Tärppejä toimivaan tiimiin: kansalaistiedettä hyödyntävä toimintamalli vanhemmuuden tukemiseen

Luotu 28.02.2025
Tärppejä toimivaan tiimiin: kansalaistiedettä hyödyntävä toimintamalli vanhemmuuden tukemiseen
Tärppejä toimivaan tiimiin: kansalaistiedettä hyödyntävä toimintamalli vanhemmuuden tukemiseen

Alustava idea

Odottavia ja vauvaperheiden vanhempia kannustetaan tasa-arvoiseen ja myönteiseen vanhemmuuteen. Kansalaistieteen toimintaperiaatteita soveltaen tutkimustieto vanhemmuudesta on palasteltu tärpeiksi, jotka viedään palveluihin ja sosiaaliseen mediaan.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Vanhempien välinen yhteistyö, ns yhteisvanhemmuus, ei suju automaattisesti hyvin. On tavanomaista, että uusilla vanhemmilla on haasteita saada yhteispelinsä toimimaan ja esiintyy erimielisyyksiä, epätasa-arvoista työnjakoa ja keskinäisen tuen puutteita. Suomalaisessa, individualistisessa yhteiskunnassa vanhemmat jäävät usein yksin pärjäämään, minka tiedetään lisäävän vanhemmuuden uupumusta. Tällä uudella toimintamallillamme tuomme vanhemmille tutkimusperustaista tukea rakentaa omannäköinen ja toimiva vanhemmuustiimi. Tuomme tietoa myös ammattilaisille ja rakennamme yhteisöjä ja uudenlaisia oppimisympäristöjä, joista löytyy helposti tietoa ja tukea.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Uudet vanhemmat tarvitsevat tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden rakentamiseen. Myös ammattilaisilta puuttuu tietoa siitä, miten toimivaa yhteisvanhemmuutta voidaan edistää. Yhteiskuntamme haluaa edistää tasa-arvoista vanhemmuutta mm. uudella perhevapaajärjestelmällä, mutta muutos isien osallisuuden lisäämiseksi on hidasta. Toimintamallimme tuo tähän uuteen tilanteeseen työkaluja, tutkimustietoa ja osaamista

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Toimintamalli tähtää tasa-arvoisen  ja myönteisen vanhemmuuden edistämiseen, mikä näkyy ajan kanssa lisääntyneenä hyvinvointina ja parisuhdetyytyväisyytenä sekä vähentyneenä uupumuksena ja parisuhderistiriitoina. Kaikkein eniten kuitenkin hyötyy lapsi, jonka vanhemmat osallistuvat vanhemmuuteen tasapuolisemmin ja sopuisammin.

Tavoitteiden saavuttaminen

Toimintamalli on jo käytössä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Materiaalit ovat avoimesti saatavilla.

Seuranta ja arviointi

Toimintamallista kertyy tunnisteetonta tietoa Tärppeihin vastaajien määrästä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä mallia eteenpäin. Toimintamallia hyödynnetään myös kasvatustieteen opiskelijoilla, joilta on saatu myös palautetta ja kehittämisideoita. Toistaiseksi ei ole kerätty tietoa vanhemmilta ja ammattilaisilta, tämä vaatisi rahoitusta, jota hankkeella ei ole. Toimintamallin toimivuutta on arvioitu artikkelissa (puheenvuoro), joka on julkaistu Kasvun tuki lehden numerossa 1/2024

