Läheistään hoitavien ja omaishoitajien porrastettu tukimalli, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

Luotu 08.07.2025
Läheistään hoitavien ja omaishoitajien porrastettu tukimalli, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

Alustava idea

Luodaan läheistään hoitavien ja omaishoitajien tueksi porrastettu tukimalli, joka tukee heitä omaishoidon ja huolenpidon eri vaiheissa. Porrasmalliin kootaan koko Soiten alueen kaupunkien, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen toiminnot.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Kehitysvammaiset, vammaiset
Omaiset
Työikäiset

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Porrastetun tukimallin kehittämiselle on selkeä tarve, sillä omaishoidon ja läheishoivan palvelut ovat tällä hetkellä hajanaisia ja vaikeasti löydettäviä. Yhtenäinen, helposti saavutettava toimintamalli tukee sekä yksilön hyvinvointia että yhteiskunnan tavoitteita terveyden edistämisen eri osa‑alueilla.

 

1. Osallisuuden edistäminen

Toimintamalli vahvistaa omaishoitajien ja läheistään hoitavien osallisuutta lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan saada oikea‑aikaista tukea ja osallistua heille tarkoitettuihin palveluihin. Lisäksi he saavat kokemuksen tunteen kuulumisesta johonkin itselleen tärkeään yhteisöön ja tulleensa kuulluiksi. Toimintamallissa tavoitteena on yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuus yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Lisäksi antaa mahdollisuuden nauttimiseen yhteisestä hyvästä ja samalla tulla nähdyksi. Osallisuuden edistämisen merkityksellisyys mahdollistaa omaishoitajan ”Minä pystyvyyttä” ja vahvistaa kokemuksien kautta hänen uskoaan omaan kyvykkyyteensä toimia omaishoitajana.


Keskeisiä keinoja ovat:

  • Laajeneva yhteistyö kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa, mikä tarjoaa monipuolisia tukimuotoja eri elämäntilanteisiin.
  • Selkeä palveluohjaus: porrastettu malli helpottaa palveluihin ohjautumista ja vähentää tilanteita, joissa asiakas jää tuen ulkopuolelle.
  • Erilaiset osallistumista mahdollistavat tukikeinot, kuten esimerkiksi SinunHetki‑toiminta, joka tarjoaa omaishoitajille hengähdyshetkiä, vertaistukea ja mahdollisuuksia vahvistaa omia voimavarojaan.

Näiden avulla omaishoitajat pääsevät aiempaa paremmin mukaan palveluihin, yhteisöihin ja heille suunnattuun toimintaan.

 

2. Turvallisuuden edistäminen

Turvallisuuden tunne on olennainen osa sekä omaishoitajan että hoidettavan hyvinvointia. Toimintamalli tukee turvallisuutta useilla rakenteellisilla ratkaisuilla:

  • Omaishoidon merkintä potilastietojärjestelmässä auttaa tunnistamaan omaishoidon asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa ja huomioimaan sen hoidontarpeen arvioinnissa sekä hoidon suunnittelussa. Erityisesti tilanteissa, joissa omaishoitaja sairastuu äkillisesti ja omaishoidettavalle on turvattava hoito ja huolenpito.
  • Kaksisuuntainen viestintä omaishoitajan ja terveydenhoidon ammattilaisten välillä luo jatkuvuutta ja lisää luottamusta palveluihin.
  • Omalääkäri–omahoitaja‑malli varmistaa, että omaishoitajalle on nimetty tuttu ammattilainen, jonka kanssa asioida.
  • Terveys- ja hoitosuunnitelma tuo hoitoon ennakoitavuutta, yhtenäisiä toimintatapoja ja selkeyttä sekä parantaa tiedonkulkua ja tiedon jakamista.

Näiden avulla omaishoitoperheiden arki on turvatumpaa, ja palvelujärjestelmä pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

 

3. Oikeudenmukaisuuden edistäminen

Toimintamalli tukee yhdenvertaisuutta ja vähentää alueellisia sekä sosioekonomisia eroja omaishoitajien saamassa tuessa.

  • Malli on tarkoitettu käyttöön koko hyvinvointialueella, huomioiden alueiden omat palvelurakenteet ja käytännöt.
  • Se varmistaa, että kaikki omaishoitajat saavat samansisältöisen ja selkeän tiedon riippumatta asuinpaikastaan.

