Pohjois-Savon järjestöstrategian perusidea on tuottaa tietoa pohjoissavolaisesta järjestökentästä ja tuoda järjestöjen näkemyksiä yhteen. Järjestöstrategia on neljäosainen:
1. Osa: Toimintaympäristönä Pohjois-Savo
Osassa on koottu tietoa toimintaympäristöstä. Järjestöjen näkyvyyttä ja roolia tarkasteltu maakuntaohjelman, alueellisen hyvinvointikertomuksen sekä kuntastrategioiden avulla.
Osan lopussa on katsaus siitä, miten pohjoissavolaiset kunnat sekä maakunta näyttäytyvät järjestöystävällisen kunnan -kriteerien valossa. Pohjois-Savossa tätä osiota on muokattu Järjestömyönteinen -kuntakorteiksi, joiden vuosittainen päivittäminen kertoo järjestö- ja yhdistystoiminnan toimintaedellytysten muuttumisesta kunnissa.
2. Osa: Järjestötoiminta Pohjois-Savossa
Osassa on koottu tietoa järjestötoiminnasta. Järjestöjen merkitystä on avattu hyvinvointivaikutusten, toiminnan ja palvelujen, työllistämisen sekä kehittämistoiminnan näkökulmasta. Pohjoissavolaista järjestötietoa on koottu:
- rahoittajien tietokannoista on koottu järjestöjen tuomaa virtaa maakuntaan.
- patentti- ja rekisterihallinnon tietokannoista on koottu kuntakohtaista tietoa yhdistysten määrästä.
- toimialoittainen laskelma tehtiin Sakke-hankkeen toimintana prh:n tietokannoista.
- järjestökyselyt 2016 ja 2018 tuottivat tietoa järjestötoiminnan tilasta.
3. Osa: Järjestöjen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat
Osassa on koottu järjestöjen toimintaympäristön SWOT -analyysi.
4. Osa: Järjestöjen Pohjois-Savo 2030 - strategia- ja ohjelmaosa
Osassa on kuvattu järjestöjen yhteinen visio, missio ja arvot. Tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kolmeen toimintalinjaan:
1. Uudistuva järjestötoiminta
Sisältönä ovat järjestöjen perustehtävän tunnistaminen, näkyvyyden parantaminen, verkostoitumisen edistäminen, yhteinen koulutus sekä kansalaistoiminnan uusi imu.
2. Toimintakykyiset järjestöt
Järjestöjen toimintakyky tiivistyy kolmen pilariin: ihmiset, tilat ja avustukset. Seurannan välineeksi voidaan ottaa järjestöystävällisen kunnan ja maakunnan kriteerit.
3. Järjestöt hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjinä
Sisältönä ovat järjestöjen löydettävyyden parantaminen, vaikuttamisen kanavien vakiinnuttaminen, hyvinvointitiedon hyödyntäminen toiminnassa, linkittyminen maakunnan ja kuntien strategiatyöhön, sekä kehittämis- ja työllistämistoiminnan tukeminen.
Toimenpiteille on kirjattu tahot, joiden toivotaan vievän toimenpiteitä eteenpäin sekä mittarit, joita seuraamalla voidaan todentaa etenemistä. Mittareita ovat:
Järjestökyselyt - muutostrendit:
- yhdistyksen toiminnan tilassa: arvio oman yhdistyksen toiminta-ajatuksen selkeydestä yhdistykselle itselleen sekä jäsenistölle.
- yhdistysten välisen yhteistyön määrässä
- yhteistyötä vaikeuttavat asiat ja niiden väheneminen
- yhteistyön lisääntyminen eri toiminnoissa
- verkostojen tunnistaminen selkeämpää
- toiminnan näkyväksi tekeminen
- yhdistyksen viestinnän kehittäminen
- TOP 5 -viestinnän muodot
- jäsenistön ja vapaaehtoistoimijoiden määrät
- tuen tarve kunta-järjestöyhteistyössä sekä verkostoitumisessa järjestöjen kesken
- tilanne toiminta-avustuksissa
- kunnan ja järjestön kumppanuustoiminta
- hankinnat kunnissa ja maakunnassa
- kuntien tilojen maksun / vuokran kehitys
- vapaaehtoistyössä sekä palkatussa työssä hyvinvointi ja työn arvostus
Järjestöstrategiaa päivitettäessä tarkasteltava:
- Järjestötoimintaan suunnattujen resurssien määrä
- Järjestöystävällisen kunnan -kriteerit (Järjestöystävällinen -kuntakortit)
- Järjestöyhteistyön ohjeiden tai muiden vastaavien löytyminen kunnissa
- Järjestöyhteistyön rakenteiden selkeämpi hahmottuminen ja pysyvyys
- Järjestötietopalveluun tietonsa ilmoittaneiden määrä, koulutusilmoitusten määrä
Järjestökenttä Pohjois-Savossa
Pohjois-Savossa on lähes 5000 yhdistystä ja järjestöä (4925 kappaletta / PRH 2018).
