Psyykkisesti sairastuneen henkilön omaiset ovat erityisesti sairastumisen alkuvaiheessa usein ilman tietoa ja tukea. Toivon Ilta on osaltaan ratkaisu tähän ongelmaan. Se palvelee myös sairastuneen tiedon, tuen ja toivon näkökulmaa. Strategisesti se linkittyy suurempaan kokonaisuuteen, jossa omainen tulisi huomioida hoitoprosessissa; sairastuneen omainen on itsekin kohonneessa riskissä sairastua itse psyykkisesti. Myös kokemustiedon käyttö ja hyödyntäminen strategisesti on tässä toimintamallissa keskeistä.
Alustava idea
Miten elämä jatkuu psykoosiin sairastumisen jälkeen? Mistä tietoa, tukea ja toivoa? Toivon Ilta on avoin info- ja keskustelutilaisuus, joka tarkoitettu psykoosiin sairastuneille, heidän läheisilleen sekä kaikille teemasta kiinnostuneille. Toteutus kaupungin ja hankkeen yhteistyönä.
Toimintamallin kuvaus
Kyseinen toimintamalli on syntynyt "asiakkaan" eli toipujien ja läheisten tarpeista ja ideasta. Ammattilaisten näkökulmasta on olennaista saada lisää tietoa sekä saada kokemustietoon pohjautuvaa näkökulmaa. Keskeistä on myös kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden saaminen hoitotyön eri vaiheisiin sekä SOTE-organisaatioiden rakenteisiin.
Helpotetaan tiedon saantia ja luodaan toivon näkökulmaa. Samalla edistetään myös kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden saamista hoitotyön eri vaiheisiin sekä SOTE-organisaatioiden rakenteisiin.
Idea syntyi syksyllä 2018 LOV ME-hankkeen kokemusasiantuntijoille järjestämääsä Ideatyöpajassa. Kehittely- ja työstövaiheen jälkeen on ideaa testattu kolme eri Toivon Ilta tapahtumassa vuosina 2019-2020. Osallistujamäärät, kokemukset ja palautteet ovat osoittaneet, että toimintamallille on tarvetta ->Helsingin kapungin psykiatria- ja päihdepalvelut on ottanut toimintamallin käyttöönsä tavoitteena, että vuosittain pidetään vähintään kaksi Toivon Iltaa
Psyykkisesti sairastumiseen liittyy, erityisesti sen alkuvaiheessa, läheisen näkökulmasta paljon epätietoisuutta, epätoivoa ja hämmennystä. Palvelujärjestelmässä on tältä osin selkeitä puutteita; läheisen "hoitaminen" ei ole riittävästi suunniteltu ja resurssoitu osaksi sairastuneen hoitokokonaisuutta.
Kyseinen toimintamalli on syntynyt "asiakkaan" eli toipujien ja läheisten tarpeista ja ideasta. Kokemusasintuntijat ovat olleet keskeisessä roolissa koko kehittämisprosessin ajan.