Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/ Keski-Pohjanmaa

Luotu 11.06.2021
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/ Keski-Pohjanmaa

Alustava idea

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden tarkoitus on, että työkyvyn tuen palvelujen eri toimijat toimisivat saumattomasti yhteen ja asiakkaat saisivat tarpeen mukaiset palvelut oikeaan aikaan tukemaan työllistymistä.

Kohderyhmä

Työikäiset

Linkit - Liitteet
Työkyvyn tuen kokonaisuus 30052022.pptx (7.21 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kehittämistoimet KP Työkyky –hankkeessa lähtevät käytännön työssä koetuista pullonkauloista palvelujen toimivuudessa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeen valmistelussa sote-peruspalvelujen tilannetta kuvattiin seuraavasti: Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuus ja hoitoon pääsy eivät ole toimineet ja niiden uudistaminen on aloitettu. Eri ammattilaisten hoitamissa palveluissa ei ole ollut koordinaatiota, ja potilas on voinut kokea hoidon poukkoilevana. Eri palveluissa puuttuu tietoa asiakkaan muiden sote-palvelujen käytöstä. Ei ole selkeitä malleja, miten tunnistaa monialaisesta yhteistyöstä hyötyvät asiakkaat, miten yhteistyö suunnitellaan tai miten yhteistyöpolut rakennetaan. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä arvioidaan olevan yhteisiä, esimerkiksi työttömiä ja vähävaraisia asiakkaita, joiden palvelutarpeisiin ei ole vastattu riittävästi. Kun asiakkaan kokonaistilannetta ei tunnisteta ajoissa, voi se osaltaan aiheuttaa raskaisiin palveluihin siirtymistä. Palvelujen vaikuttavuudesta ei ole ollut tietoa sosiaali- eikä terveydenhuollon palveluissa.

Kuntoutuspalvelujen osalta todettiin, että kuntoutuspalveluihin pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Myöskään eri palvelualueilla toteutetuista kuntoutuksista ei ole yhtenäistä neuvontaa ja ohjausta asiakkaille, eikä niistä ole Soiten sisälläkään kattavaa kuvaa sote-henkilöstöllä. Tulevaisuuden sote-keskus-Starttipajassa todettiin yleisemminkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat eivät tunne riittävästi toistensa palveluita. Osaamisen lisääminen monialaisista sote-palveluista on merkittävä tekijä palvelujen laadun parantamisessa ja palveluintegraatiossa.

Kun rakenteellinen integraatio on tehty, Soitessa on nyt tarve kehittää toiminnallista ja digitaalisten palvelujen integraatiota. Soiten alueen peruspalvelujen palveluverkko on tiivis ja palvelujen asukaslukuun suhteutetut, tarvevakioidut kustannukset ylittävät huomattavasti valtakunnan keskiarvon. Soiten tärkeimpiä tavoitteita onkin päästä toiminnan ja talouden kannalta kuntien kantokyvyn kestävään palveluverkkoon. Toiminnallinen palveluintegraatio nähdään mahdollisuutena palvelujen tehostamiseen. Yksi olennainen työväline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on digitalisaation hyödyntäminen, mitä pyritään lisäämään kaikissa palvelutuotannon vaiheissa.

Integroidun maakunnallisen sote-kuntayhtymän yli kolmevuotinen toiminta mahdollistaa palvelujen yhteensovittamisen. Se on mahdollistanut myös seuraavien maakunnallisten palvelualakohtaisten teemaohjelmien laatimisen ja kuntien kanssa tehtävän HYTE -yhteistyön rakenteen sote-palvelujen kehittämisen tueksi:

  • KP OTE – mallit – OTE-hankkeen tuloksena käyttöönotetut osatyökykyisten palveluihin liittyvät toimintamallit ja niiden jatkokehittäminen
  • HYTE-yhteyshenkilöiden verkosto, kuntien Hyte-suunnitelmien ja –kertomusten pohjalta yhteistä maakunnallista HYTE -kehittämistä
  • Mielenterveys- ja riippuvuusstrategia
  • Yhdenvertaisuussuunnitelma
  • Osallistu! –osallisuussuunnitelma
  • Soitella on myös SHQS –laaduntunnustus maakunnallisille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluille vuodesta 2017 lähtien.

