Työkyvyn tuen tiimi/TTO Päijät-Häme

Luotu 28.05.2021
Työkyvyn tuen tiimi/TTO Päijät-Häme

Alustava idea

Työkyvyn tuen toimintamalli sote-keskukse on osa asiakkaan tarpeista lähtevää, sujuvaa ja selkeää palvelukokonaisuutta, jonka kautta asiakas pääsee tarvitsemiinsa palveluihin ja mahdollisesti myös työllistyy. Matalan kynnyksen palvelu, johon asiakas voi ohjautua eri tahojen kautta.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Linkit - Liitteet
Päijät-Hämeen työkyvyn ja työllistymisen tuen malli (2.46 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Hankkeen näkökulmasta työkyvyn tuki -terminä nähtiin tarkoittavan asiakasryhmäkohtaista palvelukokonaisuutta ja yksilöllistä palvelupolkua, jotka vahvistavat asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja työllistymisen edellytyksiä. Palvelukokonaisuus puolestaan kuvaa perus- ja erityistason palveluiden yhteen sovittamista, eri palveluiden hyödyntämistä yhtäaikaisesti sekä eri toimijat oman vastuunsa tietämistä palvelukokonaisuudessa. Palvelupolussa on kyse työkyvyn tuen asiakkaan suunnitelmallisesta ja yksilöllisestä eri palveluprosessien kokonaisuudesta, moniammatillisesta yhteistyöstä eri prosessien välillä sekä asiakasosallisuudesta.

Päijät-Hämeessä on aiemmin ollut kaksi kertaa erillinen työ- ja toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin keskittynyt yksikkö, joka on jouduttu lakkauttamaan taloudellisten resurssien vuoksi. Lisäksi eri kunnissa on ollut kuntien omien tarpeiden ja resurssien mukaisia toimintamalleja liittyen moniammatilliseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Yhtä yhtenäistä toimintamallia ei ole Päijät-Hämeessä ollut. Tähän yhtenäiseen työkyvyn tuen toimintamallin kehittämiseen, pilotointiin, arviointiin ja juurruttamiseen osaksi peruspalveluita hanke pyrki vastaamaan. Toimintamallin juurruttaminen jo hanke aikana nähtiin ensisijaisen tärkeänä toimintamallin jatkuvuuden näkökulmasta.

Lahdessa toimii Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP (prosessikuvaus liitteenä), jossa tehdään mm. monialaisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja. Sen nykytila (asiakasohjautuvuus, painopistealueet ym.) ja rooli tulevaisuudessa on kuitenkin selvityksen alla.  Muissa Päijät-Hämeen kunnissa ei ole aktiivista TYP-toimintaa tällä hetkellä. Monialaista yhteistyötä tehdään kuitenkin alueellisesti, mutta asiakastietoja ei kirjata TYPPI -järjestelmään.

Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä perusterveydenhuollon palvelut tuottaa vuoden 2021 alusta yksityinen palveluntuottaja, Harjun Terveys Oy. Lahdessa Harjun Terveyteen on suunnitteilla erillinen työkyvyn arviointitiimi. Myös Hartolassa ja Orimattilassa on yksityinen palveluntuottaja. Yksityisen palvelutuottajan kanssa tehtävään kehittämistyöhön rahoittaja asetti tiettyjä reunaehtoja, jotka tuli huomioida.

Hollolan, Padasjoen, Asikkalan, Myrskylän ja Pukkilan perusterveydenhuollon palvelut puolestaan tuotetaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) toimesta. Näin ollen kehittämistyö kohdennettiin Hollolaan, Asikkalaan ja Padasjoelle.   

Heinola ja Sysmä tuottavat niin ikään peruspalvelunsa itse. Heinolassa ja Sysmässä oli hankkeen alussa menossa prosessikuvausten työstämiset, joihin kuuluu myös työkyvyn tuen/arvioinnin prosessin kuvaaminen.

Kentältä tulleen palautteen mukaan työttömien asiakkaiden voi olla vaikea saada sairauslomaa lääkäriltä. Sairauslomalla voi olla iso merkitys asiakkaan palveluiden kokonaiskuvassa, esim. suhteessa Kelaan ja mahdollisiin kuntoutuksiin sekä etuuksiin.

