Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen malli

Luotu 31.01.2022
Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen malli
Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen malli

Alustava idea

Malli luo rakenteet ja edistää kansallista Sote innovaatioyhteistyötä, yhteiskehittämistä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita. Toimintamallia luodaan Innovaatio-ja strategiaverkoston tapaamisissa.  

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Hyvinvointialueiden sisäinen TKI-toiminta voi rakentua alueella olemassa olevien toimivien rakenteiden ja käytäntöjen pohjalta ja niitä muunnellen ja uudistaen. Lisäksi nykyään kunnissa olevien kasvupalvelujen sekä kuntien, yritysten ja järjestöjen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympärille on rakentunut yhteistyön käytäntöjä, joita voidaan muuntaa ja hyödyntää maakunnan TKI-toimintaa kehitettäessä.

THL:ssa Palvelujärjestelmän vertaiskehittäminen -tiimi, myöhemmin Palvelujärjestelmän kehittäminen- tiimin yhtenä tehtävänä on tukea hyvinvointialueiden kehittämistoiminta.  Viime vuosina (2023-2025) em. toimintaa on organisoitu erillisen hankerahoitteisen hanketuen kautta. Tästä esimerkkinä Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelma ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.  Ennen em. vahvaa THLn vahvaa hanketukea Innokylän kautta on kanavoitu kansallisten ohjelmien toimeenpanon tukea.

Innokylä on osa Palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimiä. Verkostotoiminnan aloittaminen kokeiluna Innokylän toiminnassa linkittyi hyvin sen yhteiskehittämistä ja avoimmutta korostavaan toimintakulttuuriin ja tavoitteisiin. Aloite verkostotoiminnan kokeiluun tuli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointivointialueelta.

Ote toimintasuunnitelmasta (2023)   Innokylä on sosiaali-, hyvinvointi- ja terveysalan avoin innovaatioyhteisö ja kehittämisympäristö. Innokylän tavoitteena on tukea hyvinvointi- ja terveysalan kestävää uudistumista, avointa ja tarvelähtöistä kehittämistä sekä uudistusten ja muutosten läpivientiä tarjoamalla työkaluja kehittämistyön tueksi sekä verkkopalvelun toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen. Innokylä kokoaa alan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa hyvän kanavan toimintamallien levittämiseen.  

Innokylän historia alkaa vuodesta 2008, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriö teki aloitteen terveys- ja sosiaalialan avoimesta innovaatioyhteisöstä, joka tarjoaisi tukea niin käytäntöjen ideoinnissa, kehittämisessä, arvioinnissa kuin levittämisessäkin. Aloitteesta syntyi Innokylä-hanke (2010–2013). Hankkeen tuloksena Innokylä juurtui perustajaorganisaatioidensa pysyvää toimintaa. (THL, SOSTE, Kuntaliitto, ohjauksesta vastaa STM). Tällä hetkellä (2024) Kuntaliitto ei ole mukana perustajaorganisaationa.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Tarve vahvemmalle innovaatioyhteistyölle -> Sosiaali- ja terveysalan jatkuvan oppimisen ja yhteiskehittämisen mahdollistaminen.

Asiakkaat: Vahvempi osallisuus palvelujen kehittämisessä. Lisää mahdollisuuksia vaikuttaa.
Ammattilaiset: Vahvemmat mahdollisuudet oman työn kehittämiseen. Mahdollisuus viedä eteenpäin kehittämistarpeita ja -ideoita sekä keksinnöllisiä aihioita.
Yritykset, Idean, ratkaisuehdotuksen tai valmiin tuotteen tai palvelun kehittäminen, kokeilu ja tarjoaminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.
Tutkijoille, tutkimusryhmille, Ketterämpi TKI-projektien edistäminen yhteistyössä sote-organisaatioiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Tukea yhteistyökumppanien etsimiseen
Opiskelijoille, opetushenkilöstölle: Tutkielmien ja väitöstyön aiheiden löytäminen. Opintokokonaisuuksien toteuttamiseen liittyvä yhteistyö
Muille yhteistyökumppaneille: Yhteistyömahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita vastaavien innovaatioiden kehittämiseen

Innovaatiotoiminnan yleisenä suuntana on uudenlainen, avoin yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuri, jota tulisi edistää kaikilla sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan tasoilla riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä Suomeen luodaan.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Sirpaleinen sote-alan kehittämiskenttä saadaan tietoisemmaksi yhteisistä mahdollisuuksista, jotta syntyisi laajempia kokonaisuuksia ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita. Tämän yhteiskehittämisen ja vuoropuhelun kautta mahdollistuisi innovaatioiden syntyminen ja aikaisempien ratkaisujen tehokkaampi hyödyntäminen.   

