Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenne

Luotu 17.10.2023
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenne

Alustava idea

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevä mielenterveys-ja päihdetyön kokonaisuus perustuu Neljän tuulen toimintamalliin joka on lähestymistapa päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja lähisuhdeväkivaltaongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö

Linkit - Liitteet
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma
Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaati…
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020-2030
Huumekuolemien ehkäisyn suomen malli: Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi
Rahapelaaminen ja ongelmat. Suomalaisten rahapelaaminen 2019

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella asuu noin 99 000 asukasta. Se on väestömäärällään kolmanneksi pienin hyvinvointialue. Ennen hyvinvointialueiden muodostumista palvelujen järjestäminen on ollut alueella hajautunutta ja kahden kunnan palvelujen tuottaminen on siirtynyt hyvinvointialueelle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä. Alueen yhtenäistäminen on siis vielä alkutekijöissään. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tekoon tämä vaikuttaa muun muassa niin, että alueellisen tiedon hankinta on jossain määrin haastavaa ja tavoitteita tukevien toimintamallien osalta voidaan todeta, että osa näistä toimii vasta vain jossain osassa aluetta. (Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Hyvinvointikertomus luonnos 2023)

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella reilu neljännes asukkaista on ruotsinkielisiä, mikä tekee alueesta vahvasti kaksikielisen. Ikärakenteeltaan väestö ei poikkea muusta maasta ja väestömuutokset ovat maltillisia. Alue on hyvinvoivaa ja sairastavuus keskimääräistä vähäisempää. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2022 THL:n asiantuntija-arvion mukaan keskimääräistä yleisempää Itä-Uudellamaalla. Palvelutarvetta lähivuosina lisääviksi tekijöiksi alueella on tunnistettu pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien suuri määrä, tyttöjen hyvinvoinnin ongelmat, ikääntyneiden päihdeongelmat sekä ylipainon ja diabeteksen yleistyminen.(Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Hyvinvointikertomus luonnos 2023)

Ehkäisevä työ ja neljän tuulen toimintamalli on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja sitä tehdään erilaisilla yhdyspinnoilla. Ehkä tärkein yhdyspinta on yhteistyö alueen kuntien kanssa, sillä kaikilla on yhteisenä tavoitteena Itä-Uudenmaan asukkaiden hyvinvointi ja tämän edistämiseksi tarvitaan vahvaa alueellista ja organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä. Alueella toimivien järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on jo vahvistettu alueella on myös vahva yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa, erityisesti sote ammattilaisia kouluttavien tahojen kanssa. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä pyritään tekemään läpileikkaavasti sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Tärkeä organisaation sisäinen verkosto on hanketyö, jonka myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet konkretisoituvat toiminnoiksi ja palveluiksi.

Ehkäisevää työtä tehdään kaksikielisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, huomioiden kaikki ikäryhmät.  

 

 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Porvoon Kaupunki solmi vuonna 2022 yhteistyösopimuksen A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämisen kanssa päihdetyön yhteistyön, osaamisen ja asiakaslähtöisten palveluketjujen kehittämisestä sote - ja järjestötoimijoiden välillä. 

Yhteistyön tavoitteena on päihdetyön yhteistyön, osaamisen ja asiakaslähtöisten palveluketjujen kehittyminen sote- ja järjestötoimijoiden välillä. Selvitetään päihdetyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita sote-palveluissa ja kehitetään osaamista ja yhteistyötä niiden pohjalta. Lisäksi selvitetään päihdetyön asiakkaiden ja kansalaisten tarpeita ja kehitetään toimintamalleja yhdessä. Päihdetyön kehittämisessä tarvittavaa ajankohtaista tietoa tuotetaan päihdetyön tuloksellisuuden ja laadun vahvistamiseksi sekä päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi.