Päijät-Hämeen perusterveydenhuollossa ei tehty systemaattisesti työkyvyn arviointeja työttömien terveystarkastusta lukuun ottamatta, johon ohjautuminen oli sattumanvaraista ja ajoittain myös haastavaa asiakkaan näkökulmasta. Ohjautumisessa oli alueellisia eroja ja sekä ne että alueelliset terveydenhoitajaresurssit kaipasivat selkeytystä. Työttömät ihmiset ohjautuivat työkyvyn arviointiin pitkälti erikoissairaanhoitoon, Kuntoutustutkimusyksikköön, joka kuormitti mm. taloudellisia resursseja. Hankkeen myötä tavoitteena oli viedä työkyvyn tuen ja arvioinnin osaaminen peruspalveluihin, jotta mm. työkyvyn arviot tehtäisiin siellä. Konsultoinnit erikoissairaanhoitoon tehtäisiin vain tarvittaessa, ja erikoissairaanhoitoon lähetettäisiin vain heidät, jotka hyötyvät ja tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja. 

Tärkeää oli kehittää maakunnallinen työkyvyn tuen malli, joka palvelee työkyvyn tuen tarpeita, huomioiden samalla kuntien erityistarpeet (iso kunta vrs. pieni kunta). 

 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Epävarmassa työmarkkinatilanteessa työttömien ja osatyökykyisten työkyvyn tuki on erityisen tärkeää. Ihmisen työelämäosallisuutta pitää vahvistaa ja syrjäytymistä ehkäistä. Hallitus oli sitoutunut työllisyyden nostoon. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä oli jo tulevan sote-rakenteen mukainen, lähes koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä, mutta sen sisäisiä prosesseja ja osaamista työkykyä tukevien toimenpiteiden tarpeen tunnistamiseksi sekä tuen ja jatkopolkujen saumattomaksi järjestämiseksi yhdessä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa oli tarpeen vahvistaa. Asiakaslähtöiset palvelut mahdollistavat laadukkaammat ja kustannustehokkaammat palvelut.

Työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen on moniammatillista ja -alaista työtä. Asiakkaalla on monesti useita ongelmia tai haasteita. Moniammatillinen tiimi pystyy paremmin vastaamaan näihin haasteisiin ja löytämään niihin ratkaisut yhdessä asiakkaan kanssa. On tärkeää, että ammattilaisten vastuut, tehtävät ja roolit ovat selvillä ja vältetään päällekkäisen työn tekemiseltä. Tämä takaa asioiden sujumisen ja palvelun laadun. Se helpottaa työntekoa sekä säästää aikaa ja rahaa.

Työkyvyn tuen palveluiden löytäminen palvelujärjestelmästä sekä asiakkaaksi pääsemisen tulee olla helppoa. Asiakas voi ohjautua palveluihin eri tahojen kautta tai hänellä pitää voida olla mahdollisuus hakeutua siihen itse. Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi on osa työkyvyn tukea sekä asiakkaan työllistymispolkua, jonka johdosta tarvitaankin vahvaa yhteistyötä katkeamattoman palvelupolun varmistamiseksi. On tärkeää, että asiakas pääsee tarvitsemaansa palveluun tai saa tarvittava tuen, jotta työllistyminen tulevaisuudessa voisi tulla mahdolliseksi.

Työkyvyn tuen toimintamallin sekä osaamisen (tunnistaminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi) juurruttaminen peruspalveluihin on merkittävä muutos niin ammattilaisten kuin asiakkaankin näkökulmasta. Tulevaisuuden sote -keskukset ovat moniammatillisia, tiimiajatteluun perustuvia keskuksia, jossa työskentelevät ne ammattilaiset, jotka ovat keskeisessä roolissa myös työkyvyn tuen mallin näkökulmasta. Näin ollen tarvittavat palvelut ovat saatavilla tulevaisuudessa juuri peruspalveluissa, sote -keskuksissa. Peruspalveluissa tuli lisätä mm. etuuksien ja lakien osaamista ja niiden vaikutusta asiakkaan kokonaistilanteeseen ja palvelupolkuihin. Tavoitteena oli, että työllisyyttä hoitavat tahot, Kela ja muut keskeiset, ei sote -keskuksissa työskentelevät tahot, voidaan linkittää toimintamalliin ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen jo hankeaikana.

