Hankkeen lähtökohdat
Koska ammattikoululaiset käyttävät päihteitä selvästi runsaammin ja he kokevat terveytensä heikommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat (Andersen ym. 2015, Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, Hankonen ym. 2017, Horvárth ym. 2018, Kestilä ym. 2019), on päihteiden käytön ehkäisyyn ja käytön lopettamiseen tarkoitettujen toimien kohdistaminen juuri tähän kohderyhmään perusteltua. Kun tähdätään nuorten päihteiden käytön vähentämiseen, vaikuttavinta on järjestää konkreettista, monipuolista ja osallistavaa toimintaa nuorille tutuissa ympäristöissä, kuten koulussa (Andersen ym. 2015, Hankonen ym. 2017, Van der Vlis ym. 2017, Wiss ym. 2017 & Horváth ym. 2018).
Kirjallisuuden mukaan koulun on todettu olevan tehokas elintapaohjauksen ja päihdekasvatuksen toimintaympäristö. Kouluympäristössä toteutetut yhteisölliset interventio-ohjelmat, jotka tähtäävät nuoren sosiaalisten kompetenssien ja taitojen kehittämiseen ja terveystiedon lisäämiseen, on koettu hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi (Harvey, ym. 2016, 213, Towns, 2017, 15).
Haasteiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja ennaltaehkäisevässä työssä on tunnistettu kohderyhmän tavoittamisen ja osallistamisen haasteet, interventioiden implementointi käytäntöön ja niissä saavutettujen tulosten pysyvyyden varmentaminen sekä johtaminen. Erityisesti kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevan terveyden edistämistyön johtamisen yhteistyökäytännöt ovat pirstaleiset ja koordinoimattomat.