Tavoitteiden saavuttaminen

Säännölliset tapaamiset verkoston kanssa

Osallistavat menetelmät teemojen ja aiheiden valinnassa

Kyselyt verkostolle eri aiheita syventämään

Selkeä rakenne toiminnalle

Viestintä

 

Seuranta ja arviointi

Verkoston tavoitteiden saavuttaminen

• Verkosto edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä.
• Verkosto vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita.
• Verkosto mahdollistaa, että alueiden ja eri sektorien edustajien ääni saadaan vahvemmin ja monipuolisemmin kuuluviin yhteiskehittävään keskusteluun.
• Verkosto toimii ideoiden, kehityskohteiden, toimintatapojen ja kehittäjien törmäyttäjänä.
• Verkosto tukee laajemmin sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista.


Verkoston toimintaperiaatteiden toteutuminen

• Verkoston toiminta perustuu vahvasti verkoston jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
• Verkoston jäsenet pääsevät tuomaan yhteiskehittävään keskusteluun heitä askarruttavia teemoja tai haasteita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja muiden hyödynnettäväksi.
• Verkosto toimii organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaana ja rentona foorumina, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita.
• Verkoston toiminta kehittyy kokeilujen kautta. Verkostolle syntyy yhteisiä toimintatapoja yhdessä oppimisen kautta.

Verkoston tapaamiset

Ovatko verkoston tapaamiset mielekkäitä ja verkoston tavoitteiden saavuttamista edistäviä?

Tiedottaminen ja viestintä

Onnistuminen verkoston toiminnasta tiedottamisessa

Ratkaisun keskeinen sisältö

Kansallinen yhteiskehittämisen foorumi 

- Verkoston tapaamiset tarjoavat säännöllisesti toteutuvan mahdollisuuden hyvinvointialueiden toimijoille esitellä kehittämisaihioitaan, hakea kumppaneita ja haastaa verkostoa ideoimaan. Verkostossa kuullaan innovaatiotoimintaan liittyviä ajankohtaisia alustuksia ja käydään niiden pohjalta keskusteluja. Verkostossa käsiteltävät teemat valikoituvat verkostoon osallistuvien toimijoiden ideoista.

Verkoston toiminta aloitettiin kokeilulla Sote-uudistuksen valmistelun aikana vuonna 2021, jonka nähtiin onnistuessaan tukevan hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Ydinajatuksena oli tarjota kaikille sote-kehittäjille avoin verkosto, jonka jäsenet kokoontuvat säännöllisesti jakamaan tietoa ja oppimaan toisiltaan.

Hyvinvointialueiden TKI-rakenteet hakivat (v.2021) ja hakevat edelleen (v 2025) muotoaan. Sote- uudistus on saattanut yhteistoimintaan aiemmin erillään toimineita organisaatioita ja sidosryhmiä. Alueellisen TKI-yhteistyön rakentaminen vaatii panostusta, mutta se luo onnistuessaan uudenlaisia mahdollisuuksia yhdessä kehittymiseen ja oppimiseen. 

Soteuudistus luo edellytyksiä kehittää ja uudistaa alueilla tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Tämä merkitsee toiminnan kehittämistä hyvinvointialuetasolla ja suhteessa kansalliseen tasoon.

Innovaatiotoiminnan yleisenä suuntana on uudenlainen, avoin yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuri, jota tulisi edistää kaikilla sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan tasoilla riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä Suomeen luodaan.