Kuntien heikko taloudellinen tilanne, huoltosuhteen heikentyminen, vanhimpien ikäluokkien nopea kasvu ja työikäisten määrän väheneminen aiheuttavat suuria haasteita palvelujärjestelmän uudistamiselle.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Asiakas

Varhaisessa vaiheessa tarve tuki työkyvyn tuen tunnistamiseen ehkäisee syrjäytymistä, tukee asiakkaan fyysistä, ja psyykkistä terveydentilaa, ohjaa asiakasta oikea-aikaisiin palveluihin, ja tukee itsenäistä selviytymistä. Työkyvyn tuen tunnistaminen, ja työllistymisen tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lisää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia, ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tunnetta. 

 

Asiantuntija/Ammattilainen

Asiantuntijoiden kokevat ettei sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä toimi yhtenäisesti, ja asiakas ikään kuin katoaa palvelu "viidakkoon". Tietoa asiakkaan työkyvystä voi olla paljon, mutta tietoa ei ole koottu yhteen vaan se on pirstaloitunut. Lisäksi asiantuntijat kokevat ettei heillä ole riittävästi tietoa verkoston toimijoista, ja toimintatapojen muutoksista. Joihinkin palveluihin ohjaus ja yhteydenotto on koettu haastavana joka on vaikeuttanut, ja hidastanut asiakkaiden palveluihin pääsyä. Kuntakokeilun asiantuntijat kokevat etteivät he saa hoitavalta taholta asiakkaan terveydentilasta tietoa joka edesauttaisi asiakkaan työkyvyn, ja työllistymisen tukemisessa. Asiantuntijat kokevat myös, että verkostopalveluihin on vaikea saada asiakkaita.

Asiantuntijoiden näkökulmasta tarkastellen muutosta toivotaan;

-päällekkäisen työn välttämiseksi

-palveluiden koordinointiin

-oikea-aikaisiin palveluihin

 

Organisaatio

Organisaation palvelujärjestelmien kokoamisella ja toimintamallien yhtenäistämisellä vältetään päällekkäisiä toimintoja jonka myötä palvelut saadaan toimimaan saumattomasti yhteen, ja palvelut ovat tehokkaita sekä kustannusvaikuttavia. Palvelukokonaisuuksien selkeyttämiseksi, sillä toimijoiden palvelut tunnistamalla asiakasta osataan organisaation sisällä ohjata oikea-aikaisiin palveluihin.

- Palvelukokonaisuuksien selkeyttäminen

 

Yhteiskunta

Osatyökykyisen työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee työttömyyden pitkittymistä, syrjäytymistä, ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Varhainen työkyvyn tarpeen tunnistaminen on kustannustehokasta, kun asiakkaan tuen tarve tunnistetaan ja asiakas ohjataan oikeiden palveluiden, ja etuuksien piiriin eikä hän ole esim. kunnanmaksulistalla pitkäaikaistyöttömänä.  Osatyökykyinen voi työskennellä pitkään työelämässä, kun tuen tarve on kartoitettu, ja tunnistettu, ja työtehtävät on räätälöity hänelle sopiviksi. 

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tietoa asiakkaan työkyvystä, että osataan valita keinovalikoimasta tarvittavat keinot ja oikea-aikaiset palvelut työllistymisen edistämiseksi.

