Ruoka-avun etsivä työ

Jäsentely pohjautuu Etsivän työn toimintamalli (THL)

Muurinen, Karjalainen, Liukko, 2024. Etsivän työn toimintamalli (THL)

Etsivän työn toimintamalli (THL)

Resurssit: 

Henkilöstö - ruoka-apuun  jalkautuva työ tehdään työparina  

Joustava työaika - liukuva arkityöaika, mikä mahdollistaa tarvittaessa esimerkiksi iltatyön ruoka-aputoimijoiden aikataulujen mukaan. 

Kulkuväline - julkiset liikennevälineet ja tarvittaessa työantajan auto 

Työvaatteet - Organisaation logoilla ja tekstillä varustetut t-paidat, hupparit  ja huomioliivit jalkautumisiin (työntekijän tunnistaminen, esim. muusta ruoka-avun henkilökunnasta) Huomioliivin pois ottaessa voidaan myös vaihtaa roolia, esim. siirryttäessä jalkautumispaikkaan ja sieltä pois.   Lisäksi säänmukaiset takit ja kengät vuodenajan mukaan. 

Puhelin – Sään kestävä ja tehokas puhelin. Puhelin on jalkautumisissa ensisijainen työväline tiedonhakuun ja yhteydenpitoon. Puhelimesta asiakkaat tavoittavat työntekijän myös jalkautumisten ulkopuolella. 

Tietokone ja asiakastietojärjestelmä - palveluohjauksessa tiedon etsiminen ja jakaminen on yksi työn perustoista. Lisäksi asiakkaan tietojen varmistaminen (esim.Kela), oman työn dokumentointi ja asiakaskirjaukset asiakastietojärjestelmään. 

Koulutus ja osaaminen:                                                                                                                                                      

Sosionomi, sosionomidiakoni (AMK) tai muut soveltuvat sotetutkinnot - työ perustuu sosiaalialan osaamiseen, mm. palvelujärjestelmän tuntemus, asiakkaiden ammatillinen kohtaaminen, kulttuurisensitiivisyys sekä palvelutarpeiden tunnistaminen.  

Vastavuoroinen vuorovaikutus - Dialoginen kommunikointi, jossa asiakas tulee kuulluksi ja hänen antama palaute huomioidaan. Positiivinen lähestymistapa, hymyillään, tervehditään, moikkaillaan ja ollaan aktiivisesti läsnä. Asiakkaita tulisi pystyä palvelemaan kielellä, jota molemmat osapuolet ymmärtävät. Tämä tehostaa työtä ja varmistaa, että asiakas saa tarvitsemaansa apua ja korostuu tilanteissa, joissa annetaan psykososiaalista tukea. Erilaiset asiakkaille jaettavat tiedotteet ovat olennainen osa työvälineistöä. Niiden avulla voidaan jakaa tiedon välittämisen ohella myös luoda vuorovaikutustilanteita, jotka helpottavat keskusteluiden aloittamista. 

Motivointi – työn aktiivinen johtaminen, jatkuva oppiminen ja mahdollisuus kehittää työnkuvaa asiakkaiden ja toimintaympäristön tarpeiden pohjalta lisää työntekijän omaa motivaatiota. Tämä mahdollistaa toimintaympäristön, jossa työntekijällä puolestaan on kykyä asiakasta motivoiviin työskentelytapoihin. 

Asiakkaan toimijuuden kunnioittaminen, osallisuuden tukeminen ja voimavarojen tunnistaminen – asiakkuus ja työskentely on asiakkaalle vapaaehtoista ja mahdollistaa myös anonyymin kohtaamisen. Työskentelyssä voidaan valita asiakkaalle turvallinen toimintaympäristö, esim. toimisto, puhelu, koti tai asiakkaalle tutut julkiset tilat. Osallisuuden tukeminen ja voimavarojen tunnistaminen –  esimerkiksi harrastukset, sosiaaliset verkostot, asiakkaan oma tietotaito/osaaminen sekä kuormittavien tai voimavarojen rajoitteina olevien asioiden tunnistaminen. asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden sektoreiden kanssa. 

Sitoutuminen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja haittoja vähentävä työote - helposti lähestyttävää ja tasavertaista palvelua kaikille, jotka kokevat tarvitsevansa apua. Asiakkaat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista ja ikäluokista, jolloin myös tarjottavan avun tulee olla yhdenvertaista, monipuolista, monialaista ja monikanavaista. Myös asiakkaan erityisruokavalioiden tuomien haasteiden ja lemmikin tuoman voimavaran tunnistaminen työskentelyssä on tärkeää. 

Kyky toimia joustavasti, itsenäisesti ja epävarmuutta sietäen - Jalkautumisessa kohdatut asiakkaiden tarpeet voivat olla moninaisia ja jalkautuvassa työssä asiakaskohtaamiset ja -tilanteet voivat syntyä  ennakoimattomasti. Itsenäinen sekä ratkaisukeskeinen työote korostuvat. Työskentelyn tukena on työpari, muu työyhteisö sekä esihenkilö. 

Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin palveluiden tuntemus -palvelujärjestelmän laaja tuntemus ja asiakkaan palvelutarpeen ensiarviointi on  laadukkaan matalan kynnyksen ja etsivän työn lähtökohta.             

Verkostotyö -Asiakkaan omien verkostojen huomiointi ja tarpeen mukaan uusien kontaktien luominen. Yhteistyötä ja yhteisjalkautumisia eri toimijoiden kanssa on tärkeää tehdä asiakasryhmien tarpeiden pohjalta.  Myös etsivän työmuodon tunnetuksi tekeminen esimerkiksi järjestö- ja oppilaitosvierailujen, puheenvuorojen, lehdistöyhteistyön muodossa. 

Toimintaympäristön tuntemus – Aluetuntemus ja yhteistyö ruoka-apu toimijoiden kanssa. Palveluohjauksen näkökulmasta on tärkeää, että ammattilainen tuntee alueen palvelut sekä osaa neuvoa niihin hakeutumisessa.                                                       

Tiedon kokoamisen, analysoimisen ja raportoinnin taidot sekä yhteiset käytännöt - systemaattinen tiedon keruu, kuten esim. viikkohavaintojen ja asiakaskohtaamisten anonyymi kirjaaminen ovat työvälineitä työn arviointiin, kehittämiseen ja rakenteellisen tiedon välittämiseen. Rakenteellisen sosiaalityön keinojen hyödyntäminen asiakasryhmien tarpeiden, havaittujen ilmiöiden ja palvelujen toimivuuden tiedon välittämiseksi. Keskustelut esihenkilön kanssa, tiimipalaverit, yhteiset keskustelut päivän päätteeksi (päivän purku) ja yleinen oman työn reflektointi ovat tärkeitä työn kehittymisen ja työssäjaksamisen kannalta.