OECD:n julkisen sektorin innovaatioyksikkö OPSI on laatinut innovaatiojulistuksen, jonka Suomi hyväksyi yhdessä 43 OECD-maan kanssa vuonna 2019. Julistus sisältää viisi innovaatioperiaatetta:

  1. Tuemme ja vahvistamme innovaatiotoimintaa julkisessa hallinnossa.
  2. Rohkaisemme ja valmennamme kaikkia virkamiehiä innovointiin.
  3. Vaalimme kumppanuuksia ja tuemme moniäänisyyttä.
  4. Tuemme tutkimusta, iterointia ja kokeiluja.
  5. Levitämme opittua ja jaamme käytäntöjä.
Asiakkaiden osallistuminen

Verkoston jäsenet  osallistuvat verkoston toiminnan suunnitteluun sekä heillä on tärkeä rooli alueellisen toiminnan tukemisessa. (täydentyy) Osallistumistapoja kokeillaan ja niitä muotoutuu toiminnan kehittyessä. Verkosto mahdollistaa erilaisten toimintaa tukevien, itseorganisoituvien, alaryhmien syntymisen.

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Vuosi 2021-2022 Verkoston toiminnan kokeilua (tapaamisten suunnittelurakenne, tapaamisten frekvenssi) -> THL asiantuntija & koordinaatiotiimi & laajennetturyhmä
Vuosi 2023 Toiminnnan vakiinnuttaminen kokeilujakson jälkeen ja väliarviointi, viestinnän tehostaminen -> THL asiantuntija &Koordinaatiotiimi & laajennettu ryhmä & verkoston kaikki jäsenet (viestintä)
Vuosi 2023-2024 Yhteistoimijuuden ja tutkijuuden vahvistaminen & hyvinvointialueiden kehittämistoiminnan sitominen vahvemmin verkostotapaamisten sisältöihin. -> THL:n asiantuntija & koordinaatiotiimi & yhteistyö yliopiston/ AMK:n kanssa (pilotti)

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Viestinnän suuntaviivoja https://miro.com/app/board/uXjVMs1hpns=/?share_link_id=570647746972 

Väliarvioinnin pohjalta verkoston viestintää täsmennettiin verkoston laajennetussa ryhmässä.

Tilanne ennen toiminnan käynnistämistä (2021)

Kansallisesti puuttui kehittämistoimijoita kokoava verkosto, joka tarjoaisi alustan vertaisoppimiselle ja toimivien ratkaisujen leviämiselle ja käyttönotolle.

Tilanne käyttöönoton ja kokeilun aikana (2023)

Verkoston väliarviointi 19.2.-30.4.2023 

“Kauan kaivattu työskentelymuoto, joka vahvistaa soten kehittämistyötä kansallisesti”
Verkostoon liittyminen kiinnosti, koska se tarjoaa mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja kansalliseen verkostoitumiseen. Yhteiskehittelyn koettiin olevan innostavaa ja ajankohtaista. Toimintaan osallistumisen koettiin olevan myös hyvä tapa seurata sote-alan kehittämistä. Monille vastaajalle verkoston toiminta miellettiin osaksi omaa työtä.    

Osallistumisen kimmokkeena oli mm. oman alueellisen verkoston kokeminen liian kapeaksi. Verkoston tulevaisuusorientaatio oli mainittu muutamassa vastauksessa asiaksi, joka edisti verkoston vetovoimaa. Verkoston nähtiin madaltavan kynnystä jakaa omaa osaamista ja hyviä käytäntöjä. Mukaan innosti myös tapaamisten mielenkiintoiset sisällöt ja itse verkostossa käytetyt uudenlaiset yhteiskehittämistä edistävät menetelmät, joita voi soveltaa omassa työssä. Eräs näkökulma verkostoon osallistumiseen on opetustyöhön liittyvän ajantasaisen tiedon välittäminen AMK/ Sote-alan opiskelijoille.

“Avoin ja keskusteleva yhteisö”
Verkoston tapaamisten kuvattiin olevan hyviä ja mielekkäitä. Erityisesti hyvistä alustuksista, kokemuksista ja  esimerkeistä sekä ryhmäkeskusteluista pidettiin. Tapaamisia pidettiin innostavina ja uutta ajattelua synnyttävinä. Tapaamisten mainittiin olevan hyvin suunniteltuja olematta kuivakoita tai yksitotisia. Verkoston vetäjillä todettiin olevan innostava ja sopivasti rento asenne, joka madaltaa kynnystä osallistua verkostoon.