  • Toimintamalli huomioi myös asiakkaan taloudellisen tilanteen, ja ohjaa tarvittaessa maksuttomiin tai edullisiin palveluihin sekä taloudellisiin tukimuotoihin.

     

4. Yhdenvertaisuuden edistäminen 

Yhdenvertaisuuden vahvistuminen vähentää riskiä, että omaishoitajat jäävät tuen ulkopuolelle tiedon puutteen tai erilaisten lähtökohtien vuoksi.

 

5. Eriarvoisuuden, hyvinvointi- ja terveyserojen, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen

Läheistään hoitavat ja omaishoitajat ovat ryhmä, jonka hyvinvointiin vaikuttavat hoitotyön sitovuus, vaihtelevat tukikäytännöt ja palvelujen hajanaisuus. 

Toimintamallin tarve perustuu muun muassa seuraaviin tekijöihin:

  • Alueelliset erot palveluissa: Porrastettu toimintamalli yhdenmukaistaa tiedon ja palveluihin ohjautumisen.
  • Hoitotilanteen sitovuus heikentää omaishoitajien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Toimintamallilla tuetaan ohjautumista mm. eri omaishoidon lakisääteisien vapaapäivien järjestämisen keinoihin, kinestetiikkatyöpajoihin sekä omaishoidon terveydenhoitajalle. Lisäksi lisätään tietoutta eri palvelumuodoista, mm. kinestetiikan kotikäynneistä, joita pilotoidaan hankkeen aikana.
  • Syrjäytymisen riski kasvaa, kun omaishoitaja ei pysty osallistumaan sosiaaliseen toimintaan tai yhteisöihin. Selkeästi koottu tieto tarjolla olevista palveluista ja tukimuodoista ehkäisevät tätä.

Kokonaisuutena malli vahvistaa omaishoitajien terveyttä ja osallisuutta sekä ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä tarjoamalla oikea-aikaisia palveluita, tukimuotoja, yhteisöllisyyttä sekä matalan kynnyksen palveluita. Lisäksi se tukee osallisuuden kokemusta ja oman omaishoitajana toimimisen minä pystyvyyttä, kun malliin saadaan suunnitelmallisuus mukaan (esim. terveys- ja hoitosuunnitelmat ja sosiaalipalveluiden asiakassuunnitelmat).

 

6. Toimintamallin soveltaminen olemassa oleviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin rakenteisiin ja käytänteisiin

Porrastettu toimintamalli on rakennettu tukemaan ja vahvistamaan nykyisiä rakenteita ja kokoamaan tiedon yhteen paikkaan selkeäkielisesti.

Toimintamallin merkitys rakenteiden vahvistajana:

  • Nykyisiä toimintamalleja kehitetään ja yhtenäistetään, jolloin omaishoitajat ohjautuvat tasalaatuisemman tuen piiriin koko hyvinvointialueella.
  • Hyvinvointialueiden taloudelliset resurssit huomioidaan toimintamallissa vahvistamalla palveluketjuja ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi tuetaan ohjautumista hyvinvointia tukeviin kuntien, kaupunkien, järjestöjen ja seurakuntien palveluihin.
  • Matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen, esim. ohjaus, neuvonta, vertaistuki
  • Yhteistyö kolmannen sektorin, kuntien, kaupunkien ja seurakuntien kanssa tuo laajemman palveluverkoston omaishoitajien käyttöön. Tämä tekee tarjottavasta tuesta monipuolisempaa.
  • Toimintamalli liittää eri toimijat osaksi samaa palveluketjua.
Kehittämistarve eri näkökulmista

Tarve johon ratkaisua tarvitaan:

Asiakas:
Omaishoitajat ja läheisestään huolehtivat kokevat usein, että heidän on vaikea löytää oikea‑aikaista ja tilanteeseensa sopivaa tietoa. Tiedon hajanaisuus ja palveluiden pirstaleisuus voivat kuormittaa omaishoitajia entisestään jo valmiiksi vaativassa elämäntilanteessa.
 