Strategian tekemisessä lähestyttiin yhdistyksiä, joiden toiminta edistää asukkaiden sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Vuonna 2018 julkaistun "Järjestöt maakunnan kumppanina" -oppaan mukaan Pohjois-Savossa näitä yhdistyksiä on seuraavasti:
- 22 % kulttuurialan yhdistyksiä
- 18,3% liikunta- ja kulttuuriyhdistyksiä
- 16,9% vapaa-ajan yhdistyksiä
- 8,8% sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä
Pohjois-Savossa toimii järjestöjä, jotka toimivat yli maakuntarajojen tai valtakunnallisia. Kotipaikka on muualla kuin Pohjois-Savossa, mutta aluetyöntekijät toimivat maakunnassa.
Muita yhdistysten tarkoitusluokkia ovat mm. poliittiset yhdistykset ja ammatti- ja elinkeinoyhdistykset. Näiden tarkoitusluokkien yhdistysten osallistuminen on ollut satunnaista.
Pohjois-Savo maakuntana
Pohjois-Savo on 250 000 ihmisen kotimaakunta, jossa on 18 kuntaa (vuoden 2021 jälkeen 19 kuntaa Joroisten liityttyä mukaan). Pohjois-Savo jakautuu seutukuntiin: Kuopion seutu, Ylä-Savo, Varkauden seutu, Koillis-Savo sekä Sisä-Savo. Kuntien yhteistyö, esimerkiksi palvelujen järjestämisessä, sekä ihmisten luontainen liikkuminen maakunnan alueella muovaavat seutuja:
- työssäkäyntialueet kaupunkien ympärillä
- pitkät välimatkat maaseudulla
- koulukeskittymät, kuten korkeakoulut ja ammatilliset koulut
- kulkuyhteydet, kuten rautatie- tai valtatieyhteydet
Järjestöstrategian kiinnittyminen muuhun maakunnan ja kuntien strategiatyöhön
Pohjois-Savon liitto on toteuttanut maakuntasuunnitelman vuoteen 2040 sekä maakuntaohjelman vuosille 2018-2021.
- Järjestöstrategian avulla järjestöjen toiminta, niin järjestölähtöinen hyvinvointityö kuin järjestöjen palvelutoiminta voidaan kirjoittaa vahvasti maakuntastrategian sisälle. Tämä selkeyttää ja vahvistaa järjestötoiminnan rahoitusta ja asemaa.
Alueellinen sekä kuntien hyvinvointikertomukset
- Järjestöt voivat linjata omaa toimintaansa ja kehittämistyötä suhteessa maakunnan ja kunnan hyvinvointitavoitteisiin.
- Hyvinvointisuunnitelmassa voidaan seurata järjestö- ja yhdistysten toiminnan vaikutuksia ja volyymia suhteessa kunnan tai maakunnan antamaan tukeen.
Kuntastrategiat sekä osallisuusohjelmat
- Järjestöjen toimintaa on hyvä linjata kunnissa yhdessä järjestöjen kanssa: tavoitteet järjestöyhteistyölle ja järjestöjen toimintakyvyn turvaaminen. Kuntastrategiassa voidaan linjata järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön muodot (avustukset, tilat, yhteistyösopimukset, ostopalvelut) strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Järjestämissuunnitelmat, palvelustrategiat
- Järjestöstrategia tuo esille järjestöjen ja yhdistysten moninaisuutta, joka olisi hyvä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa etenkin, kun tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin.
Lähtökohta
Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistus muodosti toimintaympäristön strategian tekemiselle. Järjestöille muodostui odotuksia palvelutoiminnan suhteen, mikä asettui ristiriitaan järjestölähtöisen toiminnan sekä avustuskäytäntöjen kanssa.
Järjestöjen hyvinvointia edistävän toiminnan määrittelyä nähtiin sote-palvelustrategiaan sekä palvelulupauksen tarpeellisena osana. Järjestölähtöisen hyvinvoinnin edistämisen toiminnan tuli erottautua selkeästi markkinalähtöisestä toiminnasta. Samalla sen oli tultava esiin merkittävänä toimintana, jonka avustukset tulee turvata.
Pohjois-Savon Järjestöstrategiassa lähdettiin tekemään kuvausta järjestöjen hyte-toiminnasta ja sen muodoista. Strategiassa linjattiin järjestöjen ja yhdistysten toimenpiteitä, joiden avulla ne sopeutuvat tuleviin haasteisiin.