IPS- Sijoita ja valmenna! on vahvaan tutkimusnäyttöön pohjautuva tuetun työllistämisen toimintamalli, jonka tavoitteena on vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavan työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Mallin käyttöä osana psykiatrista erikoissairaanhoitoa on pilotoitu HUS:ssa vuodesta 2021 lähtien, aluksi osana HUS:n ja Uudenmaan TE-palvelujen yhteistä IPS-hanketta ja vuodesta 2023 lähtien HUS Psykiatrian toimintana. Toimintamallin mukaan IPS-työhönvalmentajat ovat osa erikoissairaanhoidon poliklinikan tai sairaalan hoitotiimiä käyttäen samoja tiloja ja asiakastietojärjestelmää kuin muukin hoitohenkilökunta. Työhönvalmentaja toimii linkkinä asiakkaan psykiatrian hoitotiimin, työnantajan ja verkostojen, kuten työllisyyspalvelujen, sosiaalipalvelujen ja asumispalvelujen, välillä. Työhönvalmennuksen ja työllistymisen myötä tavoitteena on mielenterveyshäiriötä sairastavan asiakkaan parempi hyvinvointi, yhteiskunnallinen osallisuus ja taloudellinen pärjääminen.
Työhönvalmentajan työnkuvaan kuuluu mielenterveydenhäiriötä sairastavan työnhakijan tukeminen työnhaussa ja työssä sekä työnantajan auttaminen rekrytoinnissa ja työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittamisessa. Työn lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö hoitotiimin sisällä ja eri organisaatioiden välillä. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan verkostot, joihin kuuluu usein asumispalvelut, sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, Kela, työeläkeyhtiöt ja yhteisöt, sekä varmistaa eri toimijoiden vastuut ja työnjaon työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN SISÄLTÖ
Työhönvalmennuksen sisältö jakautuu neljään kokonaisuuteen: psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö, työnhakijan tukeminen, työnantajayhteistyö sekä verkosto- ja yhtymäpintatyö.
1. Psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö
- Ennen IPS-työhönvalmennuksen aloittamispäätöstä: Moniammatillinen keskustelu asiakkaan tavoitteista, työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Tavoitteena asiakkaan tavoitteiden sanoittaminen, jolloin jokaisen ammattilaisen tuki kohdentuu tukemaan asiakkaan omia tavoitteita. Työhönvalmennuksen info, jossa työhönvalmentaja antaa asiakkaalle kattavasti tietoa työhönvalmennuksesta. Tavoitteena on, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa tiedon, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen, ryhtyykö hakemaan töitä IPS-työhönvalmentajan tuella.
- Työhönvalmennuksen aloitus ja toteutus: Moniammatilliset väliarviot työhönvalmennusprosessin alkupuolella ja määräajoin, esim. 3 kk välein, vähintään muutoskohdissa. Yhteisessä keskustelussa hoitotyöntekijän kanssa tai hoitoneuvottelussa tavoitteena on yhteinen tiedon päivitys, muutosten ennakointi (esim. muutokset voinnissa tai lääkityksessä) sekä tukipalvelujen ja hoitomuotojen tarpeen arviointi. Mukaan kutsutaan asiakkaan palveluiden kannalta kaikki keskeiset ammattilaiset.
- Työhönvalmennuksen päättäminen: Työhönvalmennus päätetään yhteisen päätöksen pohjalta seuraavin ehdoin: ”Palvelun päättäminen ei perustu aikarajoituksiin eikä siihen, ettei asiakas ole saapunut tapaamisiin. …Lakataan tekemästä aloitteita asiakkaan suuntaan, kun on saavutettu varmuus siitä, että asiakas ei enää tahdo tehdä töitä tai hän ei halua jatkaa työhönvalmennuksessa.” (IPS-laatukriteeri 25).
2. Työnhakijan tukeminen
- Ensitapaaminen ja palvelusta sopiminen: työhönvalmennuksen infon yhteydessä tiedonanto työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja vaikutuksista
- Työnhakusuunnitelman laatiminen: IPS-ammatillinen profiili, työnhakusuunnitelma, motivointi, tavoitteiden kartoitus
-
Etuusneuvonta: tiedonanto työn ja sosiaalietuuksien yhdistämisestä, tarvittava yhteistyö keskeisten toimijoiden kanssa, esim. poliklinikan sosiaalityöntekijät, kunnan terveyssosiaalityöntekijät, KELAN etuusneuvojat, eläkevakuutusyhtiöiden asiakaspalvelijat ja edunvalvojat
-
Työnhaun ohjaaminen ja toteutus: cv, hakemuskirje, työnantajien kontaktointi, työnhaun neuvonta, tiedonanto, rohkaisu, työnhakutaitojen harjoittelu, haastatteluun valmistautuminen ja osallistuminen
- Työelämätaitojen vahvistaminen: toimintakokonaisuuksien hallinta (itsestä huolehtiminen, kotielämä, vapaa-aika, työ), taitojen vahvistaminen neuvomalla, ohjaamalla, antamalla tietoa, harjoittelemalla, palveluohjaus
- Työsuhteesta sopiminen: työn räätälöinti vastaamaan työnhakijan osaamista ja motivaatiota, työajasta, -tehtävistä ja -kestosta sopiminen, sopiminen muokkauksista, palkitsemisesta ja eduista.