Ammattilainen:
Tähän kerrotaan MIKSI ammattailaiste ja yhteistyötahot tavritsevat tukimallia

Organisaatio:
- Oikea aikaiset ja tarpeelliset palvelut asiakkaille
- Häiriökysynnän väheneminen
- Ennaltaehkäisevien palveluiden käytön lisääntyminen
- Ennakoitavuuden ja suunnitelmallisuuden lisääntyminen 
- Monialaisen yhteistyön lisääntyminen
- Vertaistukitoimintaan ohjaaminen

 

Pitkän aikavälin tavoite:

1. Yhdenvertainen ja saavutettava tuki koko hyvinvointialueella

Tavoitteena on, että jokainen omaishoitaja – asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai digitaalisista taidoista riippumatta – löytää ja saa helposti ajantasaisen tiedon, hänelle sopivat palvelut ja oikea‑aikaisen tuen. Tukimalli vähentää alueellisia eroja ja tuo kaikkien toimijoiden palvelut yhteen selkeään rakenteeseen.

 

2. Omaishoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen vahvistuminen

Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista tukea omaishoitajien fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Malli auttaa ehkäisemään uupumusta, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä helpottaa avun ja hengähdysmahdollisuuksien löytämistä myös kuormittavissa tai kriisiytyneissä tilanteissa ja mahdollistaa voimavarojen vahvistumisen.

 

3. Ammattilaisten osaamisen ja ohjauskyvyn kehittyminen

Porrastettu malli toimii työkaluna, jonka avulla eri ammattilaiset voivat:

  • Tunnistaa omaishoidon eri vaiheiden tuen tarpeet
  • Ohjata asiakkaan oikeaan palveluun nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti
  • Vahvistaa yhtenäisiä toimintaperiaatteita
  • Hyödyntää kolmannen sektorin tarjoamia täydentäviä palveluita

Tavoitteena on kokonaisuus, jossa ammattilaisten kohtaamisen taito kohentuu ja ammattilaisen työ helpottuu. Näin asiakas saa laadukasta, tasalaatuista palvelua riippumatta siitä, mistä ja keneltä hän apua kysyy.

 

4. Sujuvat ja yhtenäiset palveluketjut

Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa toimiva ja saumaton palvelupolku, jossa:

  • Hyvinvointialueen palvelut
  • Kuntien ja kaupunkien palvelut
  • Järjestöjen ja seurakuntien tukitoimet

linkittyvät selkeäksi, ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Palveluketjujen pirstaleisuus vähenee, tieto kulkee paremmin toimijoiden välillä ja asiakas saa oikean tuen oikeaan aikaan.

 

5. Tukeen ohjautumisen helpottuminen

Tukimallin avulla tuki on selkeää, vaiheistettua ja helposti omaksuttavaa. Asiakkaan ei tarvitse omaksua kaikkea tietoa kerralla, vaan hän saa juuri sen tiedon, jota hänen tilanteensa sillä hetkellä vaatii. Tämä kasvattaa omaishoitajien toimijuutta.

 

6. Digitaalisen ja paperisen tiedon saavutettavuus

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että tukimalli on saatavilla kaikille, riippumatta digiosaamisesta tai palvelujen käyttöympäristöstä. Malli toimii sekä sähköisessä muodossa että tulostettavana materiaalina, mikä tukee tasa-arvoista saavutettavuutta.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Asiakas:
Hankkeessa kehitetään porrastettu tukimalli, jonka avulla omaishoitajat ja läheistään hoitavat voivat löytää helposti juuri omaan tilanteeseensa sopivan tiedon, tuen ja palvelut. Malli rakentuu omaishoidon eri vaiheiden ja tarpeiden mukaan, ja se tarjoaa konkreettisia toimintavaihtoehtoja sekä arjen tueksi että kuormittaviin tai kriisiytyneisiin tilanteisiin.

Tukimallissa huomioidaan kokonaisuutena hyvinvointialueen, kuntien ja kaupunkien, järjestöjen sekä seurakuntien tarjoamat palvelut ja tukitoimet. Näin varmistetaan, että käyttäjä saa kattavan näkymän kaikkiin saatavilla oleviin mahdollisuuksiin – ennaltaehkäisevistä palveluista intensiivisempään tukeen hoidon tarpeen kasvaessa.

