Osteoporoosi on kansansairaus ja pitkäaikaissairaus. Se ilmenee arjen tilanteissa tulevina murtumina, pituuden lyhenemisenä, selän kumartumisena sekä äkillisenä selkäkipuna. Arviolta 336 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia ja se on vuosittain noin 45 000 luunmurtuman syynä (Scope’21, 2023).
Suomalainen väestö ikääntyy. Yli 65-vuotiaista 44 %:lla voidaan arvioida olevan alentunut luuntiheys (osteoporoosi). Vuodesta 2000 vuoteen 2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 80 %. Tuolloin useampi kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Alentunut luuntiheys lisää murtumien riskiä, joista vakavimmat ovat lonkkamurtumat ja nikamamurtumat. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa kiihtyvästi suhteessa ikääntyneiden määrän kasvuun. Ikä on yksi keskeisimpiä kaatumisille altistavista tekijöistä.
Pienenergiaisten murtumien seulonta, jotta osteoporoosia sairastavat löydettäisiin jo ensimmäisestä murtumasta, vähentäisi potilaiden kärsimystä sekä pienentäisi yhteiskunnan kuluja. Vuonna 2026 käyttöön otettava HYTE-kerroin huomioi hyvinvointialueella tapahtuneet lonkkamurtumat. Hyvinvointialueilla on paljon potentiaalia rakentaa toimivat hoito- ja palvelupolut murtumien ja osteoporoosin seulontaa varten erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja toisinpäin.
Asiakas: Arjen tilanteessa syntynyt nk. pienenergiainen murtuma hoidetaan, mutta mahdollisen murtuman aiheuttajaan, osteoporoosiin, ei puututa. Ensimmäisen murtuman jälkeen voi pian tulla toinen murtuma ja luuston kunto heikkenee edelleen. Asiakkaan toimintakyky ja elämänlaatu kärsivät. Osteoporoosi murtumineen lisää myös merkittävästi kuolleisuutta (erityisesti nikama- ja lonkkamurtumat). Asiakas löytää osteoporoosin hoidon kokonaisuuden palvelupolulta sekä alueen eri palvelut oman sairautensa hoitoon. Hoidon etenemisestä pysyy myös ajan tasalla (esim. hoidon tehon seuraaminen luustontiheysmittauksilla on yksilökohtaisesti muutaman tai usean vuoden välein).
Ammattilainen löytää osteoporoosin hoito- ja palvelutiedot yhdestä paikasta ja pystyy kertomaan niistä potilaalle. Ilman polkua ammattilainen saattaa vain sattumalta havaita henkilön, jolla voi epäillä osteoporoosia murtuman/murtumien taustalla. Ammattilaisen työskentely nopeutuu, kun hoito- ja palvelutiedot löytyvät keskitetysti. Osa potilaista saa tarvittavat tiedot jo hoitopolulta, eikä hänen välttämättä tarvitse ottaa yhteyttä kiireiseen ammattilaiseen. Ilman suunniteltua hoito- ja palvelupolkua, hoidolle ei välttämättä seuraa jatkumoa ja hoidon seuranta jää tekemättä.
Tällä hetkellä osteoporoosi hoidetaan muutamilla hyvinvointialueilla suunnitelmallisesti. Osteoporoosi on kansansairaus, joka vaikuttaa merkittävästi ikääntyvän väestön toimintakykyyn lisäten hoidon ja hoivan tarvetta tulevaisuudessa. Organisaatiot voittavat, kun osteoporoosi tunnistetaan ajoissa ja murtumat vähenevät. Lonkkamurtumien väheneminen vaikuttaa HYTE-kertoimeen.
Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi tunnistaa ja hoitaa osteoporoosi kuin hoitaa vakavia murtumia, joiden jälkeen voi olla tarvetta lisähoivalle esim. kotihoito, pitkäaikainen laitoshoito. Etenkin lonkka- ja nikamamurtumien ehkäisy olisi etenkin tärkeää. Yhteiskunnan tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä kotonaan. Tämä on yksi keskeisistä keinoista.
Primaarina kohderyhmänä ovat osteoporoosia sairastavat yhteensä 336 000 suomalaista, heidän omaisensa tai korkeassa murtumariskissä olevat.
Luustoliitto on toiminut valtakunnallisena potilasjärjestönä osteopeniaa ja osteoporoosia sairastaville vuodesta 2004. Asiakasymmärrystä on kerrytetty mm. Luustoliiton hyvän hoidon kyselyn avulla. Kyselyssä on tiedusteltu hyvinvointialueittain hoidon toteutumista ja hoitoon liittyviä haasteita osteoporoosia sairastavan omasta näkökulmasta tarkastellen. Paikallinen jäsenyhdistys tuntee ja tietää alueellisella tasolla, mitä potilaat ovat kertoneet ja kertovat osteoporoosin hoidosta alueella.
Sekundaarina kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaiset, joiden tehtävänä on löytää osteoporoosia sairastavat tai kohonneessa murtumariskissä olevat sekä tarjota heille asianmukainen diagnostisointi, hoito ja hoidon tehon seuranta sekä omahoidon tieto ja tuki. Sekundaarisena kohderyhmänä ovat myös hyvinvointialueen päättävät henkilöt, jotka päättävät siitä, että palvelupolkua aletaan kehittää alueella.
Sekundaarin kohderyhmän osalta asiakasymmärrystä on kerätty ammattilaisille suunnattujen kyselyiden avulla.
