KAP Vantaa - Kokemusasiantuntijapankki

Luotu 03.06.2020
KAP Vantaa - Kokemusasiantuntijapankki
KAP Vantaa - Kokemusasiantuntijapankki

Alustava idea

Toimintamallin tavoitteina on vahvistaa asiakasosallisuutta ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Työskentelyssä keskeisiä elementtejä ovat yhteiskehittäminen ja kumppanuus.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot
Paljon palveluita tarvitsevat

Linkit - Liitteet
Hankesivut

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kokemusasiantuntijuus on vakiintunut asiantuntijuuden muoto kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyödyntävät koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista ja tarjoavat heille palkkatöitä. Julkinen sektori puolestaan hyödyntää kokemusasiantuntijoita satunnaisesti, eivätkä kokemusasiantuntijat saa aina palkkiota tehdystä työstä. 

Vantaan kaupungin sote-palveluissa on kaksi palkattua kokemusasiantuntijaa päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita haluttaisiin hyödyntää sote-palveluissa myös laajemmin, mutta erilaiset hallinnolliset esteet ja tilausjärjestelmän puuttuminen ovat estäneet kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen. Vantaan kaupunki on sitoutunut hankkeeseen budjetoimalla vuosittain rahaa hankkeen koulutettujen kokemusasiantuntijoiden palkkioihin. 

KAP Vantaa -hankkeen tavoitteena on luoda selkeät rakenteet kokemusasiantuntijatoiminnalle. Koulutukset, kokemusasiantuntijoiden välittämiseksi rakennettava pankki sekä moninaiset yhteiskehittämisen muodot tukevat tavoitteen toteutumista. Rakenteet mahdollistavat kokemusasiantuntijoiden osaamisen systemaattisen hyödyntämisen julkisen sektorin palveluissa sekä palkkioiden tasa-arvoisen maksun toteutumisen. 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Asiakas: Sote-palveluiden asiakkaat tarvitsevat monipuolista ja -ammatillista apua. Sote-palveluiden ammattilaiset yhdessä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa pystyvät tarjoamaan asiakkaalle kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa tukea. Asiakkaiden tarpeita kuullaan hankkeen aikana aktiivisesti, jotta suunnitelmat aidosti parantavat palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Ammattilainen: Sote-palveluiden ammattilaisten työkuorma voi olla valtava, jolloin työssä jaksaminen on kovilla. Jos työhyvinvointiin ja uusiin toimintatapojen kehittämiseen ei panosteta riittävästi, on työntekijöiden pako sote-palveluiden piiristä todellinen uhka. Kun hankkeen tavoitteet uusista sote-palveluiden rakenteista toteutuvat, saavat työntekijät yhteiskehittämisen avulla omaan työhönsä soveltuvaa tukea kokemusasiantuntijoilta. Toisaalta sote-ammattilaisten työpanos tulee tunnistetuksi ja arvostetuksi, jolloin työmotivaatio paranee.

Organisaatio: Vantaan A-kilta ry:llä on pitkät perinteet vertaistuellisen päihdekuntoutumisen kentällä. Taustaorganisaationa järjestö takaa hankkeelle erinomaisen alustan, sillä tasa-arvoisuus, yksilön kunnioittaminen ja yhteistyö ovat toiminnan keskeisiä kulmakiviä. Hanke antaa järjestölle mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja osallistua kokemusasiantuntijuudesta käytävään keskusteluun merkittävänä toimijana. Vantaan kaupungin sote-palvelut puolestaan saavat hankkeen avulla työkaluja ja työvoimaa ottaa kokemusasiantuntijat osaksi organisaation toimintaa entistäkin monipuolisemmin. Asumispalvelut, aikuisten ja nuorten sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut voivat yhteiskehittämisen avulla tarkastella omien toimintayksiköidensä toimintaa ja kehittää sitä entistä asiakaslähtöisemmäksi.

Yhteiskunta: Kun hankkeen tavoite selkeistä kokemusasiantuntijatoiminnan rakenteista toteutuu, voidaan kokemusasiantuntijuutta hyödyntää monipuolisesti eri sote-palveluiden sektoreilla. Toimivat rakenteet parantavat työntekijöiden työhyvinvointia sekä palveluiden käyttäjien tyytyväisyyttä palveluissa. Viranomaispelko ja palveluiden epäonnistunut kohdentaminen vähenevät, kun asiakkaat saavat heidän tarpeisiinsa vastaavaa palvelua.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Hankkeella tavoitellaan rakenteellista muutosta kokemusasiantuntijakentällä ja sote-palveluissa. Hanke vastaa sekä työntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden että asiakkaiden tarpeisiin monipuolisemmista sote-palveluista, joissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta, yhteiskehittämistä sekä asiakasosallisuutta. THL:n tutkija tekee laadullista tutkimusta hankkeesta ja koulutetuista kokemusasiantuntijoista sote-palveluissa. Tutkimuksen avulla tulokset tulevat näkyviksi.

Hankkeessa luodaan toimintamalli, jota levitetään valtakunnallisesti. Tällöin yhteiset pelisäännöt varmistavat, että kokemusasiantuntijat saavat tukea työlleen, mahdollisuuden kehittää työnkuvaansa sekä palkkion tehdystä työstä. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään mahdollisuus toteuttaa toimintaa liiketoimintana hankevaiheen jälkeen. 