Asiakasvastaavamalli tuli kehittää osaksi työkyvyn tuen palvelua. Siinä asiakas saa itselleen vastuutyöntekijän, joka kulkee asiakkaan kanssa palvelupolkua sekä varmistaa asiakkaan tarvitsemien palveluiden saatavuuden ja toteutumisen. Vastuutyöntekijä voi olla esim. terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, Kuntakokeilun tai TE -palveluiden asiantuntija. Vastuutyöntekijä pyritään nimeämään asiakastarvelähtöisesti. Tavoitteena on, että vastuutyöntekijän tukena on moniammatillisen työkyvyn tuen verkoston työntekijät.

Organisaation näkökulmasta on kustannustehokkaampaa järjestää palvelut peruspalveluissa verrattuna erikoissairaanhoitoon. Ammattilaisten työkyvyn tukeen liittyvän osaamisen lisääntyminen, toimintamalliin perustuvan, moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen sekä päällekkäisen työn vähentyminen ovat merkittäviä myös organisaation näkökulmasta.

Työttömän asiakkaan palveluun pääseminen helpottuu, kun ammattilaiset tunnistavat työkyvyn tuen tarpeen heti asiakkaan hakeutuessa peruspalveluiden piiriin. Ammattilaisilla on käytössä asiakkaan tarpeet huomioiva, moniammatillinen työkyvyn tuen toimintamalli sekä tieto siitä, miten toimia ja kenen kanssa. Pidemmällä aikavälillä asiakkaan työllistymisen mahdollisuudet parantuvat, koska asiakkaan työ- ja toimintakyvyn haasteet ja mahdollisuudet on kartoitettu kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti. Lisäksi asiakas on saanut tarvitsevansa tuen ja ohjauksen koko asiakkuuden/prosessin ajan.

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteena oli matalan kynnyksen palvelu, johon asiakas voi ohjautua itse tai eri tahojen kautta ja, joka toteutetaan peruspalveluissa. Työkyvyn tuen palvelut tulevat olla osa asiakkaan tarpeista lähtevää, sujuvaa ja selkeää palvelukokonaisuutta, jonka kautta asiakas pääsee tarvitsemiinsa palveluihin ja mahdollisesti myös työllistyy. Sote -keskuksissa olisi erillinen työkyvyn tuen tiimi tai vähintään työkyvyn tukeen erikoistuneet työntekijät. Huomioiden, että kyse on toimintamallista, joka toimii henkilökunnan vaihtuessakin. Hankkeen toteutuksen kannalta merkittävää oli, että toimenpiteissä oli huomioitava, että Päijät-Hämeessä perusterveydenhuollon palveluita tuottivat osin yksityiset toimijat ja tämä loi hankkeen toiminnalle reunaehtoja rahoittajan puolelta. Hanke lähti liikkeelle ns. Päijät-Hämeen kuntayhtymän omista sote-keskuksista, joissa myös TulSoTe toimii.

Hankkeen tuloksena tavoiteltiin, että maakunnassa on työkyvyn tuen/työkyvyn arvioinnin toimintamalli, joka huomioi alueelliset erityistarpeet, resurssit ja jo olemassa olevat, toimivat käytännöt. Tavoitteena oli pilotoida ja juurruttaa toimintamalli/-mallit peruspalveluihin hankeaikana ja varmistaa sen tunnettavuus, toimivuus ja sujuvuus sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta. 

Ammattilaisten osaamisen lisäämisen kautta tavoiteltiin ajattelutavan muutosta ja yhteistä ymmärrystä liittyen työkyvyn tukeen ja arviointiin. Työkyvyn arviointi liitetään usein työhön ja työterveyshuoltoon, ei perusterveydenhuollossa tehtäväksi. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa ammattilaisia ajattelemaan työkyvyn arviointia työttömän henkilön näkökulmasta ja tarpeista sekä antamaan heille työkaluja työkyvyn arvioinnin tekemiseen peruspalveluissa -moniammatillisesti ja yhteistyössä.

