Myrskyryhmä suunnittelee osallistavaa työskentelyä ikäihmisten parissa taiteellisista lähtökohdista. Yhteistyö vanhustyön yhteisöjen kanssa aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Osallistujien kanssa työskentely käynnistyy toiminnan esittelyllä, jonka jälkeen käynnistyvät tapaamiset. Osallistujien kanssa kehitetään ideoita mm. tanssielokuva-kohtauksiksi, koreografiaksi, taideteoiksi.
Taiteilija toteuttaa osan ideoista osallistujille näytettäväksi, arvioitavaksi ja yhteiskehittämisen tueksi. Käsikirjoitusta työstetään yhdessä ikääntyneen kanssa tai ammattilaisten toimesta. Tuotanto-rakenteet, ammattilaisten kuvausryhmä ja muut resurssit varmistavat idean saattamisen korkealaatuiseksi lopputulokseksi. Ikääntyvät voivat osallistua elokuvan kuvauksiin.
Mot-malli perustuu Myrskyryhmän taiteellisen ja osallistavan työn kokemukseen ja käytännön kehittämiseen. Teoreettista viitekehystä mallille tarjoaa mm. osallistavan taiteen tutkimus ja arviointi, mutta mallia ei ole luotu tieteellisesti tai teoriaan perustuen. Kulttuurihyvinvointi ja taiteen hyvinvointivaikutusten tutkiminen aloina ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Näkökulmia laajentuvaan ammattilaisuuteen ja taidealan korkea-asteen koulutukseen tarjoaa mm. Lehikoinen (2019, 5): ”Esittävissä taiteissa hybriditaiteilijan työhön voi kuulua osallistavan tanssin tai yhteisöteatterin työpaja tai prosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta ja kehittää luovaa pohdintaa työyhteisössä. Samalla työssä voi syntyä itsenäinen teos: kirjoitelma, kuva, video tai esitys, johon koreografi on saanut ideoita osallistavan tanssin prosessista.”
Myrskyryhmän Osallistava tanssielokuva toimintana linkittyy osallisuuden, kulttuurisen hyvinvoinnin ja kinesteettisen empatian käsitteisiin ja toiminta-ajatuksiin. Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen ja osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin asioihin. Osallisuus on toimijuutta. “Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia. Kulttuurin hyvinvointia tukevat vaikutukset ulottuvat läpi koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät jokaisen henkilökohtaisessa taide- ja kulttuurisuhteessa.” (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf, 2019). Kts. myös Helander ym. (2018) ja Lepistö ym. (2015).
Kinesteettinen empatia tarkoittaa kehollista liikkeeseen samaistumista ja asettumista toisen liikekokemuksiin. Kinesteettistä empatiaa hyödynnetään yksilöiden välisen kokemusten jakamiseen ja ymmärtämiseen. Katsojan hermoston liikkeen tuottamiseen osallistuvat osat aktivoituvat, kun hän katsoo toisen liikettä. (Ikonen, 2014.) Kts. myös Fischman (2012).
Osallistavan tanssielokuvan toimintaympäristö on ikäihmisen elinympäristö, koti. Menetelmä sopii toteutettavaksi niin itsenäisen kuin tuetun asumisen yksikössä. Toimintamallin toteuttaminen edellyttää taiteilijan työpanosta. Taiteilijalla on oltava menetelmän eli tanssielokuvan osaamista, kokemusta taiteen soveltavasta käytöstä ja ymmärrystä ikääntyvien kohtaamisesta. Toteuttamista edistää tiivis ja toimiva yhteistyö taiteen ammattilaisten ja ikääntyvien parissa toimivien kanssa. Tanssielokuvan tuotantoon saattamiseksi tarvitaan verkostoja ja ymmärrystä elokuvatuotannon prosesseista.
Osallistujien läheiset ovat osallistujan lisäksi asiantuntijoita kohderyhmän arjen edellytysten tunnistamisessa, tarpeiden kartoittamisessa ja osallistujalle merkityksellisten asioiden sanoittajina. He mahdollistavat työtavan yksilöllisen juurtumisen ja edistävät toimintamallin tunnettuutta.
Keskeisiä toimijoita ovat vanhustyön yhteisöt, joilla on kohderyhmän tuntemusta, asiantuntemusta ikääntyvien tarpeista sekä yhteydet potentiaalisiin osallistujiin sekä tilat työskentelyn toteuttamiseen.