”Enemmän vaan viestintää, teemme hienoa työtä”
Verkoston viestintä vaatii huomioimista. Avovastauksissa nostettiin esiin kysymys siitä, kuinka verkoston jäsenet voisivat ”hypettää” toimintaa omissa organisaatioissaan.  Ehdotettiin myös yhteistyötä hyvinvointialueiden viestijöiden kanssa sekä esim. kansallisille ohjelmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Hyvinvointialueilta toivottiin myös kriittisempiä strategisia kysymyksiä verkostoon pohdittavaksi. Verkostossa tehtyjä havaintoja toivottiin vietävän myös päättäjille tiedoksi.

Huomioita viestinnästä ja toimenpiteitä
Vastausten pohjalta verkoston laajennettu ryhmä pohtii viestintää erityisenä kehityskohteena 6/2023. Tavoitteena on, että viestintätoimet kirjattaisiin erillisenä tehtävänä verkoston koordinaation vuosikelloon.  Lisäksi THLn sotepalvelujen johtaminen sivustolle on kirjoitettu artikkeli verkoston hyödyistä 6/2023.  Lue: Innovaatio-ja strategiaverkosto tuottaa yhteistä hyvää hyvinvointialueiden TKI-toimintaan

Yhteenvetoa
Verkoston säännölliset tapaamiset antavat osallistujille mahdollisuuden kurkistaa toisten sidosryhmien, alueiden ja jopa toimialojen maailmaan. Näin voi oppia uutta. Hyvinvointialueiden edustajat ovat tuoneet tapaamisiin alueidensa TKI-toiminnan terveisiä ja peilanneet omia kokemuksiaan puolin ja toisin. Se on mahdollistanut alueiden yhdessä oppimista. Palautteen perusteella verkoston jäsenet pitävät toimintaa innostavana. Erityisesti kiitosta saavat herättelevät asiantuntijapuheenvuorot ja yhteinen, oppimista ja kehittämistä tukeva työskentely. 

Verkoston toinen kehittämisvaihe 2023-2026

Verkoston toiminnan toinen kehittämisvaihe käynnistyi keväällä 2023, kun toiminnan peruselementit olivat nähtävillä ja toimijat sitoutuneet verkoston toimintaa ylläpitävään rakenteeseen. Vuosina 2023-2026 toimintaa kehitetään edelleen ja pyritään selkeyttämään verkoston toiminnallista rakennetta niin, että se mahdollistaa muiden verkostojen liittymisen rakenteeseen sekä tarjoaa kehittämistyötä tekeville laajempia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan verkoston kautta. Toisen kehittämisvaiheen aikana verkoston toimintaa tullaan sitomaan myös vahvemmin kansallisiin kehittämisen ja ohjauksen rakenteisiin. Verkoston toiminnan kehittämiseen liitetään myös tutkimustoimintaa.

VAIKUTUKSIA

Neljän toimintavuoden jälkeen (2021-2025) verkosto on vakiinnuttanut paikkansa sote-alan yhteisönä, jonka tapaamisissa on mahdollista nostaa keskusteluun kansallisesti keskeisiä TKI- toiminnan teemoja.  Keväällä 2025 verkoston laajennetussa ryhmässä käytiin arvioivaa keskustelua. Verkoston parhaita tuloksia on mahdollisuus  Ilmiöt ja asioiden "haistelu" ja heikkojen signaalien esiinnostamiseen, monitahoista osallistujajoukkoa pidettiin vahvuutena​. Todettiin myös, että Innovaatio –ja strategiaverkosto tässä vaiheessa hyvä nimi.

Toiminnan fokuksessa tulee edelleen pitää se, missä mennään kansallisesti kehittämistyössä - verkoston tapaamiset toimivat keskusteluareenana ja risteyspaikka​na. Yhteinen keskustelun nähtiin auttavan hyvinvointialueita toimimaan yhdessä -> kustannussäästöt, vuorovaikutus ja osaamisen vahvistuminen​.

Verkostosta haluttiin välittää selkeää viestiä sosiaali-ja terveysministeriölle verkostosta yhteisen keskustelun ja kehittelyn areenana​. Viestiä halutaan suunnata  myös TKI johtajien verkostolle ja uteliaana verkostosta kyselemme, mistä kannattaisi keskustella verkoston tapaamisissa (innovaatiot)​. Verkoston koettiin tukevan hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnan kehittymistä.