Toimintamalli laaditaan selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, jotta ohjeiden noudattaminen on vaivatonta ja tieto on helposti omaksuttavissa elämäntilanteesta riippumatta. Tavoitteena on lisätä omaishoitajien ja läheishoivaajien hyvinvointia, vahvistaa heidän jaksamistaan sekä helpottaa palveluihin hakeutumista oikea‑aikaisesti.

Ammattilainen:
Porrastetun tukimallin tavoitteena on lisätä sote‑ammattilaisten sekä kuntien, kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden tietoisuutta omaishoidosta ja läheishoivasta. Kun ymmärrys palveluista, tuen muodoista ja omaishoidon eri vaiheista vahvistuu, ammattilaiset pystyvät ohjaamaan läheistään hoitavat ja omaishoitajat entistä oikea‑aikaisemmin heidän tarvitsemiensa palveluiden ja tuen piiriin. Samalla vahvistetaan ja kehitetään palvelu‑ ja hoitoketjuja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Toimintamalli tuottaa lisäarvoa sekä vahvistamalla olemassa olevia käytäntöjä että kehittämällä uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Näiden avulla palveluketjuista voidaan rakentaa sujuvampia ja yhtenäisempiä kokonaisuuksia, jotka tukevat omaishoidon tilanteita.

Lisäksi kuntien, järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut muodostavat tärkeän täydentävän tuen hyvinvointialueen palveluiden rinnalle. Näiden toimijoiden kautta voidaan tarjota monipuolista apua, kuten vertaistukea, arjen kevennystä ja yhteisöllisiä palveluita, jotka vahvistavat omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista eri elämäntilanteissa.

Porrastettu rakenne jäsentää omaishoidon eri vaiheet selkeiksi osa‑alueiksi, mikä mahdollistaa tiedon oikea‑aikaisen ja vaiheittaisen tarjoamisen. Tämä auttaa asiakasta saamaan juuri sen tiedon ja tuen, jota hän sillä hetkellä tarvitsee, ilman että hänen täytyy omaksua suurta tietomäärää kerralla.

Tukimalli tulee olemaan saatavilla sekä sähköisenä että tulostettavissa paperisena versiona, jotta se tavoittaa mahdollisimman laajasti erilaiset käyttäjät ja vastaa erilaisten elämäntilanteiden tarpeisiin. Mallin selkeä esitystapa ja selkeäkielisyys tukee niin ammattilaisten kuin omaishoitajienkin tiedon löytämistä ja hyödyntämistä.

Tavoitteiden saavuttaminen

TYÖSKENTELYN VAIHEET

Toteutusvaihe 1: Sisällön kokoaminen ja jäsentäminen

Keinot ja menetelmät

  • Hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötapaamiset ja palveluiden systemaattinen kokoaminen
  • Palveluiden jakaminen porrastetun mallin eri vaiheisiin
  • Sisällön muotoilu selkokieliseksi ja käytännönläheiseksi
  • Yhteistyö ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa varmistaa sisällön laadun ja nostaa esille selvitystä ja kehittämistä vaativat asiat

 

Toteutusvaihe 2: Verkkosivurakenteen rakentaminen (Soiten-sivusto)

Keinot ja menetelmät

  • Haitarimallin suunnittelu ja rakentaminen
  • Alasivujen suunnittelu
  • Saavutettavuusvaatimusten huomioiminen (selkeä kielisyys)
  • Testaus yhdessä ammattilaisten ja valittujen asiakkaiden kanssa
  • Käytön testaus eri laitteilla: puhelin, tabletti, tietokone

 

Toteutusvaihe 3: Ammattilaisten koulutus ja käyttöönotto

Keinot ja menetelmät

  • Info- ja koulutustilaisuudet sote-ammattilaisille omaishoidon portaista ja palveluista (tallenteet tilaisuuksista tiedon jakamiseksi myös poissaoleville)
  • Koulutukset kunnille, järjestöille ja seurakunnille

 

Toteutusvaihe 4: Julkaisu ja käyttöönotto asiakkaille

Keinot ja menetelmät

  • Omaishoidon porrastetun tukimallin julkaisu Soiten verkkosivuilla
  • Tiedottaminen omaishoitajille ja läheishoivaajille eri kanavissa
    • Soiten sosiaalinen media
    • Palvelupisteet
    • Sote-ammattilaisten kautta
    • Järjestöt ja seurakunnat

