Ratkaistava ongelma tai haaste
Osteoporoosia sairastavista suomalaisnaisista vain 20 % on hoidon piirissä, joka on poikkeuksellisen vähän verrattuna yleiseen eurooppalaiseen tasoon (Scope’21, 2023). Suomalaistutkimuksen mukaan pienienergiaisen murtuman saaneista vain 9 % sai osteoporoosilääkemääräyksen kuuden kuukauden sisällä ensimmäisestä murtumasta. Osuus kasvoi 12 %:iin 12 kuukauden sisällä murtumasta. Uusintamurtuma ei juurikaan vaikuttanut lääkehoitomääräysten määrään. (Isomeri et al., 2023)
Hoitoon pääseminen on haasteellista, sillä murtumapotilaiden järjestelmällistä seulontaa tehdään vain muutamilla hyvinvointialueilla. Jos vaikka hoito onnistutaan aloittamaan, Luustoliiton tekemän potilaskyselyn (N=1 242, 2023) perusteella on tavallista, että osteoporoosin hoitoketju/palvelupolku ei toimi. Niinpä diagnoosin saanut potilas ei välttämättä saa lääkereseptin lisäksi edes tietoa siitä, mitä osteoporoosi tarkoittaa tai omahoidon ohjausta, joka olisi olennaista lääkehoidon toteuttamiselle ja tärkeille elintapamuutoksille.
Osteoporoosia sairastavan palvelupolun rakentamisen avulla hyvinvointialueilla lähdetään kiinnittämään huomiota kaatumistapaturmien ja kaatumishoitojaksojen, murtumien ja myös lonkkamurtumien vähentämiseen väestön ikääntyessä. Palvelupolulla suuressa murtumariskissä olevat löydetään, murtumapotilaat seulotaan, osteoporoosia sairastavat hoidetaan ja heille annetaan omahoidon tuki. Lisäksi palvelupolku sitoo yhteistyöhön mukaan myös omahoidon tukea tarjoavat muut alueelliset palvelut (kunnat, hyvinvointialue, järjestöt) potilaan ja ammattilaisen löydettäväksi.
Kehittämistarve eri näkökulmista
Asiakas: Arjen tilanteessa syntynyt nk. pienenergiainen murtuma hoidetaan, mutta mahdollisen murtuman aiheuttajaan, osteoporoosiin, ei puututa. Ensimmäisen murtuman jälkeen voi pian tulla toinen murtuma ja luuston kunto heikkenee edelleen. Asiakkaan toimintakyky ja elämänlaatu kärsivät. Osteoporoosi murtumineen lisää myös merkittävästi kuolleisuutta (erityisesti nikama- ja lonkkamurtumat). Asiakas löytää osteoporoosin hoidon kokonaisuuden palvelupolulta sekä alueen eri palvelut oman sairautensa hoitoon. Hoidon etenemisestä pysyy myös ajan tasalla (esim. hoidon tehon seuraaminen luustontiheysmittauksilla on yksilökohtaisesti muutaman tai usean vuoden välein).
Ammattilainen löytää osteoporoosin hoito- ja palvelutiedot yhdestä paikasta ja pystyy kertomaan niistä potilaalle. Ilman polkua ammattilainen saattaa vain sattumalta havaita henkilön, jolla voi epäillä osteoporoosia murtuman/murtumien taustalla. Ammattilaisen työskentely nopeutuu, kun hoito- ja palvelutiedot löytyvät keskitetysti. Osa potilaista saa tarvittavat tiedot jo hoitopolulta, eikä hänen välttämättä tarvitse ottaa yhteyttä kiireiseen ammattilaiseen. Ilman suunniteltua hoito- ja palvelupolkua, hoidolle ei välttämättä seuraa jatkumoa ja hoidon seuranta jää tekemättä.
Tällä hetkellä osteoporoosi hoidetaan muutamilla hyvinvointialueilla suunnitelmallisesti. Osteoporoosi on kansansairaus, joka vaikuttaa merkittävästi ikääntyvän väestön toimintakykyyn lisäten hoidon ja hoivan tarvetta tulevaisuudessa. Organisaatiot voittavat, kun osteoporoosi tunnistetaan ajoissa ja murtumat vähenevät. Lonkkamurtumien väheneminen vaikuttaa HYTE-kertoimeen.
Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi tunnistaa ja hoitaa osteoporoosi kuin hoitaa vakavia murtumia, joiden jälkeen voi olla tarvetta lisähoivalle esim. kotihoito, pitkäaikainen laitoshoito. Etenkin lonkka- ja nikamamurtumien ehkäisy olisi etenkin tärkeää. Yhteiskunnan tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä kotonaan. Tämä on yksi keskeisistä keinoista.
