Kokeilu osoitti, että varhaisen tuen menetelmät ovat käyttökelpoisia silloin, kun ne sovitetaan yksikön perustehtävään ja asiakkaiden tarpeisiin. Ohjattu omahoito toimi hyvin tilanteissa, joissa asiakkaalla oli riittävästi voimavaroja itsenäiseen työskentelyyn ja ammattilaisella mahdollisuus ohjauksen seurantaan.
Käytännössä havaittiin kuitenkin, että ohjattu omahoito ei soveltunut kaikkiin aikuissosiaalityön yksiköihin työnkuvan ja asiakastilanteiden asettamista rajoitteista johtuen. Myös useissa vammaispalveluiden yksiköissä todettiin, että menetelmä oli liian vaativa niille asiakkaille, joiden tarpeet olivat toiminnallisia tai kognitiivisesti kuormittavia. Yleisesti ammattilaiset kokivat, että menetelmän käyttö edellytti syvempää mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja selkeää ohjausta siitä, miten menetelmää sovelletaan käytännössä.
Kognitiivinen lyhytterapia (KLT) osoittautui merkitykselliseksi myös korvaushoitopoliklinikan asiakastyössä. Se tarjosi joillekin asiakkaille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tulla nähdyksi muuna kuin päihteiden käyttäjänä. Palvelujärjestelmässä päihdeongelma voi toisinaan olla este mielenterveyspalveluihin hakeutumiselle, joko asiakkaan omien kokemusten, palvelurakenteiden tai asenteellisten rakenteiden vuoksi. KLT:n tuominen korvaushoitopoliklinikalle madalsi tätä kynnystä. havaittiin, että KLT asiakkaiden kanssa vaatii hienovaraista sovittamista tilanteisiin, joissa elämä on kuormittavaa ja taustalla on pitkittyneitä haavoittuvuuksia. Työskentely etenee rauhallisemmin, enemmän vakautta tukevan kohtaamisen kautta, ja siinä huomioidaan asiakkaan omat rajat ja rytmi.
Keskeinen oppi oli, että pelkkä koulutus ei riitä menetelmien juurtumiseen. Käyttöönotto edellyttää:
- käytännönläheistä menetelmäohjausta
- selkeitä mallipohjia ja työmateriaaleja
- esihenkilöiden tukea menetelmällisen työn mahdollistamiseen
- ammattilaisten palautteen systemaattista hyödyntämistä
Terapianavigaattori: Terapianavigaattorin täyttömääriä vuonna 2024 oli 5004 kappaletta. Vuonna 2025 lokakuun loppuun mennessä täyttöjä oli 4390. Hoidon tarpeen arviointi on muuttunut tasalaatuisemmaksi eri palveluissa, ja asiakkaat ohjautuvat aiempaa sujuvammin oikealle tuen tasolle.
Ohjattu omahoito: Ohjattu omahoito mahdollistaa tuen käynnistymisen ilman odotusta lievissä tilanteissa, jolloin ammattilaisten vastaanottoaikaa vapautuu enemmän tukea tarvitseville.
Kognitiivinen lyhytterapia: Kognitiivinen lyhytterapia on tarjonnut rakenteisen hoitomahdollisuuden niille, jotka hyötyvät lyhytkestoisesta työskentelystä. Kognitiivisen lyhytterapian laajentaminen sosiaalihuollon päihdetyöhön on tuonut lyhytterapeuttisen otteen asiakastyöhön myös niissä ympäristöissä, joissa sitä ei aiemmin ole hyödynnetty. Tärkeänä havaintona molempien menetelmien koulutusten ja materiaalien kehittämistä tarvittiin enemmän käytännönläheiseksi kuin alkuvaiheen verkkosisältö tarjosi. Tämä havainto johti koulutusten ja käytännön materiaalien vahvistamiseen, mikä syvensi käyttöönoton onnistumista ja juurruttamista.
Kognitiivisen lyhytterapian asiakkaat kuvasivat, että menetelmän rakenne, konkreettiset harjoitukset ja selkeä eteneminen auttoivat jäsentämään omaa tilannetta. Moni koki, että lyhytterapia lisäsi ymmärrystä omista reaktioista ja tarjosi käytännöllisiä keinoja arjen haasteisiin, ja että muutos oli havaittavissa jo muutaman tapaamisen aikana.
Geneerinen mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutus on vahvistanut ammattilaisten itsearvion mukaan valmiuksia tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on lisännyt työn selkeyttä ja vähentänyt kokemusta yksin jäämisestä tilanteissa, joissa huoli asiakkaasta nousee esiin.
Odotettuna hyötynä ammattilaiset kuvasivat työskentelyn jäsentymistä ja yhteisten toimintatapojen tuomaa varmuutta. Kokonaisuutena muutos on ollut ennen kaikkea laadullinen: varhaista tukea on saatavilla useammassa kohdassa palveluketjua, ja työ on aiempaa yhtenäisempää ja hoitosuositusten mukaista. Muutos on tukenut järjestelmän vakautta tilanteessa, jossa palvelupaine olisi muuten todennäköisesti kasvanut.
