Ratkaisun keskeinen sisältö
Kehittämisprosessi ajoittuu globaalisti rauhattomaan aikaan, jossa tulevaisuus on epävarmuuden ja huolten täyttämää. Ikääntyvän väestön Suomessa talouskasvu on hiipunut ja työttömyys Euroopan korkeinta. Yhteiskunnassa on nähtävillä polarisaatiota ja eriarvoistumista, erot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet samalla kun huono-osaisuus ja pahoinvointi on kasautunut. Palvelujärjestelmä on myös synnyttänyt hyvinvointi- ja terveyseroja, kun kaikenlaisten ihmisten tarpeita ei kyetä huomioimaan. Epäluottamus yhteiskuntaa ja julkisia palveluita kohtaan on kasvamassa. Orpon hallituksen erilaiset leikkaukset ja niiden vaikutukset järjestökenttään vaikuttavat omalta osaltaan. Kehittäminen ajoittuu myös aikaan, jolloin Keski-Suomen hyvinvointialue on joutunut karsimaan monista palveluistaan. Avun ja tuen tarve on suuri, mutta rahaa ei ole eikä palveluihin ole helppo hakeutua. Kohtaamattomuuden ja sivuutetuksi tulemisen kokemus eri palveluissa asioitaessa on toistunut asiakkaiden puheissa.
Asiakkaiden osallistuminen
Kohderyhmänä ovat etenkin heikossa asemassa olevat sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivat henkilöt, jotka eivät koe saavansa ääntään kuuluville ja apua tilanteeseensa. Näillä asiakkailla on usein kasautuneet tilanteet, huonoja kokemuksia ja pelkoa viranomaisten kanssa asioimisesta, vaikeutta sanoittaa omaa tilannettaan ja vähän varallisuutta. Asiakkaat kertovat pirstaloituneista palveluista, joissa ei usein huomioida kokonaistilannetta, eikä mahdollisuutta vaikuttaa. Esteitä palveluihin hakeutumisessa voi olla mm. pelko kirjaamisesta tai digisyrjäytyminen. Asiakasymmärrystä on kerrytetty kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa haastattelemalla ihmisiä. Kehittämistyö toteutetaan ruohonjuuritasolla matalan kynnyksen kohtaamispaikassa, jossa ollaan lähellä ihmisiä ja kuullaan heidän kokemuksiaan.