 

Tavoitteiden saavuttaminen

 

 

Seuranta ja arviointi

Hankkeen toimenpiteissä toteutettiin asiakaskyselyjä ja -haastatteluja, joissa kartoitettiin työkyvyn tuen asiakkaiden sekä sidosryhmien kokemuksia palvelusta:

LAB- ammattikorkeakoulu teki sisäistä hankearviointia, prosessiarviointia.  Sitä toteutettiin mm. hanketyöntekijöiden työpajoissa, erilaisin kyselyin hanketyöntekijöille sekä sidosryhmille.

Kykyviisari oli tarkoitus ottaa alueellisesti käyttöön huomioiden asiakastarve sekä -hyöty. Hankkeen alkuvaiheessa Padasjoen työpajalla käytettiin Kykyviisaria asiakastyössä. Lisäksi kuntakokeilu käytti Kykyviisaria. Sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluissa Kykyviisari koettiin pääsääntöisesti liian raskaaksi ja sen käyttö jäi merkityksettömäksi. 

Hanketyöntekijät toteuttivat itsearviointia. Tiimi kävi jatkuvaa reflektointia toiminnan ja hankkeen tavoitteiden välillä. Säännöllinen hankeraportointi toimi myös hyvänä sisäisenä arvioinnin välineenä.

Hankkeiden välisissä tapaamisissa toteutui vertaisarvioinnin elementtejä.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Hankkeessa on kuvattu sekä pienen kunnan työkyvyn arvioinnin malli sekä Työkyvyn tuen toimintamalli sote-keskuksessa. Toimintamalli kuvaa kehittämistyön tueksi ja tuotokseksi kuvatut työkyvyn tuen asiakkaiden palvelupolkuesimerkit, asiakascase-kuvaukset sekä työkykykoordinaattorin, työttömien terveydenhoitajan sekä terveydenhuollon sosiaaliohjaajan (Tulsote) roolien kuvaukset, joilla kuvataan työkyvyn tuen toimintamalleja sote-keskuksessa sekä verkostoissa, osana maakunnallista työkyvyn ja työllistämisen tuen mallia. 

 

 

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Hankkeen alkaessa Heinola ja Sysmä tuottivat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin. Päijät-Hämeen väkiluku oli 200 629 (2019) ja työttömien määrä oli 13 690 (6/21).

Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittui maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys oli edellisinä vuosina kääntynyt laskuun, vaati Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste, eli vaikeasti työllistyvien osuus, oli Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.

Myös nuorisotyöttömyys sekä syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden nuorten osuus oli keskimääräistä korkeammalla tasolla. Ikä, osatyökykyisyys, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat luovat haasteita työllistymiselle. Lisäksi elinkeinorakenteen muutos ja työelämän vaativuus ovat vaikeuttaneet osaamista vastaavien työpaikkojen löytymistä (alhainen koulutusaste ja mielenterveys- ja päihdeongelmat haasteita).

Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertoivat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antoivat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita oli vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.

Asiakkaiden osallistuminen

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä oli sote-ammattilaiset, joiden osaamista lisäämällä pyrittiin jalkauttamaan työkyvyn tuen osaamista ja näin myös saatavuutta peruspalveluihin. Osaamisen lisäämisen toteutuksen tueksi kartoitettiin näiden ammattilaisten sen hetkinen työkyvyn tuen osaamistarve, johon heille järjestetyillä konsultaatiotilaisuuksilla ja koulutuskokonaisuudella vastattiin. Työkyvyn tuen toimintamallin kehittämistyössä jalkauduttiin asiakas- ja kehittämistyössä sote-keskuksiin ammattilaisyhteistyöhön sekä kehittämistyötä tehtiin erilaisin moniammatillisin työpajoin ja yhteiskehittämistilaisuuksin. Koulutuksien lisäksi näillä pyrittiin yhteisen ymmärryksen lisäämiseen. Yhteiskehittämisen avulla huomioitiin eri toimijoiden näkökulmat ja sitoutettiin kaikkia osapuolia yhteisiin suunnitelmiin.  

Hankkeen toissijainen kohderyhmä oli työttömät työnhakijat, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut. Asiakasosallisuuden näkökulmaa hankkeen kehittämiseen toi kehittäjäasiakas, asiakaskokemuksen asiantuntija sekä palvelumuotoilija. Työkyvyn tuen palveluissa asiakas nähdään oman asiansa asiantuntijana ja aktiivisena toimijana. Asiakasta motivoidaan osallistumaan. Työkyvyn tuen palveluiden asiakkaille järjestettiin yhteiskehittämistilaisuus sekä toteutettiin haastattelut asiakaskokemuksesta. 

