Ratkaisun keskeinen sisältö
Sosiaalisen kuntoutuksen malli sisältää ryhmätoimintamallin, etäryhmän mallin, tehostetun yksilötyön prosessin sekä Voimaa vertaisuudesta -.sosiaalisen kuntoutuksen työkirjan . Toimintamallissa kaikissa muodoissa korostuu tehostettu tuki, voimavaralähtöisyys ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet. Sosiaalista kuntoutusta tarvitaan, koska Etelä-Savossa on paljon sairastavuutta, työttömyyttä ja monien palveluiden käyttäjiä. Toimintamalli on hyvinvointialueen strategian mukaista ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla vahvistetaan asiakkaiden omia vahvuuksia, itsetuntoa, arjen toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Sosiaalisen kuntoutuksen mallia kehitettiin osaksi työikäisten sosiaalipalveluita, lisäksi vahvistui ajatus siitä, että työpajoilla voidaan jatkossa pitää sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä ennen kuntouttavaa työtoimintaa tai sen ohessa.
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu. Etelä-Savossa työikäisten sosiaalipalveluissa sosiaalista kuntoutusta ei löydy palveluvalikosta kuin yhdessä kunnassa ja sielläkin kohdennettuna nuorille ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Vuoden 2023 alussa hyvinvointialue yhdistää alueen sote -organisaatiot (Essote, Sosteri, Pieksämäki, Sulkava ja Rantasalmi), jolloin tarvitaan yhtenäinen käytäntö palvelun toteuttamiseksi. Sulkavalla sotepalvelut tuottaa Terveystalo ja siellä on ollut sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa.
Asiakkaiden osallistuminen
Sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työikäiset sosiaalipalveluiden asiakkaat. Asiakaskunnassa on mm. sairauspäivärahalla, työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutusrahalla, työmarkkinatuella tai osa-aikaeläkkeellä olevia. Usein taustalla on pitkittyneitä eriasteisia sosiaalisia ongelmia, terveyteen liittyviä haasteita ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Yksinäisyys nousi esille ryhmäläisten puheissa, pitkittynyt koronatilanne on pahentanut tilannetta. Monella on haasteita arjen hallinnassa, päivärytmissä, puhtaudessa ja/tai talouden kanssa.
Ennen ryhmän alkua järjestimme tapaamiset yhdessä asiakkaan ja hänen omatyöntekijänsä kanssa. Ryhmän ohjaajana kerroimme mitä kaikkea ryhmässä on tarkoitus käsitellä ja mihin asioihin toivoimme ryhmäläisiltä ideoita. Kysyimme myös harrastuksista ja mielekkäistä asioista elämässä. Asiakas sai kertoa itsestään asioita, joita koki tarpeelliseksi kertoa, jotta tulee huomioiduksi ryhmässä omana itsenään (esim. vakava paniikkihäiriö, ruoka-aineallergia). Ryhmiin otetaan maksimissaan 8 osallistujaa, jotta jokainen tulisi huomioiduksi ja osalliseksi ryhmässä.
Asiakkaiden kokemasta tilanteesta kerätään tietoa täyttämällä ryhmiin osallistujien kanssa Euro HIS 8 – itsearviointimittari, missä kartoitetaan asiakkaan omaa arviota elämänsä laadusta, terveydentilasta, tarmosta arkeen, rahatilannetta, kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista, tyytyväisyyttä itseä kohtaan, ihmissuhteisiin sekä asuinalueen olosuhteisiin. Sama mittari täytetään ryhmän viimeisellä kerralla, jotta saadaan tietoa ryhmän vaikutuksista asiakkaan omaan kokemukseen tilanteestaan. Ryhmään osallistuneet täyttävät myös asiakaspalautelomakkeen, jolla kerätään tietoa ryhmään osallistumisen kokemuksista ja ryhmästä palveluna.
Toisaalta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen tärkeänä kohderyhmänä on työikäisten sosiaalipalveluiden sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalinen kuntoutus ei ole ollut osana palveluvalikkoa joten uuden asian omaksuminen vaatii oman työn organisoinnin lisäksi yhdessä kehittämistä, kouluttamista ja johdon vahvaa tukea.
Työpajoihin osallistuneet ymmärsivät tehostetun yksilötyön mahdollisuudet ja haluaisivat tehdä suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä asiakkaan lähtökohdista. Nykyisin työ on lähes kokonaan taloudellisen tuen asioiden hoitoa. Koetaan, että säännölliset tapaamiset ja jalkautuminen asiakkaan elinympäristöön on vaikea saada mahtumaan työaikaan. Nousseet elinkustannukset ovat ajaneet asiakkaat entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen, mikä kuormittaa sosiaalipalveluita. On ollut tärkeä kuulla työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia omasta työstään ja samalla rohkaista heitä vaikuttamaan omaan työhönsä.