Verkoston laajennettu ryhmä tulee jatkamaan vuosittain touko-kesäkuussa arvioivaa keskustelua ja kirjoittaa verkoston toiminnasta avoimen yhteenvedon.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Verkoston kolme ydinelementtiä, joiden pohjalle toiminnot ja toimintatavat  rakentuvat ja muotoutuivat syksy 2023 -  kevät2024)

Yhdessä kehittäminen
Yhdessä kehittyminen
Yhteistutkijuus
 

Luottamus ja jäsenten aktiivinen osallistuminen suunnitteluun

Verkoston "orkesteroinnista" vastaa koordinaatiotiimi, heidän tukenaan on verkoston jäsenistä koostuva laajennettu ryhmä. Alueellisia tukipilareita ovat verkoston yhteyshenkilöt alueilla. Strategista näkökulmaa ja jatkuvuutta  toimintaan tuo THLn Palvelujärjestelmän kehittämisen- tiimi henkilöresurssointi toimintaan. Verkoston toimintaa tukevia rakenteita ovat hyvinvointialueiden yhteyshenkilöt, THLn palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimi (Innokylä), joiden kautta strateginen näkökulma sulautuu osaksi verkoston innovatiivista toimintatapaa

Verkoston toimintaperiaatteet

• Verkoston toiminta perustuu vahvasti verkoston jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
• Verkoston jäsenet pääsevät tuomaan yhteiskehittävään keskusteluun heitä askarruttavia teemoja tai haasteita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja muiden hyödynnettäväksi.
• Verkosto toimii organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaana ja rentona foorumina, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita.
• Verkoston toiminta kehittyy kokeilujen kautta. Verkostolle syntyy yhteisiä toimintatapoja yhdessä oppimisen kautta.

Toiminnalliset ydinelementit

Verkoston tapaamiset 4 krt/vuosi
Laajennetun ryhmän ideointi, suunnittelu ja toteutuksen tuki verkoston toimintaan
Koordinaatiotiimin ohjauksellinen tuki (arviointi, viestintä, "orkesterointi)
TKI-yhteyshenkilöt hv-alueilla rooli ja tehtävät verkostossa ?(v.2024-2025)
Yhdessä kehittyminen ja yhteistutkijuus? (v.2024-2025)
THL:n palvelujärjestelmän kehittäminen -tiimin henkilöresurssointi toiminnan koordinointiin (Innokylä)

Verkoston toiminta on kehittynyt ja kehittyy kokeillen: 

  • Kevät 2021 - Verkoston toiminnan suunnittelua
  • Syksy 2021 - Verkoston toiminnan aloitus
  • Vuosi 2022 - Toimintojen ja työskentelyn kokeilua ja alustavia tuloksia
  • Loppuvuosi 2022 - Päätös toiminnan jatkamisesta (THL/Palvelujärjestelmän kehittäminen/Innokylä)
  • Kevät 2023 - Toimintakonseptin kuvaaminen alustavasti ja arviointia
  • Vuosi 2024 -  Sisarverkostojen linkittyminen toimintaan ja verkostotoiminnan kokeilu
  • Vuodet 2023-2025 - Kansallisen yhteiskehittämisen mallin tutkimuksellinen kehittäminen yhteistutkijuuden keinoin. (Oulun yliopisto) Tutkimuksen tietosuojailmoitus
  • Syksy 2024 - kevät 2025 Innovaatioverkoston jälkilöylyt -podcast kokeilu
  • Syksy 2025 -> Verkoston toiminnan kansallinen vakiintuminen ja linkittyminen Sote-alan innovaatio-ja kehittämistoiminnan kansallisiin ohjausrakenteisiin (STM - THL)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintaympäristö
Toimintamallia kehitetään Innokylän innovaatio-ja stategiaverkostossa, jonka jäseninä v. 2025 alussa 750 toimijaa kunnista ja kuntayhtymistä, yrityksistä. järjestöistä, korkeakouluista ja yliopistoista, sairaanhoitopiireistä ja valtionhallinnosta.
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta