinnin lisääntymiseen, kotihoidon ja kotisairaalatoiminnan vahvistamiseen. Lisäksi keskiössä ovat järjestökumppanuuden ja osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Ennaltaehkäisyn työpakettiin liittyen:
Pohjois-Savon sote-palvelutuotannossa painottuvat raskaat palvelut. Näyttöä ehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on runsaasti, mutta tarvitaan implementaatiotutkimusta ja arviointia niiden soveltuvuudesta Pohjois-Savon maakuntaan. Painopisteen siirtämiseksi ennaltaehkäisyyn tarvitaan myös siihen liittyvän osaamisen ja johtamisen sekä tietojärjestelmien kehittämistä.
Ehkäisevän toiminnan tulee huomioida koko elämänkulku ja rakentua ihmisten yksilöllisten tarpeiden ja resurssien mukaisesti, ja palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa yhden yhteydenoton periaatteella. Osallistavat toimet ja menetelmät ovat keskiössä ehkäisevien palveluiden kehittämisessä.