Erilaiset viestinnälliset teot auttavat toiminnan markkinoinnissa. Sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään panostetaan, jotta hankkeen aikana tehtävä työ ja kokemusasiantuntijoiden monipuolinen osaaminen tulevat näkyviksi. Viestinnällistä yhteistyötä tehdään muun muassa Vantaan kaupungin sote-palveluiden viestinnän kanssa.

Tavoitteiden saavuttaminen

Muutos saavutetaan parhaiten siten, että eri sidosryhmät kokevat aidosti voivansa vaikuttaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä onnistuu, kun kuulemiselle ja suunnittelulle on olemassa foorumeita, jotka toimivat. Erilaiset työpajat, kyselyt ja kasvokkaiset kohtaamiset suunnitellaan aina kohderyhmän tarpeet huomioiden. Palvelumuotoilua hyödynnetään hankkeen kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa.

Keskeisiä työkaluja hankkeen työskentelyssä ovat:

  • Kokemusasiantuntijakoulutukset (kaksi kertaa vuodessa)
  • Kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukset (kaksi kertaa vuodessa)
  • Vertaismentorointikoulutus (yksi koulutus vuonna 2021) ja vertaismentorointitoiminta
  • Yhteiskehittämispajat sote-palveluissa ja kehittäjäryhmä (syksy 2020)
  • Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden toteuttamat pika- ja syvähaastattelut asiakkaille, koulutusvaiheessa oleville kokemusasiantuntijoille sekä sote-ammattilaisille (syksy 2020)
  • Kehittämispäivät sidosryhmille (kerran vuodessa)
  • Kokemusasiantuntijapankki (avattu helmikuussa 2021)

Lisäksi tehdään paljon vaikuttamistyötä, jotta hankkeen tavoitteet toteutuisivat ja toimintamalli leviäisi valtakunnallisesti.

Seuranta ja arviointi

Muutosten mittaaminen tapahtuu rahoittajan (STEA) indikaattoreita hyödyntäen. Arviointi suunnitellaan niin, että se aidosti hyödyttää hankkeen kehittämistyötä ja mahdollistaa laadukkaan raportoinnin tekemisen rahoittajalle.

THL:n Sokra-hanke on hankkeen yhteistyökumppani, jonka kanssa suunnitellaan erilaisia kyselyitä ja haastatteluita tutkimuksen teon sekä kehittämistyön tueksi. Kyselyitä ja haastatteluja tehdään niin kokemusasiantuntijoille kuin sote-kentän ammattilaisille. Informaatiota hyödynnetään arviointitutkimuksen tekemisessä. Arviointitutkimuksen löydökset julkaistaan THL:n Työpaperit-sarjassa. Arviointitutkimus kuuluu Sokran tutkimus- ja selvityssarjaan, jossa tutkitaan erilaisten käytäntöjen osallisuuden vaikutuksia.

Jokaisen kokemusasiantuntijatilauksen yhteydessä kerätään tietoa sekä tilaajalta että työtehtävän suorittaneelta kokemusasiantuntijalta. Näin saadaan tietoa sekä suoritteiden määrästä että toiminnan tavoitteiden toteutumisesta.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Suomalainen sosiaalipolitiikka on murroksessa, sillä väestö vanhenee ja työikäisten ihmisten määrä vähenee. Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuudet osallistua työelämään ovat edelleen suhteellisen heikot, sillä etuuksien ja osa-aikatyöstä saatavan palkan yhteensovittaminen on haastavaa. Toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat uusia innovaatioita, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata ja jotta työntekijät voisivat paremmin huolehtia työhyvinvoinnistaan.

Kokemusasiantuntijatoiminta tarjoaa merkittävän vaihtoehdon sekä osatyökykyisten työllistymiselle ja työllisyysasteen nostamiselle että uusien sote-palveluiden kehittämiselle. Asiakasosallisuuden ja yhteiskehittämisen avulla voidaan entistä monipuolisemmin vastata sote-kentän haasteisiin ja turvata asiakkaiden ihmisoikeuksien toteutuminen laadukkaasti toteutetuissa, moniammatillisissa palveluissa.

Asiakkaiden osallistuminen

Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat henkilöt, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta, somaattisesta sairaudesta tai muista elämän kriiseistä. Heillä on kokemusta sote-palveluista ja niiden käyttämisestä. He voivat olla itse toipuneita, kuntoutuvia tai heidän läheisiään. Kohderyhmä rajautuu niihin henkilöihin, jotka on valittu hankkeen järjestämään koulutuskokonaisuuteen, suorittavat koulutuksen sekä kiinnittyvät KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankin toimintaan. Ensisijaista kohderyhmää ovat myös ne henkilöt, jotka ovat aiemmin suorittaneet vastaavan kokemusasiantuntijakoulutuksen toisessa organisaatiossa. Heistä valitaan 20 henkilöä, jotka kiinnittyvät kokemusasiantuntijapankkiin.

Toissijaisia kohderyhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ammattilaiset, hankkeen kumppanit sekä ne sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden asiakkaat, jotka ovat hankkeen kautta yhteydessä hankkeen kokemusasiantuntijoihin. 

Asiakasymmärrystä kartoitetaan aktiivisesti keräämällä tietoa sidosryhmiltä. Asiakasosallisuus ja yhteiskehittäminen ovat hankkeen kantavia voimia, joten esimerkiksi erilaisia työpajoja toteutetaan säännöllisesti. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Vantaa
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Vantaan A-kilta ry ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)