Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Arvioinnin tuloksia/ Positiivisen mielenterveyden vahvistuminen:
Hankkeen aikana on 30 hlöä käyttänyt 14-kohtaista Positiivisen mielenterveyden mittaristoa. 67 % kyselyn täyttäneistä koki positiivisen mielenterveyden vahvistuneen. Joten tämän ko. mittariston käytöstä saadun tiedon perusteella ja ko. otannalla (N=30) tarkasteltuna voidaan siis todeta, että hankkeen toimintaan/prosessiin osallistuminen on vahvistanut kohderyhmän positiivista mielenterveyttä.
Lisäksi Positiivisen mt:n mittaristoa täydentäen on vuoden 2020 asiakaskokemuskyselystä poimittavissa väittämiä positiivisen mt:n vahvistumiseen liittyen:
-80 % vastaajia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että he ovat saanut onnistumisen kokemuksia hankkeessa
-74 % oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, toimintaan osallistuminen on muuttanut käsitystä itsestä positiivisempaan suuntaan ja se on lisännyt heidän hyvinvointiaan.
Hankkeessa teetetyn sidosryhmäkyselyn (N = 19) kautta on myös selkeästi osoitettavissa, että positiivisen mielenterveyden vahvistaminen mahdollistuu hankkeessa tapahtuvan yhteiskehittämisen kautta 100-prosenttisesti hyvin tai melko hyvin (ka. 3,94 asteikolla 1-4).
Arvioinnin tuloksia/ toimintakulttuurin muutos sekä uusien toimintamallien syntyminen ja käyttöönotto:
Hankkeessa teetetyn sidosryhmäkyselyn (N = 19) kautta on osoitettavissa, että toiminta/prosessi on vahvistanut yhteiskehittämistä mukana olleiden organisaatioiden edustajien näkökulmasta; täysin tai jokseenkin samaa mieltä oltiin 68 %: sesti (ka. 3,67).
Kun puolestaan kysyttiin, että onko toiminta/prosessi vahvistanut käyttäjälähtöisyyttä organisaatiossanne, niin täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 68 % (ka. 3,67).
Ja kun kysyttiin, että onko toiminta vahvistanut kokemusasiantuntijuutta ja toipumisorientaatiota organisaatiossanne, oli täysin tai jokseenkin-prosentit sekä keskiarvot ensimmäiseen 73 % (ka. 3,60) ja
jälkimmäiseen 62 % (ka. 3,33).
Lisäksi toiminnan tuloksellisuutta vahvistavat hyvin sidosryhmäkyselyn (N = 19)
kaksi väittämää;
- 95% (ka. 3,82) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että ammattilaiset saavat hankkeesta uusia positiivista mt: tä vahvistavia menetelmiä ja käytäntöjä työhönsä.
-78 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että (hankkeen) toiminnan avulla omaan organisaatioon on syntynyt uusia toimintoja ja/tai palveluja
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTOSTA
- Johdon sitoutuminen on keskeistä uuden toimintamallin sekä ajattelumallin (topipumisorintaatio) käyttöönotossa
- Käyttöönotto edellyttää sisäistä viestintää ja sparrausta SEKÄ usein muutosta toimintatavoissa ja toimintaan liittyvien henkilöiden ajattelussa -> tähän panostaminen sekä ajan käyttäminen
-Muutoksen mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta käyttöönotettava toiminto tuottaa toivottua hyötyä -> esim. prosessi uusi innostava työtapa organisaation jatkuvassa kehittämistyössä
- Prosessin ja sen avulla kehitettyjen toimintamallin käyttöönottovaiheessa on hyvä tehdä prosessin ja mallien käyttöä edistävien tekijöiden sekä mahdollisten esteiden ja riskien tunnistamista -> "mahdollisuudet ja uhat"
- Kokeilevan kehittämisen prosessit vaativat fasilitointiresurssia ja- osaamista -> tämän huomioiminen
LEVITTÄMISVAIHE
- Tavoitteena on saada käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessi sekä sen avulla syntyneet toimintamallit käyttöön mahdollisimman laajalti organisaatiossa
- Levittämisvaiheessa itse prosessia sekä sen avulla kehitettyjä ja mallinnettuja toimintamalleja esitellään eri keinoin, levittämisvaiheen toimia voivat olla esim. viestintä, (mini)seminaarit ja esitykset, kahdenväliset suhteet jne.
-> Viesti monikanavaisesti prosessin sekä käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta organisaatiossasi. Käytä viestinnän tukena toiminnallisia kuvia ihmisistä.
-> Viesti eri toimintamallin hyötyjä palvelunkäyttäjille, ammattilaisille ja organisaatiolle