- Työssä tukeminen: sopimus tuesta työssä, sopiminen työnantajan ja työyhteisön tiedottamisesta, perehdytyksen tuki, neuvonta, säännölliset työpaikkakäynnit, palautekeskustelu, psyykkisen jaksamisen tuki, palaute, sparraus, työsuhteen päättymisen tuki
3. Työnantajayhteistyö
Työnantajayhteistyön vaiheita ovat:
- Työmarkkinoiden kartoitus
- Työpaikkojen etsiminen
- Työnantajiin tutustuminen
- Työehdoista neuvottelu
-
Työnantajan tukeminen
Työnantajan tuki jäsentyy alla olevan mukaisesti:
- Luottamuksen rakentaminen: työnantajan toiminnan, työntekijätarpeen ja työnmuokkausmahdollisuuksien kartoitus, tiedottaminen työnantajan mahdollisuuksista, eduista ja pyydettäessä myös rekrytoinnin tuista. Keinoina IPS-yhteydenottomalli, vierailut, yhteydenotot ja palaverit
- Työntekijän löytyminen: työnhakijan osaamisen ja motivaation yhteensovittaminen työnantajan työntekijätarpeen ja työnmuokkausmahdollisuuksien kanssa, henkilön esittely ja työhaastattelun mahdollistaminen
- Työsuhteesta sopiminen: työajasta ja tehtävistä sekä työn kestosta sopimisessa työnantajan ja työntekijän tarpeiden yhteensovittaminen, neuvottelu työn muokkauksista, palkitsemisesta ja eduista
- Työnantajan neuvonta ja tuki työsuhteen aikana: tiedottaminen mahdollisuuksista, tuista, keinoista ja velvollisuuksista, palautekeskustelussa työtehtävien määrittämisen tuki, roolien ja vastuiden tunnistaminen ja selventäminen, toimintasuunnitelman laatiminen, tarvittaessa tilanteiden purku
4. Verkostotyö ja yhtymäpintatyö
Työhönvalmentaja tunnistaa asiakaskunnan verkostoja, käy esittelemässä IPS-toimintamallia myös sellaisille toimijoille, joilla ei vielä ole tietoa asiakaskunnasta tai tuetusta työllistämisestä, ja tunnistaa eri organisaatioiden työn yhtymäkohtia ja yhteistyön hyötyjä. Yhteistyötahoja ovat mm. työllisyyspalvelut, asumispalvelut, KELA, eläkevakuutusyhtiöt, sosiaalipalvelut, edunvalvonta, oppilaitokset ja yhteisöt. Työhönvalmennus tapahtuu asiakkaan lähiympäristössä ja yhteistapaamisissa eri organisaatioiden tiloissa. Eri toimijat tulevat tutuksi ja säännöllinen, mutkaton yhteydenpito mahdollistuu.
Verkosto- ja yhtymäpintatyön vaiheita ovat:
-
Verkoston kartoitus: IPS-Ammatillinen profiili- lomakkeen avulla kartoitetaan asiakkaan verkosto. Ammatillista profiilia tehtäessä työhönvalmentaja keskustelee asiakkaan voimavaroista ja tuen tarpeesta hoitotahon ja asiakasta tuntevien henkilöiden kanssa, esimerkiksi asumispalveluiden, omaisten tai entisen työnantajan kanssa. Lomakkeen avulla kartoitetaan sosiaalietuuksien maksajat ja yhteisöt ja tukipalvelut, joihin asiakas kuuluu.
- Verkoston tarpeen ja tavoitteiden tunnistaminen: Ammatillisen profiilin perusteella työhönvalmentaja tunnistaa asiakkaan palvelutarpeet ja tavoitteet. Työhönvalmentaja auttaa eri organisaatioiden palveluun hakeutumisessa ja sanoittaa palveluiden tavoitteita.
- Verkoston tehtävistä ja vastuista sopiminen: Työhönvalmentaja osallistuu asiakkaan verkostotapaamisiin, joissa tavoitteena on eri ammattilaisten ja organisaatioiden edustajien yhteisen tilannekuvan hahmottaminen sekä tehtävistä ja vastuusta sopiminen. Asiakkaan suostumuksella työhönvalmentaja voi olla yhteydessä asiakkaan verkostoihin vähintään elämäntilanteen muutoksissa. Koska työhönvalmentaja jalkautuu asiakkaan arkiympäristöön, yhteistyö toteutuu tyypillisesti matalalla kynnyksellä yli organisaatiorajojen.