Digitalisaation tuki

  • Mallin saatavuus 24/7 verkosta
  • Linkit palveluihin

 

Toteutusvaihe 5: Arviointi ja jatkokehittäminen

Keinot ja menetelmät

  • Käyttäjäpalaute (ammattilaiset + asiakkaat)
  • Verkkosivuanalytiikka (käyntimäärät, klikkaukset)
  • Säännöllinen sisältöpäivitys yhteistyössä sote-organisaatioiden ja kolmannen sektorin kanssa
  • Tukimallin toimivuuden arviointi ja mallin hienosäätö

 

SUUNNITTELUN KESKEISET KEINOT JA MENETELMÄT:

  1. Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteiskehittäminen

Toimintamalli suunnitellaan yhteistyössä:

  • Sote-ammattilaisten
  • Kuntien ja kaupunkien toimijoiden
  • Järjestöjen ja yhdistysten
  • Seurakuntien
  • Asiakkaiden kanssa

Yhteiskehittäminen varmistaa, että kaikki osapuolet tuovat mukaan oman tietonsa ja näkökulmansa, ja että malli palvelee aidosti käyttäjien tarpeita.

Menetelmiä:

  • Työpajat
  • Teemakohtaiset kehittämispalaverit, howspace
  • Palvelumuotoilun menetelmät (asiakasketjujen kuvaaminen, vaiheistus)

Kartoitus nykyisistä palveluista ja tuen muodoista

 

2.       Yhteistyötapaamiset, info- ja koulutustilaisuudet

Suunnittelun aikana järjestetään yhteistyötapaamisia, info- ja koulutustilaisuuksia, joilla:

  • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista omaishoidon vaiheista
  • Lisätään tietoisuutta tukeen ja palveluihin liittyvistä rakenteista
  • Selvitetään kehitystarpeita omaishoidon palveluketjuihin liittyen, jotka pyritään myös ratkaisemaan tukimalliin

 

  1.  Asiakasraati, tukimallin testaajat ja kokemusasiantuntijuus

Asiakasraatien hyödyntäminen on keskeinen osa suunnitteluprosessia.

Raatien tehtäviä:

  • Kommentoida mallin rakennetta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä
  • Testata mallia
  • Tuoda esiin arjen tarpeet, jotka tulee huomioida mallissa

Asiakasraati ja tukimallin testaajat auttaa varmistamaan, että malli on oikeasti toimiva ja helppokäyttöinen.

 

4.  Palvelujen kartoitus ja sisällön jäsentäminen

Suunnitteluun kuuluu:

  • Hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelujen kerääminen
  • Sisällön jäsentäminen omaishoidon eri vaiheisiin
  • Tuen portaiden määrittely 

Näin varmistetaan, että malli on looginen, selkeä ja kokonaisvaltainen.

 

5. Mallin digitaalinen toteutus – Soiten verkkosivut alustana

Tukimalli suunnitellaan rakennettavaksi Soiten verkkosivuille:

  • Haitarimalli mahdollistaa selkeän, vaiheittaisen rakenteen.
  • Alasivut tukevat syventävää tietoa ja eri portaiden jäsentelyä.
  • Suorat linkitykset kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palveluihin pitävät tiedon automaattisesti ajantasaisena.

Digitaalinen rakenne varmistaa mallin selkeyden, helppokäyttöisyyden ja päivitettävyyden.

 

6. Digitaaliset työkalut ja yhteistyöalustat suunnittelun tukena

Suunnitteluvaiheessa hyödynnetään esimerkiksi:

  • Teamsiä

  • Howspacea, joka mahdollistaa suunnittelun yhdessä tai itsenäisesti työstäen oman palvelun näkökulmasta

     

7. Tulostettava versio tukimallista

Vaikka toimintamalli toteutetaan verkkosivuille, halutaan mahdollistaa myös tulostettava versio. Paperiversio tukee asiakkaita, joilla ei ole käytössä digitaalisia laitteita.