Yhteistyö ja kehittäminen alkoi laajalla nykytilakartoituksella, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa Itä-Uudenmaan sosiaali-, terveystoimen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden ammattilaisten päihde- ja riippuvuustyön sekä lähisuhdeväkivallan osaamisen kehittämistarpeista, yhteistyöstä ja kokemuksista liittyen haittoja kokeviin asiakkaisiin. Kyselyn avulla saatua tietoa käytetään mielenterveys, päihde- ja riippuvuustyön sekä lähisuhdeväkivallan osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen Itä-Uudellamaalla ja valtakunnallisesti.  

Kyselyn on suunnitellut ja tuottanut A-klinikkasäätiö yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. A-klinikkasäätiö kerää vastaukset ja tuottaa niistä koosteen kyselyyn vastanneille tahoille. 

Samanaikaisesti kartoitettiin tulevan hyvinvointialueen kuntien resurssit ja rakenteet ehkäisevälle työlle neljän tuulen näkökulmasta. Kehittämistyöryhmä keräsi kuntien ehkäisevää työtä tekeviltä henkilöiltä tietoa kuntien ehkäisevän työn nykytilasta ja haasteista. Tämän nykytilakartoituksen perusteella kehittämistyöryhmä sai yleiskäsityksen alueen olemassa olevista rakenteista ja palveluista. Kartoitus toimi pohjana hankkeen aikaiselle ehkäisevän työn kehittämiselle. 

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Neljän tuulen toimintamallin tavoitteena on edistää mielenterveyttä, ehkäistä päihde- ja rahapelihaittoja sekä lähisuhdeväkivaltaa ja muuta väkivaltaa.  Toiminta edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia ja terveyttä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella neljän tuulen ajattelun kautta

  • vahvistetaan ilmiöiltä suojaavia tekijöitä ja ehkäistään riskitekijöitä
  • huomioidaan ilmiöiden yhteys toisiinsa
  • vahvistetaan puheeksiottoa, annetaan neuvontaa ja ohjausta
  • tuotetaan tietoa, viestitään ja koulutetaan

 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän työn rakenneuudistus nostetiin yhdeksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskärjeksi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Rahoitus myönnetty ajalle 2020-2023. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on

  • parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
  • siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus
  • vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta.

Kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, myös kustannusten kasvu voi taittua.

Uusi kehitettävä rakenne liittyy hyvinvointialueen vastuulla olevien sote palveluiden lakisääteiseen velvollisuuteen selvittää hoidon / palvelun tarve ja tuottaa palvelut alueen asukkaille. Rakenteen muodostumista ohjaa useat lait, kansalliset ohjeistukset sekä ohjelmat.

Hyvinvointialueiden muodostumisen myötä olemassa olevat rakenteet kunnissa murtuivat, jonka vuoksi rakenteiden uudelleen luonti on välttämätöntä, jotta ehkäisevä työn jatkumo voidaan taata kuntien ja hyvinvointialueen asukkaille. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut käyttöön Neljän tuulen toimintamallin, jonka tavoitteena on edistää mielenterveyttä, ehkäistä päihde- ja rahapelihaittoja sekä lähisuhdeväkivaltaa ja muuta väkivaltaa. Alue on halunnut vahvistaa myös ehkäisevää työtä teemoihin liittyvien kuolemien osalta. Hyvinvointialueella tunnistetaan ja tiedostetaan näiden ilmiöiden yhteydet toisiinsa ja suunnitellaan ja toteutetaan ehkäisevää työtä nimenomaisesti neljän tuulen ajattelun kautta. 

Kehittäminen pohjana on ollut halu tehdä laajaa yhteistyötä alueella toimivien kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Alueella tehdään myös vahvaa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa.  Tavoitteena on luoda koko aluetta koskettava ehkäisevän työn kokonaisuus, jota toteutetaan laajasti kaikkien ikäryhmien kohdalla. Toiminnan tarkoituksena on myös rakentaa yhteistä tahtotila toimijoiden välillä, että haluamme kuntalaisten saavan tukea ja apua elämän haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tällä tavalla vähentää tilanteiden kärjistymistä sekä inhimillistä kärsimystä. Yhteistyön ja osaamisen vahvistamisen avulla voimme myös mataloittaa asukkaiden kynnystä saada ja ottaa vastaan apua varhaisessa vaiheessa. 