Tavoite: osatyökykyisten työllistämisen tukeminen avoimille työmarkkinoille. Työkyvyn tuen palvelujärjestelmän hyödyntäminen asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Tavoitteiden saavuttaminen

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintaminen (asiakasryhmä)

  • Muodostetaan asiakkaista ja asiakastyön ammattihenkilöistä koostuva moniammatillinen työryhmä mallintamaan työkyvyn tuen tiimin toimintamalli Soiten toimintaympäristöön. Työkyvyn tuen tiimi tulee koostumaan Soitessa laadittavan monipalveluprosessin toimijoista. 
  • Toimintamalli laaditaan osaksi Soite 2.0 sote-keskus –hankkeen toimenpidekokonaisuutta SOTE –vastaanottojen uudistaminen. Valmisteluun osallistuvat Soiten aikuisten sosiaalipalvelujen, vastaanottopalvelujen-, kuntoutus-, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä ehkäisevien palvelujen (HYTE, työterveyshuolto), kokemusosaamisen ja asiakasnäkökulman edustajat
  • Määritellään asiakkaiden ohjautuminen eri yhteistyökumppaneiden palveluihin / palveluista.
  • Menetelmänä käytetään palveluintegraation muotoilutyökalua, joka on tutkittu hyvä käytäntö monialaisen palveluprosessin muotoilussa.   

 

Seuranta ja arviointi

Kelan  ammatillisten kuntoutuspalvelujen käyttö on kasvanut Keski-Pohjanmaalla ja koko maassa koko 2010-2020 lukujen ajan. 2010-luvun alussa ammatillisia kuntoutustarveselvityksiä tehtiin Keski-Pohjanmaalla. n. 10 kp vuosittain, kun 2020 niitä tehtiin 58 kpl. Muiden KELA:n myöntämien ammatillisten palvelujen tilastot löytyvät liitetiedostosta.

Työkyvyn tuen palvelujärjestelmän käyttöastetta voidaan seurata mm. KELA:n tilastoista. Ammatillisten kuntoutuspalvelujen käyttö on yksi tapa seurata, kuinka hyvin ammattilaiset tuntevat käytössä olevat palvelut. 

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Toimintamallin tarkoituksena on muodostaa eheä palvelukokonaisuus, jossa asiakkaiden työkyvyn tarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja he saavat tarpeen mukaisia työkyvyn tuen palveluja eri toimijoilta. 

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen kuuluu työelämään, koulutukseen, kuntoutukseen tai työ- ja toimintakyvyn arviointiin johtavat palvelupolut.

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus on eri toimijoiden yhteen kietoutuneiden palvelujen kokonaisuus. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen vaikuttaa mm. työllisyyspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntoutuspalvelujen, KELAn ja eri palveluntuottajien palvelujen toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat keskeiset ministeriöt, joiden toiminta vaikuttaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden muodostumiseen.

Eri palveluiden rahoituksesta vastaavat mm. kunnat, sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, KELA ja työ- ja elinkeinoministeriö.    

Maakunnan pinta-ala on 6 462,93 km², josta on maa-alueita 5 019,98 km², sisävesiä 199,60 km² ja merialueita 1 243,35 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan Keski-Pohjanmaa on Manner-Suomen pienin ja Ahvenanmaan jälkeen koko Suomen toiseksi pienin maakunta. 68 018 henkilöä 18:nneksi suurin (28.2.2021) Väestötiheys 13,55 as./km². Kuudenneksi harvaanasutuin maakunta.

Keski-Pohjanmaan ikäjakauma osoittaa, että 50-74 vuotiaiden osuus väestöstä on suuri ja toisaalta nuorten ikäluokkien 5-19-vuotiaiden osuus on merkittävä. Keski-Pohjanmaalla on Centria ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, mutta suurin määrä nuoria muuttaa toisen asteen koulutuksen jälkeen pois Keski-Pohjanmaalta opiskelemaan muualle Suomeen. Väestömäärä on laskusuunnassa Keski-Pohjanmaan ja yli 65-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan vuoden 2021 osuudesta 22,6 %:sta 27,4 %:tiin vuoteen 2040 mennessä. Väestörakenteen huoltosuhteelle aiheuttaman paineen vuoksi työllisyysastetta tulee saada nostettua Keski-Pohjanmaalla ja koko Suomessa ja osatyökykyisten työpanosta on vielä merkittävästi hyödynnettävissä erilaisiin tehtäviin. 

Työkyvyn tukemisen kannalta on olennaista hahmottaa alueen elinkeinorakenne. Naisten työpaikat sijaitsevat yleisimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa, tukku- ja vähittäiskaupassa, koulutussektorilla, ja teollisuudessa. Miesten työpaikat sijaitsevat yleisimmin teollisuudessa, kuljetus- ja varastointialalla, tukku- ja vähittäiskaupassa, maataloudessa tai metsätaloudessa sekä hallinnon ja terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla. 

 

Pohjanmaan Ely-keskusalueen työllisyyskatsauksessa kesäkuu 2021 kerrotaan Keski-Pohjanmaan alueella kesäkuussa 2021 olleen työttömänä 3181 asiakasta joista 225 on lomautettuja. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömänä oli 1102 asiakasta 37,4% . Nuorten työttömien määrä on vuoden takaiseen verrattuna pienentynyt, ja alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä  -42,6% vähemmän kuin vuosi sitten. Samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut +30,2%.

Kuntakokeilussa on mukana 2961(08/2021) asiakasta kahdeksan hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnassa, joista Kokkolalaisia 2218 (75%). Nuoria alle 29 -vuotiaita kuntakokeilussa on1102 (37,4%),maahanmuuttajia ja vieraskielisiä 350, joista kotoasiakkaita noin 100. 

Kuntakokeilun asiakkaista 1077 hlöä (37,5% )kuuluu tuetun työllistämisen palveluihin, ja 404 hlöä (14% ) monialaisten palveluihin Keski-Pohjanmaan Typpiin (Työllistymistä edistävä monialainen työllistämispalvelu). Tuetun työllistämisen ja monialaisten palveluiden asiakkaista 86% tarvitsee monialaista tukea ja arviointia työkyvystään (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen). Tuetun työllistämisen ja työllistymistä edistävien monialaisiin palveluihin kuuluvista asiakkaista n.14% katsotaan olevan mahdollisuus siirtyä työelämään.

Asiakkaiden osallistuminen

Palvelukokonaisuuden kohderyhmänä on työkyvyn tuen palvelujen tarpeessa olevat työttömät henkilöt. 

Työkykyohjelmassa työkyvyn tuen palvelut voidaan jaotella esimerkiksi työkyvyn tuen nelikentän mukaan:

Omatoimipalvelut

Omatoimipalveluita käyttäville asiakkaille sähköinen asiointi omapalveluissa on helppoa ja vaivatonta, ja he ovat tottuneita sähköisten palveluiden käyttäjiä. Omatoimipalveluita käyttävät osaavat ottaa sähköisesti yhteyttä tarvitsemaansa palveluun kuten terveydenhuoltoon, kelaan, te- toimistoon, kuntakokeiluun tai sosiaalitoimeen. Omatoimipalveluita käyttävät asiakkaat hyödyntävät omatoimipalveluiden chat-palvelimia ja sähköisiä yhteydenottoja. Työvoimahallinnon omatoimipalveluita käyttävillä asiakkailla ei ole välttämättä tarvetta tavata asiantuntijaa kasvotusten sillä he työllistyvät, ja hakeutuvat opintoihin omatoimisesti, ja heille riittää ohjaus-, ja neuvonta sähköisesti tai puhelimitse. Omatoimipalveluita aktiivisesti käyttävät asiakkaat ovat motivoituneita hakemaan tilanteeseensa muutosta.  

Omatoimipalveluita käyttävillä voi olla asiakkuuksia mm. etsivässä nuorisotyössä, kuntakokeilussa, te- toimistossa, perusterveyden-ja erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa.

 Yhteisöpalvelut

Yhteisöpalveluita käyttävillä asiakkailla on sosiaalisten kontaktien, arjen tuen, ja osallisuuden vahvistamisen tarve. Yhteisöpalveluja käyttävien asiakkaiden tilanne voi olla, että he ovat joko työttömiä työnhakijoita tai työelämän ulkopuolella esim. työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella. 