Seuranta ja arviointi
  • Mittarit: Toimintamallin vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan. Keskeisiä mittareita ovat:
  • Käyttömäärät ja tavoittavuus
  • Seuraamalla vertaistuen saatavuutta ja osallistumista
    • Seuraamalla lakisääteisten vapaiden käyttöä
    • Seuraamalla hyvinvointilähetteiden käyttöä ja tukihenkilöiden saatavuutta
    • Keräämällä järjestelmällisesti omaishoitajien kokemuksia kinestetiikkavalmennusten ja -kotikäyntien hyödystä omaishoitoarjessa.
    • Seuraamalla ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöä ja vaikutuksia.
    • Arvioimalla kuormittaviin tilanteisiin kehitettävän tukimallin soveltuvuutta ja käyttöä. Seurataan tukimalliin ohjautuneiden asiakkaiden määrää sekä tehdään omaishoitajille vuosittainen kysely.
  • Omaishoitajien kokemukset ja palautteet
  • Omaishoitajien koettu hyöty, tiedonsaannin parantuminen ja arjen helpottuminen
    • Koettu kuormitus, jaksaminen ja tuen oikea-aikaisuus
  • Ammattilaisten osaamisen ja työprosessien arviointi
  • Ammattilaisten kyky ohjata omaishoitaja oikean tuen piiriin
    • Palveluohjauksen sujuvuus ja yhtenäisyys
  • Palveluketjujen toimivuus
  • Ohjauspolkujen oikea-aikaisuus
    • Katkosten väheneminen palveluketjuissa
  • Vaikuttavuuden tarkastelu
  • Ennaltaehkäisevien toimien lisääntyminen (esim. kriisiytyneiden tilanteiden väheneminen)
    • Palvelutarpeen siirtyminen kevyempiin ja edullisempiin palveluihin
    • Ammattilaisten työn tehostuminen selkeän toimintamallin avulla
    • Yhteistyön ja suunnitelmallisuuden näkyminen omaishoitajien ja -hoidon palvelupolussa ja mahdollisen häiriökysynnän määrän näkyminen
  • Menetelmät sisältävät kyselyjä, haastatteluja, käytön analytiikkaa sekä palveluiden rekisteritiedon hyödyntämistä (silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista).

Ratkaisun keskeinen sisältö

Porrastetun tukimallin avulla omaishoitajat ja läheistään hoitavat saavat oikea‑aikaista, selkeää ja helposti saavutettavaa tukea kaikissa omaishoidon vaiheissa. 

Samanaikaisesti ammattilaisilla on yhtenäiset toimintatavat, selkeä kokonaiskuva omaishoidon palveluista ja vahvistunut osaaminen. Tämä mahdollistaa laadukkaamman, yhdenvertaisemman ja oikea-aikaisemman tuen tarjoamisen.

Omaishoitoa tulee tarkastella laajana, monitoimijaisena kokonaisuutena, jossa hyvinvointialue, kunnat, järjestöt ja seurakunnat toimivat saumattomassa yhteistyössä omaishoitoperheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Alkuteksti vielä luotava tähän, joka kertoo tarkemmin juuri MEIDÄN alueen tarpeista, strategiasta jne.

  • Soiten strategia
  • Ikääntyneiden lisääntyminen
  • Perhehoidon tuen tarpeiden lisääntyminen

Toimintamallin tarve nousee vahvasti esiin useiden yhteiskunnallisten tekijöiden kautta. 

  1. Poliittiset tekijät
  • Kansalliset strategiat ja hyvinvointialueuudistus korostavat ennaltaehkäisevää työtä ja kotona asumista tukevia palveluja
  • Poliittinen ohjaus painottaa eri toimijoiden – hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyötä, mikä tukee porrastetun tukimallin kehittämistä ja käyttöönottoa.

2.Taloudelliset tekijät

  • Väestön ikääntyminen lisää hoivan tarvetta, ja kustannuspaineet edellyttävät kustannustehokkaita tapoja tukea kotona tapahtuvaa hoivaa.
  • Omaishoidon parempi tukeminen vähentää raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta, mikä korostaa varhaisen tuen ja sujuvien palveluketjujen merkitystä raskaampien palveluiden tarpeen ennaltaehkäisyssä.
  1. Sosiaaliset tekijät
  • Omaishoitajien kuormitus ja tukiverkostojen pieneneminen lisäävät tarvetta helposti löydettävälle tuelle. Tällä tuella on merkittävä ennaltaehkäisevä merkitys mm. yksinäisyyden, masennuksen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja lisäävät omaishoitajien voimavaroja.
  1. Ekologiset ja kestävän kehityksen tekijät
  • Kotona asumisen tukeminen vähentää mm. laitoshoidon tarvetta.
  • Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta ja tukee ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja.
  1. Kulttuuriset tekijät

  • Erilaiset yhteisötoimijat – kunnat, järjestöt ja seurakunnat – ovat kulttuurisesti merkittäviä tukiverkostoja, jotka vahvistavat omaishoitajan arjen voimavaroja.

