Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijän työ

Luotu 18.08.2023
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijän työ

Alustava idea

Lasten ja nuorten mielenterveys - ja päihdepalveluiden erityistyöntekijöiden työn tuki oli suunnattu Keski-Suomen oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöille. 

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Keski-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijät ovat ammatiltaan psykiatrisia sairaanhoitajia. Erityistyöntekijöiden työn tavoitteena on:

  • Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen vahvistuu perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa
  • Vanhemmuuden tukemisen vahvistaminen
  • Lasten ja nuorten mielenterveys –ja päihdepalveluiden saatavuus paranee
Kehittämistarve eri näkökulmista

Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen vahvistuminen perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa,  vanhemmuuden tukemisen vahvistaminen sekä lasten ja nuorten mielenterveys –ja päihdepalveluiden saatavuuden lisääminen K-S hyvinvointialueella. 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Erityistyöntekijöiden työllä pyrittiin tuomaan lisätukea lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien kanssa toimivien oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työskentelyyn lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeasioissa. 

Tavoitteiden saavuttaminen

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijän työskentely toteutettiin seuraavalla tavalla:

Lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien kanssa toimivien oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöiden oli mahdollista käyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijän palvelua erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyön sekä netti- ja pelikäyttäytymisen asioissa: asiakastilanteiden konsultointiin, asiakastilanteissa konsultoivana työparina toimimiseen lähi- tai etätapaamisissa ja mentorointimahdollisuutena työntekijälle. Lisäksi erityistyöntekijät olivat mukana yhteistyössä oppilashuollon työntekijöiden kanssa suunnittelemassa sekä toteuttamassa erilaista ennaltaehkäisevää mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemisen yhteisöllistä toimintaa tai vaikuttamistyötä koulu- ja oppilaitosympäristöissä. 

Erityistyöntekijöiden työllä pyrittiin jalkauttamaan vaikuttavia menetelmiä (mm. IPC, Lapset puheeksi ja Cool kids) koko hyvinvointialueelle yhteistyössä menetelmäkoordinaattorin kanssa. 

Erityistyöntekijät toimivat erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden välimaastossa pyrkien tuomaa lisätuen mahdollisuutta peruspalveluihin erikoissairaanhoidon tarpeen arviointitilanteisiin sekä yhdenmukaistamaan alueen toimintatapoja yhteistyössä perustason ja erityispalveluiden kanssa. 

Työn tarkoituksena oli mahdollistaa kaikille hyvinvointialueen lapsille, nuorille ja heidän vanhemmille mielenterveys- ja päihdepalveluiden tasa-arvoinen ja tasavertainen saatavuus.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Keski-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman Lasten ja nuorten mielenterveys -ja päihdepalveluiden erityistyöntekijät ovat ammatiltaan psykiatrisia sairaanhoitajia. Erityistyöntekijöiden työn tavoitteena oli:

•Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen vahvistuu perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa

•Vanhemmuuden tukemisen vahvistaminen

•Lasten ja nuorten mielenterveys –ja päihdepalveluiden saatavuus paranee

Lasten ja nuorten mielenterveys - ja päihdepalveluiden erityistyöntekijöiden työn tuki oli suunnattu Keski-Suomen oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöille. 

Asiakkaiden osallistuminen

Työskentely kohdentui lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien kanssa toimivien oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöiden on mahdollista käyttää erityistyöntekijän palvelua erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyön sekä verkko- ja pelikäyttäytymisen asioissa. Työskentelyssä oppilashuollon työntekijät työskentelivät 6–17-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien kanssa.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijöiden työskentelyssä tuli esille;

  • oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työtilanteen kuormittuneisuus
  • hyvinvointialueen maantieteelliset eroavaisuudet lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa
  • alueen koulujen ja oppilaitoksien tarve ehkäisevälle mielenterveys- ja päihdetyölle  
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityistyöntekijöiden työ edellyttää työntekijöiltä laajalaista tietoa taitoa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeasioista sekä laajalaista kokemusta työskentelystä tämän kohderyhmän kanssa. Työn aloittamisessa on tärkeää painottaa riittävää tiedottamista ja markkinointia alueen oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöille. Kokemuksena yhteistyön jouhevaan aloittamiseen myönteisesti vaikutti tiedottamisen ja markkinoinnin toteuttaminen kasvotusten. Työntekijäresurssina oli alussa 4 työntekijää, mutta työntekijä muutoksiin liittyen työskentelyä toteutti viimeiset puoli vuotta kaksi työntekijää. Riittävä resurssointi ja maakunnallinen aluejako on työn laadun ja toimivuuden kannalta olennaista.

Työskentelyn kuvausta konkreettisti kevään 2023 ajalta:

  • Toteutettiin kaksi Elämäntaito -ryhmää 8.luokkalaisille tytöille kahden kunnan yläkoululla ja maakunnalliset digiryhmät Tukea vanhemmuuteen etäryhmä vanhemmille ja Hallitse ahdistusta- etäryhmä nuorille, yhteensä neljä ryhmää joissa 7-10 ryhmäkertaa per ryhmä. 
  • Vaikuttavien menetelmien juurruttamisen pyrittiin toteuttamalla Cool Kids-työskentelyä maakunnan kahdella koululla, yhdellä yksilötyönä ja toisella ryhmätoimintana. Lisäksi yksi erityistyöntekijä on toiminut hankkeen järjestämien LP-koulutuksien kouluttajana. 
  • Tarjottiin kuntiin yhteistyön mahdollisuutta koulujen yhteisölliseen tukeen ehkäisevässä työssä. Tätä työtä toteutettu kouluista ja oppilaitoksista tulleiden pyyntöjen mukaan, mm. vanhempainiltoina, oppitunteina ja teemapäivinä. 
  • Toteutettiin mentorointia ja konsultointia alueen oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöille heidän tarpeiden mukaan
  • Mahdollistettiin työparityöskentely lasten ja nuorten mielenterveys- päihdeasioissa  opiskeluhuollon toimijoille  
  • Tiivis yhteistyö hankkeen muiden kokonaisuuksien kanssa. Erityistyöntekijät ovat myös osallistuneet kuntien toimijoiden yhteistyöpalavereihin, jotka ovat liittyneet lasten ja nuorten mt- ja päihdeasioihin. 
  • Tehtiin aloite ja oltiin mukana suunnittelemassa maakunnallista ennaltaehkäisevän päihdetyön vuosikello kokonaisuutta 5. ja 7.luokkalaisille. 
  • Yhdessä K-S TulSote- hankkeen menetelmäkoordinaattorin kanssa toteutettu webinaari-iltaa vanhemmille nuorten mt-haasteista. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Työskentelyn kehittämisalue: Jyväskylä, Petäjävesi, Uurainen, Keuruu, Multia, Muurame, Jämsä, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Äänekoski, Konnevesi, Laukaa ja Hankasalmi
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)