Monitoimijaisen arvioinnin työpaketissa on tehty kaksi tuotosta tueksi organisaatioille ja tiimeille arviointiin liittyvien keskustelujen ja kehittämisen tueksi: 1) Monitoimijainen arviointi - kohti systeemisyyttä ja osallisuutta - nelikenttä sekä 2) Mitä asioita arvioinnissa tulee huomioida.
1) Monitoimijaisen arvioinnin nelikenttä kuvaa tavoitetta arviointityöskentelyn suuntaamisesta kohti systeemistä ja osallisuutta tukevaa arviointia. Nelikenttä on kehitetty hanketyöskentelyn aikana syntyneiden keskusteluiden pohjalta, joita on käyty kentän ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden sekä kehittäjien kanssa arviointityöpajoissa sekä webinaareissa.
Nelikentässä on nimensä mukaisesti neljä kenttää; Leirinuotio, Kaupanhylly, Portinvartija sekä Valamiehistö. Nelikentän akseleina toimivat osattomuus - osallisuus (vaakatasossa) sekä yksilö-, ongelma- ja palvelukeskeisyys - systeemisyys, suhdeperustaisuus, monitoimijaisuus (pystytasossa). Tavoitetilana kentässä on hahmotettu Leirinuotio, jossa arviointityöskentely on suhdeperustaista, monitoimijaista sekä asiakasta osallistavaa. Nelikenttä malli sisältää kuvituskuvan sekä selitedian, jossa nelikentän eri osioita on avattu kirjallisesti.
2) Monitoimijaiseen arviointiin liittyen toteutettiin fokusryhmähaastatteluita syksyllä 2021 - keväällä 2022. Fokusryhmähaastatteluiden pohjalta syntyi "Mitä asioita arvioinnissa tulee ottaa huomioon?". Pohjaa voidaan käyttää hyödyksi arvioinnista keskusteltaessa ja pohdinnoissa siihen liittyen, mitä arviointiin liittyvää asiaa olisi hyvä kehittää organisaatiossa jatkossa.
Monitoimijaisen asiakastyön onnistumisen edellytys on laadukas ja monipuolinen tilannearvio lapsen ja lapsiperheen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista voimavaroista ja riskitekijöistä, jotta palvelut ja muut tukitoimet kyetään kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti.
Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen Monitoimijainen arviointi työpaketin tavoitteina on ollut seuraavat asiat:
1) Vahvistetaan lastensuojelun ammattilaisten kykyä arvioida lapsen ja perheen hyvinvointia käyttäen tarkoitukseen soveltuvia mittareita, esimerkiksi lastensuojelun kontekstissa kehitettyä ARVOA-mittaria (Vantaa) tai BBIC-arviointikehystä (Espoo), sekä hyödyntää arvioinnin tuloksia yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
2) Edistetään sitä, että asiakkuuteen liittyvät päätökset, palvelusuunnitelmat ja monitoimijainen yhteistyö nojaavat luotettavaan, järjestelmälliseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin, joka samalla lisää lapsen ja perheen osallisuutta. Vahvistetaan myös edellytyksiä arvioida monitoimijaisen työn vaikuttavuutta seuraamalla muutoksia lasten hyvinvoinnissa.
Lisää tavoitteista voit lukea alla olevasta hankesuunnitelmasta.
Monitoimijaista arviointia on Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen aikana kehitetty erityisesti Vantaalla, Keusotessa sekä Päijät-Hämeessä.