Terveysaseman vastaanottojen kiireellinen virtausmalli Kymenlaakson hyvinvointialueella

Luotu 13.10.2022
Terveysaseman vastaanottojen kiireellinen virtausmalli Kymenlaakson hyvinvointialueella
Terveysaseman vastaanottojen kiireellinen virtausmalli Kymenlaakson hyvinvointialueella

Alustava idea

Asiakkaan terveysasematasoinen kiireellinen hoito järjestyy etävastaanotolla tai sote-keskuksessa kiireellisen hoidon tiimin toimesta. Asiakas saa tarvitsemansa avun yhdellä käynnillä ammattilaisten yhteistyönä, terveysasemalla tai kotisohvalla.

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kiireellisen toiminnan tuottaminen terveysasemilla oli haasteellista kaikilla terveysasemilla. Kokemus oli, että kiireaikoja käytettiin epätarkoituksen mukaisesti kiireettömien aikojen puuttuessa, asiakkaat ohjautuivat väärille ammattilaisille asioissa, jotka olisi voitu hoitaa muilla tavoin tai toisen terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Yhteisiä ohjautumisen kriteereitä ei juuri ollut ja kiireaikoja käytettiin hyvin kirjavasti. Osalla terveysasemista pystyi kävelemään suoraan vastaanotolle, osaan pääsi palveluun ainoastaan ajanvarauksen kautta. Tavoitteena oli yhtenäistää käytännöt ohjautumisesta

Kehittämistarve eri näkökulmista

Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia.  Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma nopea eläköityminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa. Merkittävät rekrytointihaasteet ja pula useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.

Kiireellisen virtausmalllin kautta pyritään vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeen kasvuun ja kiristyvään hoitotakuuseen toimintoja uudistamalla ja kohdentamalla terveysasema-ammattilaisten resurssia tarkoituksenmukaisemmin ja taata terveysasematasoinen kiireellinen hoito asiakkaiden lähellä alueellisilla terveysasemilla lyhyillä läpimenoajoilla

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tavoitteeksi ja päämääräksi asetimme monialaisen yhteistyön ja tässä sairaanhoitajan ja lääkärin työpanoksen hyödyntämisen uudella joustavalla tavalla. Ohjaaminen terveysasematason kiireelliseen hoitoon haluttiin yhtenäistää ja soveltaa ohjaamiseen kansallista määrittelyä entistä tarkemmin hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Murros työssä tapahtui pitkälti ammattilaisten yhteistyömallien rakentamisessa sekä kiireellisen hoidon totuttujen ohjauskriteerien tiukentumisena. Tavoitteena oli pystyä siirtää palvelun tarjoamaa kiireettömään hoitoon.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Terveysasematason kiireellisen hoidon kriteerit yhtenäistettiin Hyvinvointialueella ja kiireaikojen käyttämistä kohdennettiin oikeammin. Terveysaseman kiireelliselle vastaanotolle ohjataan asiakas, jolla on 24 h sisällä terveysasematasoista kliinistä arviota, tutkimusta tai hoidon aloitusta edellyttävä oire tai vaiva. Ajanvarauksen tulee toteutua 24 h sisällä hoidontarpeen arviosta. Päivystyksellisissä tilanteissa asiakas ohjataan päivystykseen. Hoidon tarpeen arvion tulee perustua kiiretiimiin ohjatessa STM:n kiireellisen hoidon kriteeristöön ja kohtaan: Hoidetaan päivystyksenä 24 tunnin sisällä, mutta ei yöllä.  