Ratkaisun keskeinen sisältö

Odottavia ja vauvaperheiden vanhempia kannustetaan tasa-arvoiseen ja myönteiseen vanhemmuuteen. Kansalaistieteen toimintaperiaatteita soveltaen tutkimustieto vanhemmuudesta on palasteltu tärpeiksi, jotka jalkautetaan perhepalveluihin ja sosiaaliseen mediaan. Näiden keskeisten ja helposti miellettävien tärppien tarkoituksena oli toimia tukipuina yhteisvanhemmuuden rakentamisessa. Tärpit etenivät yhteisvanhemmuuden tunnistamisesta toimivan tiimin rakentamiseen, myönteisen palautteen antamiseen puolisolle tai muille tiimin jäsenille, toimivan yhteisvanhemmuuden hyötyjen tunnistamiseen, ristiriitojen ratkaisemiseen ja omalle tiimille sopivan ja reilun työnjaon löytämiseen.   Nämä keskeiset askeleet toimivan vanhemmuustiimin rakentamiseen myös visualisoitiin hankkeen julisteeseen, jota levitettiin laajasti perhepalveluihin ja kirjastoihin. Kuudesta tärpistä muodostuva kokonaisuus on julkaistu postaussarjana Keski-Suomen hyvinvointialueen Instagram- ja Facebook- kanavilla jo kolmena ajankohtana. Tärppejä on jaettu sosiaalisen median eri kanavilla, mutta niistä informoitiin myös fyysisissä tiloissa ja paikoissa, joissa vauvaperheet liikkuvat 

Toimintamalli vastaa vauvaperheiden toimintaympäristöä koskeviin yhteiskunnallisiin ja perhepolitiikkaa koskeviin muutoksiin. Vanhemmuus koetaan nykyisin usein kuormittavana, ja Suomessa erityisesti äidit kokevat uupumusta vanhempina, sillä tasa-arvo ei toteudu vielä toivotulla tavalla. Toimiva yhteisvanhemmuus, se että vanhemmat tukevat toisiaan ja jakavat vastuita tasapuolisesti, vähentää tutkimusten mukaan vanhemmuuden uupumusta ja edistää perheiden hyvinvointia monipuolisesti. Yhteisvanhemmuuteen panostaminen vanhemmuuteen siirtymävaiheessa onkin havaittu tehokkaaksi tavaksi tukea nykyperheitä. Tasa-arvoisen vanhemmuuden tukeminen perhepalveluissa on juuri nyt ajankohtaista, sillä yhä useampi isä jää hoitamaan pientä vauvaa. On tärkeää, että perhepalvelut tukevat molempien vanhempien vanhemmuutta ja vanhempien välistä yhteistyötä.

 Toimintamallin tavoitteena on lisätä yhteisvanhemmuuden tunnettavuutta ja samalla antaa vanhemmille tietoa ja tukea toimivasta yhteisvanhemmuudesta ja kannustaa heitä pohtimaan omaa yhteisvanhemmuuttaan. Toimintamallissa myös ammattilaiset saavat tietoa ja tukea yhteisvanhemmuuden tukemiseen. Yhteisvanhemmuus ei toimi automaattisesti hyvin; on tavanomaista, että työnjaosta tai lapsen hoidosta tulee erimielisyyksiä, kommunikaatio ei toimi, lapsen valvottaessa tai vaativan työn takia voimat vanhempana hiipuvat ja keskinäinen yhteispeli häiriintyy. Toimintamalli antaa sekä vanhemmille että ammattilaisille tietoa ja tukea, miten saada oma vanhemmuustiimi toimimaan.

Asiakkaiden osallistuminen

Toimintamallissa vanhemmille ei pelkästään välitetä tietoa vaan kansalaistieteen periaatteiden mukaisesti heitä osallistetaan ja aktivoidaan. Tärppein aktivointiosuus sisältää visailuja, kyselyitä, vinkkejä sekä harjoituksia, joiden tavoitteena oli kannustaa vanhempia pohtimaan ja keskustelemaan yhteisvanhemmuuden ydinkohdista ja tekemään pieniä tekoja yhteisvanhemmuuden eteen.  Aktivoiva osuus on esimerkiksi ”Testaa tietosi yhteisvanhemmuudesta” -kysely tai vinkki siitä, mistä voi löytää vertaisia ja vinkkiin liittyvä kysymys siitä, aikooko vanhempi hyödyntää vinkkiä arjessaan. Aktivointiosuuden kyselyjen toteuttamisessa hyödynnetään REDCap-kyselytyökalua, joka mahdollistaa niin strukturoitujen kuin avointen kysymysten esittämisen kuin tiedon välittämisen ja keräämisen.  Visailujen yhteydessä vastaajille annetaan myös palautetta. Tärpeillä pyrittiin myös siihen, että vanhemmat voisivat jakaa keskenään kokemuksiaan esimerkiksi siitä, miten jakavat kotitöitä ja vanhemmuuden vastuita.  Vanhempia pyydettiin antamaan monivalintakysymyksillä palautetta neuvolatoiminnalle siitä, missä määrin työntekijät olivat ottaneet puheeksi vanhemmuuden haasteita kuten ristiriidat parisuhteessa tai vanhemmuuden kuormittavuuden. Havaitsimme, että vanhemmat olivat kuitenkin varovaisia ja ehkä myös haluttomia vastaamaan avokysymyksiin. Kuviossa on visualisoituna, miten tärpeissä toteutuu vanhempien osallistuminen