 

 

 

Asiakkaiden osallistuminen

Ehkäisevän työn toimenpiteet kohdennetaan koko alueen väestöön, kaikkiin ikä- ja väestöryhmiin.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämisen tiimi järjestivät yhdessä vuosina 2022 sekä 2023 Porvoon kirjastolla Päihde- ja mielenterveystyön sekä järjestöjen teema tapatumat,  joiden tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietoa peruspalveluista sekä alueella toimivista yhdistyksistä sekä järjestöistä. Tapatumassa kerättiin myös tietoa kansalaiskyselyllä siitä, millaisia tarpeita, mahdollisia palveluvajeita ja kehittämisehdotuksia kansalaisilla on liittyen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä järjestöjen toimintaan.

 

 

 

 

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Kehittämistyön tuloksena Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on perustettu ehkäisevän työn suunnittelijan vakituinen toimi, jonka tehtäviin kuuluu ehkäisevän työn kokonaisuuden koordinoinnin ohella jalkauttaa neljän tuulen toimintamallia sote-palveluihin. Tämän toimen perustaminen on ollut askel pysyvien ehkäisevän työn rakenteiden luomiseen.

Neljän tuulen toimintamallia on lähdetty viemään eteenpäin sote-palveluissa osaamisen vahvistamisen kautta. Osana kehittämistyötä on koottu olemassa olevista verkkokoulutuksista laaja koulutuskokonaisuus, joka toimii osaamisen vahvistamisen pohjana sote-palveluissa. Koulutuskokonaisuus vahvistaa ammattilaisen osaamista sekä päihteiden, rahapelaamisen ja lähisuhdeväkivallan puheeksiottoon ja varhaiseen tunnistamiseen että myös itsemurhien ehkäisyyn. Tämän koulutuskokonaisuuden lisäksi mielenterveyden edistämistä on vahvistettu Terapiat etulinjaan – toimintamallin avulla. Lisäksi sote-ammattilaisten osaamista vahvistetaan kohdennetuin koulutuksin tarvelähtöisesti.

Koulutuskokonaisuuden jalkauttaminen sote-palveluissa jatkuu edelleen ja koulutuskokonaisuus on tavoitteena sitoa osaksi uuden työntekijän perehdytystä. Suoritettuja koulutusmääriä koordinoi ehkäisevän työn suunnittelija.

Kehittämistyön tavoitteena on ollut lisätä niin ammattilaisille kuin asukkaille suunnattua viestintää ja tiedostusta sekä erilaisia tapahtumia neljän tuulen ilmiöihin liittyen. Hyvinvointialueen intranetiin on koottu ammattilaisille suunnattua tietoa neljän tuulen toimintamallista sekä työkaluja, apu- ja tukipalveluja ja koulutuksia aiheeseen liittyen. Neljän tuulen ilmiöistä viestitään aktiivisesti eri kanavissa ja näin pidetään yllä ja lisätään tietoisuutta neljän tuulen ajattelusta ja ilmiöistä.

 

 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Toimintamallin käyttöönotto etenee vaiheittain. Puheeksiotonmalli sisällytetään jo olemassa oleviin palvelupolkuihin ja neljän tuulen ajattelua pidetään yllä muun muassa viestinnällisin keinoin. Tulevaisuudessa kaikissa alueen sote-palveluissa otetaan ja osataan ottaa puheeksi kaikki neljän tuulen ilmiöt sekä osataan neuvoa ja ohjata mahdolliseen jatkohoitoon. Puheeksiottoa tukevat selkeät palvelupolut ja kirjaamiskäytännöt sekä tiedolla johtaminen.

Neljän tuulen ehkäisevän työn kokonaisuus vaatii pitkäjänteistä työtä ja koordinointia. Toimintamallin jalkauttaminen vaatii laaja-alaista ymmärrystä ehkäisevästä työstä ja neljän tuulen ilmiöistä sekä niin hyvinvointialueen sisäisiä kuin ulkoisia vahvoja rakenteita.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)