    5. Teknologiset tekijät

  • Digitaalisten palveluiden avulla voidaan vahvistaa ja monipuolistaa viestintää sekä lisätä tiedon saavutettavuutta
Asiakkaiden osallistuminen

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä:

Kaikenikäiset omaishoitajat ja läheistään hoitavat (ikäihmiset, työikäiset, omaiset tai läheiset) 

Tarkennetaan miksi

 

Toimintamallin käyttöön ohjaavat tahot:

Sote-palvelut, kunnat, kaupungit, järjestöt, seurakunnat, yhdistykset, läheiset

Tarkennetaan miksi

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Tiedon kerääminen yhteistyökumppaneilta (03/-25-), porrasmallin kirjoitus 11/- 25- 03/ -26, porrasmallin pilotointi (asiakasraati) kevät/kesä 2026, muutosten tekeminen porrasmalliin, yhteistyökumppaneiden kouluttaminen porrasmallin käyttöön, porrasmalli käytössä

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Porrastetun tukimallin käyttö tukee kunnissa ja hyvinvointialueilla toteutettavaa HYTE-toimintaa vahvistamalla ennaltaehkäisevää työtä, oikea-aikaista palveluohjausta ja omaishoitajien hyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Malli kokoaa yhteen eri toimijoiden – hyvinvointialueen, kuntien, kaupunkien, järjestöjen, seurakuntien tarjoamat palvelut ja tukimuodot. Selkeä rakenne ja yhteiset toimintaperiaatteet yhdenmukaistavat ohjausta organisaatioiden välillä ja sisällä, vähentävät päällekkäistä työtä ja vahvistavat palveluketjujen sujuvuutta. Tukimallin käyttömahdollisuus verkkosivujen kautta tai tulostettavalla paperiversiolla mahdollistaa mallin laajan käytön erilaisissa toimintaympäristöissä. Tämä tukee ja sitouttaa koko alueen yhteistä HYTE-työtä ja edistää eri toimijoiden välistä pysyvää yhteistyötä.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Toimintamallin käyttöä edellyttävä osaaminen: 

Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö

  • Mallin työstäminen yhdessä sote-ammattilaisten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa
  • Yhteinen ymmärrys omaishoidon vaiheista ja palvelupoluista

Koulutus ja tiedon jakaminen

  • Info- ja koulutustilaisuudet omaishoidosta ja palveluista
  • Mallin portaittainen rakenne ja ohjausperiaatteet tutuiksi kaikille toimijoille

Kokemusasiantuntijuus ja asiakasraati sekä mallin testaajat

  • Asiakasraadin/mallin testaamisesta kiinnostuneiden omaishoitajien osallistuminen tukimallin testaukseen
  • Tukimallia käyttäneiden ja testanneiden kokemusperäinen palaute mallin selkeyden, toimivuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi

Viestintäosaaminen

  • Selkeä ja saavutettava viestintä asiakkaille käyttöönotosta
  • Sähköiset ja paperiset materiaalit eri käyttäjäryhmien tarpeisiin
  • Hyvä yhteistyö viestinnän kanssa, joka tukee toimintamallin rakentamista asiakastarpeiden mukaisesti

Ammattilaisten ydinosaaminen

  • Omaishoidon vaiheiden ja tuen tarpeiden tunnistaminen
  • Palveluohjaus ja verkostojen tuntemus
  • Kyky soveltaa mallia erilaisiin elämäntilanteisiin

Tilat, välineet ja laitteet:

Toimintamallin keskeiset tilojen, välineiden ja laitteiden resurssit ovat:

Digitaaliset resurssit

  • Soiten verkkosivualusta haitarimallille
    • Alasivut tiedon jäsentelyyn
    • Suorat linkitykset kuntien ja järjestöjen palveluihin
    • Tulostamisen mahdollisuus paperisen tukimallin tai sen osa-alueen portaasta, joka asiakkaan sen hetkisen tilanteen ja tarpeen mukaan tarvitaan

