Toimintamalli sisältää erilaisia ratkaisuja tuoda eri ikäisiä ihmisiä kohtaamaan toisensa taiteen ja kulttuurin äärellä. Lisäksi se tarjoaa monialaista yhteistyötä ja palveluohjausta tukevia vaihtoehtoja esimerkiksi sote- ja kulttuurialoille.
Toiminnalla saavutetaan esimerkiksi kotona- ja hoivapalveluissa asuvia vanhuksia, joiden toimintakyky estää heidän hakeutumisensa kodin ulkopuoliseen taide- ja kulttuuripalvelujen toimintaan. Ylisukupolvisilla kohtaamisilla mahdollistetaan suullisen perimätiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle.
Kultuuripalvelut ovat luonteva ja kiinteä osa hyvinvointia tukevia palveluja, joita tuottavat eri toimijat.
Ylisukupolvinen kulttuurikohtaaminen -toimintamallissa tavoitetaan ihmisiä kulttuuripalveluiden pariin, haetaan taiteellisin sekä kulttuurillisin työskentelymenetelmin keinoja lisätä suvaitsevaisuutta ja perimätiedon siirtymistä sukupolvien välillä. Toimintamallissa on kehitetty erilaisia ratkaisuja tuoda eri ikäisiä ihmisiä kohtaamaan toisiaan taiteen ja kulttuurin äärelle. Lisäksi toimintamalli tarjoaa monialaista ja -ammatillista yhteistyötä, sekä palveluohjausta tukevia vaihtoehtoja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan-, vapaa-aika- ja kulttuurialan henkilöstöjen välille.
Ylisukupolvisessa kulttuurikohtaamisessa eri ammatinedustajat suunnittelevat yhteisen kulttuuri- tai taideprojektin, -ryhmän tai tapahtuman asiakaskuntansa yhteen saattamiseksi. Ylöjärvellä pilottihankkeissa toteutettiin mm. vauvojen värikylpy hoivapalvelujen tiloissa, jolloin vanhukset ja vauvat pääsivät kohtaamaan toisiaan.
Ammatinedustajat tunnistavat ja ohjaavat asiakkaat toimintaan mukaan kuhunkin projektiin ennalta määriteltyjen kriteereiden, esimerkiksi sosiaalisten tarpeiden perusteella. Ohjauksen tukena voidaan käyttää kulttuurilähetettä. Toiminta vahvistaa osallistujien kulttuurillista toimijuutta, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta omaan ympäristöönsä ja tuo suvaitsevaisuutta sekä hälventää ikäryhmiin lokeroitunutta toimintakulttuurimalliamme. Toiminnan aikana kulttuurillisen identiteettimme kannalta merkityksellinen suullinen perimätieto siirtyy sukupolvelta toiselle.
Toiminta on organisoitua ja palaute sekä kokemukset jaetaan eri tahojen välillä. Näin toimijan/osallistujan itsensä lisäksi esimerkiksi hoiva-alan ammattilainen voi löytää asiakkaastaan uusia voimavaroja, joita tukea tulevaisuudessa. Hoivapalvelujen piirissä olevien henkilöiden osallistuminen ja havainnot kirjataan henkilön asiakastietoihin (esim. pegasos-potilastietojärjestelmään) kulttuurihyvinvoinnin osioon.
Toimintaa on toteutettu esimerkiksi kulttuuriläheteryhmillä, kulttuuripalveluiden jalkautumisena kotihoidon asiakkaiden luokse sekä taideharrastusryhmien perustamisella.
Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on kuntien lakisääteinen tehtävä (Kuntalaki (410/2015). Myös terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa huolehtimaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä seuraamaan väestön terveyttä, hyvinvointia ja toteutettuja toimenpiteitä. Vuonna 2023 voimaan astuva laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia yhteistyöhön.
Laaja hyvinvointikertomus sekä eri-ikäisille suunnatut hyvinvointisuunnitelmat ohjaavat hyvinvointityötä. Ylöjärvellä kulttuurihyvinvointi on yksi laajan hyvinvointikertomuksen painopisteistä. Hyvinvointisuunnitelmia on laadittu mm. ikääntyneen väestön ja lasten, nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin toteuttamiseksi.
Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma ohjaa myös Ylöjärvellä tapahtuvaa kulttuurihyvinvoinnin toimintaa.
Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla (KUPPI) - hankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Tarkoituksena on löytää erilaisia ratkaisuja eri-ikäisten kulttuurihyvinvoinnin palvelujen saatavuuteen ja käyttöön entistä paremmin.
Ylöjärven kaupungin kehittämistyö painottuu erityisesti ennaltaehkäisevään kulttuurihyvinvointityöhön, joka mahdollistaa ja tukee ihmisiä olemaan aktiivisia oman kulttuurinsa ylläpitäjiä ja tuottajia. Toiminnalla parannetaan kulttuuripoliittista yhdenvertaisuutta ihmisten perusoikeuteen osallistua taide- ja kulttuurielämään. Toiminnalla saavutetaan esimerkiksi kotona- ja hoivapalveluissa asuvia vanhuksia, joiden toimintakyky estää heidän hakeutumisen kotinsa ulkopuolisiin taide- ja kulttuuripalveluiden toimintaan.
Ylöjärven kaupungilla mm. kulttuuri- ja kirjastopalvelut tekevät työtä kulttuurin ja ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi kulttuurihyvinvointia mahdollistavat lukuisat paikalliset yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Palvelujen saavutettavuudessa ja yhteensovittamisessa on ollut parantamisen varaa valtakunnallisestikin.
Toiminnan kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset ihmiset vauvasta vanhukseen sillä ajatuksella, että osallistujien kesken ylitetään sukupolvien raja. Näin mahdollistetaan suullisen perimätiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle. Ylöjärvellä pilottihankkeissa kohderyhmänä olivat erityisesti lapset, perheet ja vanhukset.
Osalle toimintaan osallistuneille henkilöille on toteutettu toiminnasta palautekysely. Palautekyselyn tulokset ovat olleet luonteeltaan positiivisia. Lisäksi työskentelytilanteissa on havaittu ja saatu suoraa sanallista palautetta.
Toimintamallin parissa työskentelevät ammattilaiset ovat pilottihankkeissa olleet taiteen-, opetusalan- ja lastenneuvolan sekä vanhushoivan ammattilaisia. Yhteistyö antaa ammattilaisille mahdollisuuden oppia kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä asiakasryhmästään. Lisäksi moniammatillisuus tuo uusia näkökulmia oman työnkuvan merkityksestä osana suurempaa kokonaisuutta.
Ylöjärven kaupungilla toiminta mahdollistuu pienimuotoisesti sisältymällä kulttuuripalveluiden yhteisötaiteilijan työnkuvaan osana kulttuurirakenteiden kehittämistyötä.
Toiminnan vakiintumiseksi ja suuremman kohderyhmän tavoittamiseksi kuntaan olisi luotava työryhmä, jossa olisi jokaiseen toimintaan osallistuvan toimintaorganisaation edustaja vastuuhenkilönä. Työryhmässä toiminnalle luotaisiin tavoitteet, palveluohjauksen käytänteet ja jatkuvan toiminnan edellytykset.
Toisena toiminnan vakiinnuttamisen edellytyksenä on esimerkiksi ylisukupolvisen kohtaamisen ja kulttuuriperinnön sisällyttäminen osaksi lasten kulttuurillista kasvatusta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, sekä ikääntyneiden hoito- ja palvelusuunnitelmia. Tiedon siirron ja toiminnan vaikutuksien turvaamiseksi myös kulttuurihyvinvoinnin kirjaaminen osaksi potilastietojärjestelmiä tulee vakiinnuttaa käytäntöihin hoivapalveluissa.
Kulttuurihyvinvoinnin merkityksellisyyden tunnistaminen eri ammattiryhmissä osana ihmisen psykofyysistä kokonaisuutta tuo tämänkaltaiselle toiminnalle edellytykset vakiintua osaksi uudenlaisia tapoja toimia kulttuurin parissa. Tunnistaminen edellyttää muun muassa eri toimoiden välistä vuorovaikutusta, jota tukee monialainen työryhmä.