Vanhemman mielenterveyden polku kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta. Koronapandemia ja siihen liittyneet sulkutoimenpiteet haastoivat vanhempien ja lasten hyvinvointia monin tavoin (ks. esim. IIPB konsortio, 2022; Sorkkila & Aunola, 2021). Suomalaistutkimusten mukaan vanhemmista noin 30 prosenttia koki uupumisoireita koronavirukseen liittyvänä poikkeusaikana vähintään viikoittain, kun ennen korona-aikaa oireita koki vanhemmista noin 13 prosenttia (Sorkkila, 2020; ks. myös Sorkkila & Aunola, 2020; 2021). Uupumus saattaa näyttäytyä kroonisena vanhemmuuteen liittyvänä väsymyksenä, tympääntymisenä vanhemman rooliin, emotionaalisena etääntymisenä lapsista sekä negatiivisena muutoksena vanhemmuudessa (Aunola ym., 2020; ks. myös Roskam ym., 2018).
Vanhemmuuden uupumuksen tiedetään olevan riskitekijä lasten kaltoinkohtelulle ja lapsiin kohdistuvalle väkivallalle (ks. esim. Aunola ym., 2021; Mikolajczak ym., 2018). Vanhempien rooli on keskeinen lapsen oikeuksien toteuttamisessa, sillä kasvatusvastuu on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2019/190 1 §).
Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää tuoda vanhemman mielenterveyttä tukevia palveluja näkyväksi sekä perheille itselleen, että perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.