STM: Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon kriteerit 

STM: Lasten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon kriteerit 

Ensilinja ohjaa etänä hoidettavissa olevat terveysasematasoiset asiakkaat lääkärin etävastaanotolle sekä hyödyntää esim ensilinjan lääkkeenmääräämishoitajia VTI-tilanteissa.  Kun asiakas tarvitsee kliinistä hoitoa tai arviota saavutaan terveysaseman kiireelliselle vastaanotolle ajanvarauksella. Ajanvarausoikeuden voi asiakas saada myös Omaolon oirearvion kautta. Kiireellisen tiimin sairaanhoitajat ja -lääkärit ottavat asiakkaat vastaan samalta kiireellisen tiimin kirjalta.  Aseman kiireellisen hoidon tiimi arvioi hoidon tarpeen arvioinnin perusteella kunkin asiakkaan kohdalla, millaisesta avusta ja kenen ammattilaisen toimista asiakas eniten hyötyy.  Tarvittaessa asiakas ohjataan ennen kiireelliselle ajalle saapumista laboratorio- tai kuvantamistutkimuksiin. 

Kiiretiimien ajanvarauskirjalla on aikoja lyhyillä aikaporrastuksilla useamman ammattilaisen hoitaessa kirjaa. Alueen eri terveysasemat ovat itse suunnitelleet resurssin joka kiiretiimiin kiinnitetään ja miten ajat porrastetaan. 

Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 162 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle.  Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.

Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 12 terveysasemalla. Yksi terveysasemistamme on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy. Terveysasematoimintojen kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta, palvelutarpeen kasvun ennaltaehkäisyä, ennakointia, palveluiden laatua, vaikuttavuutta, monialaisuutta sekä palveluiden yhteentoimivuutta. Uudistuvilla prosesseillamme pyrimme vauhdittamaan hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä varmistamaan palveluihin pääsyn yhdellä yhteydenotolla. Pyrimme jalkauttamaan strategiaamme, kehittämään uusia toimintamalleja, dokumentoimaan ja jakamaan tietoa, parantamaan yhteistyötä ja eri rajapintojen toimivuutta sekä tuomaan entistä vahvemmin uusia digitaalisia ratkaisuja osaksi toimintaamme.

Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen.  Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Kehittäminen aikataulutettiin varsin lyhyelle aikajänteelle, mutta selkeä struktuuri kehittämisessä auttoi ratkaisemaan asiat sujuvasti, eikä kehittäminen jäänyt erilliseksi toiminnasta tai odottamaan päätöksentekoa. Kehittämiseen osallistettiin kaikki terveysasemat ja asemat valitsivat omat kehitystiiminsä, jotka koordinoivat kunkin aseman kehittämistehtäviä ja arjen järjestelyjä. Hanketyöntekijät koordinoivat kehitettävää kokonaisuutta ja auttoivat ratkaisemaan pulmia kunkin aseman tarpeen mukaan. Muutosjohtamista sekä päivittäisjohtamisen vahvistamista tuettiin esimiestasolla, yhteisesti määritellyillä arjen tukirakenteilla. 

Yhtenäistetyllä toimintamallilla on ohjautuminen kiireajoille parantunut, eikä kiireaikoja ns käytetä väärin, jolloin aikoja on asiakkaille tarjolla 24tunnin aikaikkunassa kun tarvitaan terveysasemalla käyntiä. Tämä vaatii sitoutumista toimintamalliin ja sen linjauksiin niin terveysasemalla kuin ensilinjassakin.  Toimintamallin toteuttaminen vaatii ammattilaisten sujuvaa yhteistyötä ja joustavuutta sekä toisen ammattiryhmän taitojen tunnistamista. Tässä tarvitaan paljon esihenkilöiden tukea .

 

Kiiretiimeissä on hyvinvointialueella hoidettu yhteensä 24581 asiakasta.   Läpimenoajat ovat keskimääräisesti olleet asiakkailla hyviä, keskiarvo neljän eri alueen terveysasemalla vaihtelu 9minuutista- 20 minuuttiin puolen vuoden seurantajaksolla. Palveluajat  vaihtelivat 17- 23 minuutin välillä.

Henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella 85% vastaajista (N=80) koki kiiretiimin työn ja toiminnan myönteisenä. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialueen vastaanottopalvelut
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)