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Toimintamallia on pilotoitu, ja se on jo käytössä Keski-Suomen hyvinvointialueella kirjattuna hyvinvointistrategiaan. Kaikki materiaalit ovat avoimesti saatavilla verkkosivujen materiaalipankissa, missä ne ovat ladattavissa. Tarkoituksena on, että vanhemmat voivat löytää materiaalit itsenäisesti, tai työntekijät voivat ohjata heitä niiden pariin. Toimintamalli tavoitti hyvin vanhempia ja juurtui hyvin hyvinvointialueelle tavaksi tarjota universaalia, matalan kynnyksen tukea vanhemmille osana arkea. Toimintamallin kautta myös ammattilaiset saivat tietoa ja työkaluja yhteisvanhemmuuden tukemiseen osana työtään.Onnistumisina voidaan pitää hyvinvointialueen vahvaa sitoutumista hankkeeseen ja halukkuutena juurruttaa toimintamallia käytäntöön laajasti perhepalveluissa. Merkittävää on se, että toimintamalli kirjattiin hyvinvointistrategiaan. Viestintähanketta pidettiin pääasiassa toimivana: se onnistui teknisesti hyvin, ja hanke näkyi laajasti somekanavissa ja palveluissa. Hankkeen visuaalista ilmettä pidettiin onnistuneena ja ideaa toimivana ja innovatiivisena. Somepostaukset levisivät laajasti ja niitä avattiin hyvin. Tieto yhteisvanhemmuudesta levisi hyvinvointialueen vauvaperheille laajasti.   Toimintamalli tavoittaa hyvin vanhempia, ja visailutyyppisten pelillisiä elementtejä sisältävien aktivointien havaittiin toimivan parhaiten vanhempien osallistamisessa. Toimintamallin potentiaali tulee parhaiten esille, kun työntekijät koko hyvinvointialueen eri perhepalveluissa sitoutuvat siihen ja vinkkaavat materiaaleista vanhemmille. Lisäksi on tärkeää, että työntekijät ottavat yhteisvanhemmuuden toimivuuden puheeksi neuvolassa ja perhevalmennuksessa ja ohjaavat vanhempia tarvittaessa esim perheneuvolaan tai perhetyön piiriin. Kehittämiskohtiakin löytyi. Vaikka postauksia luettiin ja jaettiin paljon, vanhempien eteneminen tärppeihin ei ollut kovin aktiivista. Vanhemmat saattavat olla arjessaan kuormittuneita mutta myös arkoja vastaamaan omasta perhe-elämästään. Postaukset julkaistiin ehkä liian tiheästi, jopa kaksi tärppiä saman viikon aikana. Vauvaperheiden vanhemmat seuraavat mahdollisesti enemmän muita somekanavia kuin virallisia Hyvinvointialueen ylläpitämiä. Toimintamalli mahdollistaa sen, että vanhemmat osallistuvat omilla ehdoillaan.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Jyväskylän Yliopisto
Toimintaympäristö
Keski-Suomen hyvinvointialueella yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa
Rahoittaja
Muu rahoittaja