 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

TKK-palvelupilotti alkoi vuoden -22 alussa. Helmikuussa alkoi asiakastyö. Henkilömuutosten vuoksi pilotissa on oli viivettä, mutta huhtikuussa hanke sai uuden työkykykoordinaattorin, joka pääsi aloittamaan asiakastyön. Tämän lisäksi hanke rekrytoi vielä toisen työkykykoordinaattorin, joka aloitti työnsä kesäkuun alussa. Asiakastyötä tehtiin koko loppuvuosi.

Kaksi työkykykoordinaattoria tekivät asiakastyötä jalkautuen sote-keskuksiin kahtena/kolmena päivänä viikossa. Yhteistyötä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa jatkettiin aktiivisesti, mutta jalkautuminen sote-keskusten tiimiyhteistyöhön pääsi alkamaan vasta myöhemmin syksyllä -22. Verkostoyhteistyössä selkiytettiin ja kehitettiin yhteisiä toimintakäytänteitä ja toimijoiden rooleja.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Työkykykoordinaattori -palvelupilottia haastoi pilotoinnin myöhäinen alkaminen, henkilöstövaihdosten vielä sitä jarruttaen, suhteessa hankkeen ja asiakkuuksien läpiviemisten kestoon. Tarkoituksena oli jatkaa asiakastyötä ja kehittämistä koko hankkeen loppuaika, vuoden 2022 loppuun, mutta asiakkuuksien saaminen loppuun tällä aikataululla ol haasteellista. Lisäksi valitettavasti samasta syystä työkykykoordinaattoreiden työn asiakastyön vaikuttavuuden arviointia ei juurikaan ollut mahdollista tehdä, vaikkakin verkostolta saatu palaute työn tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta tukikin. Työkykykoordinaattoreiden työkyvyn tuen palveluiden toimintamallien kehittämistyössä otettiin täten huomioon palveluiden jatkuvuus ja toimivuus myös hankkeen jälkeisellä ajalla, kun työkykykoordinaattoreiden toimenkuvaa ei oltu saatu tässä vaiheessa sote-keskukseen jatkuvaksi. 

Toisaalta työkykykoordinaattori -palvelupilotin toteutuksen avulla saatiin vahvistettua ja tuettua niin sote-keskuksen sisäisiä kuin verkostojen välisiä yhteistyön käytänteitä. Työkykykoordinaattoreiden läsnäoleminen sote-keskuksissa piti aihekeskustelua yllä. Perustason työntekijöiltä tuli esille työkyvyn tukeen profiloituneen osaamisen tarve kokonaisvaltaisessa asiakastyössä. Verkostojen rikkonaisuus tunnistettiin, ja niiden ylläpitämiseen jäätiin kaipaamaan osaajaa sote-tiimiin, perustyön ohella asiakasverkostoyhteistyöhön siiihen ei ole mahdollisuutta. Hankkeen tavoitteena Työkyvyn tuen osaamisen vahvistaminen perustason kaikilla toimijoilla oli osaamisen ja käytänteiden juurruttamiseen asti yhdelle hankekaudelle suuri tavoite. Jatkossakin varmasti aiheellista pohtia tavoitetta realiteetteihin ja resursseihin viitaten, ajatellen ammattilaisen työn ja osaamisen priorisointia. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Hankkeen aikataulullisista syistä toimintamallin juurruttaminen jopa kehittämisen keskiössä olleissa sote-keskuksissa jäi vähäiseksi. Hankkeessa toiminut terveydenhoitaja jatkaa kyseisissä sote-keskuksissa työttömien terveystarkastuksia tekevänä terveydenhoitajana jatkaen samalla toimintamallin juurruttamistyötä. Lisäksi hankkeessa työskennellyt työkykykoordinaattori jatkaa Tulsote-hankkeessa vuoden 2023 ajan tavoitteena edistää ja vakiinnuttaa työkykykoordinaattoripalveluita ja työkyvyn tuen palveluita Hyvinvointialueen sote-keskuksissa. 

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Päijät-Häme
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)