 

Verkostopalvelut

TYP-palvelut

Verkostopalveluita käyttävillä asiakkailla on moniammatillisen ja monitoimijaisten palveluiden yhteensovittamisen,  ja arjen tuen tarve. Verkostopalveluita käyttävien asiakkaiden työttömyys on pitkittynyt ,ja kestänyt yhtäjaksoisesti nuorilla alle 25-vuotiailla 6kk, ja yli 25-vuotiailla yli 12kk , tai asiakkaalle on maksettu työmarkkinatukea vähintään 300 päivää, ja asiakkaan työllistyminen tai opintoihin eteneminen ei ole edennyt te-hallinnon toimilla/palveluilla,  ja te- toimistossa tai kuntakokeilussa on tunnistettu asiakkaan tarve moniammatilliselle palvelulle.

TYP-palvelussa asiakkaan tarpeen mukaan järjestetään mm. sosiaaliohjaus, etuusneuvontaa, sosiaalista kuntoutusta, työ- ja toimintakyvyn arviointia, kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

Verkostopalveluihin kuuluvat mm. Keski-Pohjanmaan Typ (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu),kela, te- toimisto, kuntakokeilu,  K-P sosiaalipsykiatrinen yhdistys, perus-ja erikoissairaanhoito, päihdepalvelut, ja päihdepalveluiden Enter -hanke (jalkautuva päihdetyö) , oppilaitokset, rikosseuraamuslaitos, talous-ja velkaneuvonta, etsivä nuorisotyö, seurakunnat, kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajat.

 

Yhteistyöpalvelut

Yhteistyöpalveluihin kuuluvat mm. osa KELA:n palveluista, kuntakokeilun, ja te- toimiston palvelut, perus- ja erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, Keski-Pohjanmaan TYP ja eri oppilaitokset. 

Asiakkaiden palvelutarve saattaa yhteistyöpalveluissa muodostua mm. terveydellisistä syistä ammattia vaihtavista henkilöistä. Heille ensisijaista on sen todentaminen, ettei työllistyminen entiseen ammattiin tai koulutuksen mukaisiin tehtäviin ole mahdollista. Työssä olevan henkilön vastuutahona on työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö, joiden tulisi yhdessä työpaikan kanssa selvittää henkilön mahdollisuuksia työllistyä muuhun tehtävään työpaikalla ja mikäli se ei ole mahdollista, olisi harkittava uudelleen kouluttautumista. Työssä olevat henkilöt voivat suunnitella kuntoutussuunnitelman yhdessä työterveyshuollon kanssa ja hakea ensisijaisesti työeläkeyhtiön kustantamaan uudelleen koulutukseen.

Työttömän henkilön on mahdollista hakea kelan ammatillisena kuntoutuksena uudelleen koulutusta. Kela tukee ammatillisena kuntoutuksena yleensä toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko ja uudelleenkoulutusta. Tavoitteena on, että koulutuksen avulla henkilö voi sijoittua työhön jossa sairaus tai vamma ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoituksen ovat mahdollisimman vähäisiä. Hakija tarvitsee lääkärin B-lausunnon, ja opiskelupaikan, että hän voi hakea ammatillisena kuntoutuksena koulutukseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Ensin tulee muodostaa yhteinen käsitys työkyvyn tuen palveluista eri toimijoiden kesken. Yhteinen tahtotila palvelujärjestelmän kehittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Palvelukokonaisuus edellyttää, että asiakkaiden tarpeet tunnistetaan riittävän hyvin ja eri toimijat tuntevat toisensa, että moniammatillinen yhteistyö on tuloksellista. 

 

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Pohjanmaan TE-toimisto, Keski-Pohjanmaan kuntakokeilu, Soiten kuntoutus-, sosiaali-, ja terveyspalvelut. Eri palveluntuottajat ja KELA.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)