Tilat

  • Kokoontumisiin, tapahtumiin, koulutustilaisuuksiin ja vertaistukeen
    • Hyödynnetään olemassa olevia sotepalveluiden-, palvelu-, kirjasto-, seurakunta- ja järjestötiloja

Laitteet ja välineet

  • Ei vaadi uusia investointeja

Taloudelliset voimavarat:

Toimintamallin taloudelliset voimavarat perustuvat ensisijaisesti olemassa olevien resurssien selkeyttämiseen, parantamiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Mallin toteuttaminen ei vaadi merkittäviä lisäinvestointeja, sillä:

  • Hyvinvointialueen nykyiset palvelut ja ammattilaiset muodostavat perustan
  • Kunnat, järjestöt ja seurakunnat tuovat merkittävää täydentävää voimavaraa
  • Malli hyödyntää ennaltaehkäisevää työtä
  • Sähköinen ja paperinen toteutus on edullinen
  • Toimijat voivat yhdistää olemassa olevia resursseja ilman uusien palvelujen rakentamista

Kokonaisuus tekee toimintamallista taloudellisesti kestävän, monitoimijaisen, osallistavan ja kustannusvaikuttavan tavan tukea omaishoitajia ja läheistään hoitavia.

Kehittämistyön rahoittaja:
Rahoittajat ja elinkeinotoimijat mahdollistavat toimintamallin kehittämisen, käyttöönoton ja juurruttamisen tarjoamalla taloudelliset resurssit mallin suunnitteluun ja pilotointiin. Lisäksi järjestetyt säännölliset tapaamiset eri Terveyden edistämisen määrärahan muiden hankkeiden kanssa sekä hankkeen koordinointi tukee kehittämistyötä. 

Vakituisen henkilöstön osallistuminen:

Yhteistyön ja verkostojen luominen tehostaa suunnitelmallisuutta ja mahdollistaa laajan ymmärryksen mallin merkityksestä omaishoidon ja huolenpidon eri vaiheissa. Porrastetun tukimallin toteuttaminen nojaa vahvasti olemassa olevaan henkilöstöön:

  • Hyvinvointialueen vakituiset sote-ammattilaiset
    (omahoito, terveydenhoito, sosiaalipalvelut, jaksohoito, perhehoito)
  • Kuntien ja kaupunkien vakituinen HYTE-henkilöstö
    (osallisuus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut)
  • Järjestöjen ja seurakuntien työntekijät
    (vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, matalan kynnyksen palvelut)

Toimintamalli ei edellytä uutta henkilöstöä, vaan vahvistaa ja jäsentää nykyisten työntekijöiden rooleja, selkeyttää yhteistyötä ja tehostaa palvelupolkuja. Samalla se helpottaa henkilöstön työtä tarjoamalla yhteisen tukimallin ohjaukseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Vapaaehtoistyön osuus/määrä:

Vapaaehtoistyön osuus on keskeinen resurssi porrastetussa tukimallissa. Sen vahvuudet ovat:

  • Vertaistuki ja yhteisöllisyys, jotka tukevat omaishoitajien jaksamista
  • Lisää yhteyksiä muihin ihmisiin ja ehkäisee syrjäytymistä
  • Virkistystoiminta
  • Vähentää kuormitusta ja yksinäisyyttä
  • Matalan kynnyksen tuki
  • Vahva yhteistyö seurakuntien, järjestöjen ja kuntien vapaaehtoistoiminnan kanssa

Vapaaehtoiset täydentävät ammattilaisten ja palveluiden työtä ja muodostavat tärkeän osan kokonaisuutta, joka tukee omaishoitajien ja läheistään hoitavien hyvinvointia eri elämäntilanteissa.

Yhteistyön vahvistaminen eri keinoin ja eri tahoille, jotta arvioiden ja vaikuttavuuden kautta jatkokehittäminen jatkuu. 

Konkreettisten toimien vahvistaminen, esimerkiksi Erityiset-ryhmän jatkuvuuden kannalta oleellisten vastuuhenkilöiden tavoittaminen. Kinestetiikan vahvistuminen vaikuttavuustulosten saamisen kautta ja vastuuasioiden vahvistuminen. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha