Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli

Luotu 20.03.2020
Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli

Alustava idea

KATI-ohjelman aikana on tehty ehdotus koordinaatiomallista. Tavoitteena on jatkuvuus ja yhteistyö kotona asumisen teknologioiden käyttöönoton tuessa, käytössä ja arvioinnissa hyvinvointialueilla vuosina 2023-2027.

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? 

STM:n ohjauksen mukaan ikäteknologian kansallisen koordinaation tulee mahdollistaa

1) teknologiatuetun kotona asumisen kestävä toimintamalli,

2) selkeyttää ja tehostaa iäkkäiden palveluissa ja kotona asumisessa hyödynnettävän teknologian (sovellukset, laitteet ja järjestelmät) kehittämistä, käyttöönottoa ja vaikuttavuusarviointia, sekä

3) varmistaa toiminnan ja tulosten jatkuvuus sekä kansallinen yhtenäisyys.

Tausta

  • Väestörakenne muuttuu, yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa, kylät tyhjenee.
  • Teknologiaa on otettu käyttöön vasta vähän, parhaimmillaankin teknologia on käytössä enintään 50 %:ssa kotihoidon toimipaikkoja (Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022). Siten on pistemäisiä hyviä teknologiaratkaisuja, mutta pysyviin ratkaisuihin ei ole päästy ja tieto vaikutuksista on hajallaan.
  • Toimijat ovat erillään, tieto onnistumisista ei siirry kaikille.

Strateginen kokonaisuus, johon kehitettävä malli linkittyy

STM:llä on ollut vuodesta 2016 lähtien useita ohjelmia, joissa toimenpiteitä kotona asumisen teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi

  • 2016 esiselvitys Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka eli Hyteairo-ohjelmaa varten: Kotona asuminen & asiakas keskiöön

  • 2018 Kotona asuminen Hyteairo-ohjelman toimenpiteeksi

    • 2019 Selvitys pilotointiympäristöistä, VTT

    • 2020 KATI-malli ja tietojärjestelmäkokonaisuus, VTT & THL

    • 2020 KATI-ohjelma ja hankeopas, THL

Liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” strategisen osa-alueen ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi” tavoitteisiin. Osa-alueen tavoitteen 3 ”Ikäystävällisyyden edistäminen” keinoina mainitaan mm. seuraavaa:

  • Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tiekartan mukainen käytännössä todentuva resurssien lisäys ja toimintatapojen kehittäminen toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen.
  • Suurin osa ikäihmisistä asuu kotona. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. Kehitetään omaishoitoa.
  • Resurssien vahvistamisen ja lain päivittämisen lisäksi palvelujärjestelmää tulee kehittää. Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen, uudistuvat tavat toteuttaa palvelut, tavoitteellinen henkilöstöpolitiikka ja toimintakulttuurien integraatio ovat keskeisiä tekijöitä haettaessa ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.
  • Otetaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa. Varmistetaan vanhuspalveluiden hyvä johtaminen. Lisätään hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista.

STM ja Kuntaliitto ovat linjanneet Ikäihmisten palvelujen tavoitteita

  • Ikäohjelma 2020-23
  • Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi

Teknologian käyttöönotto ikäihmisillä on osa hallituskauden 2020-2023 iäkkäiden palvelujärjestelmään liittyvää toimenpide-kokonaisuutta ja sisältyy hallitusohjelmaan. Tavoitteen edistämiseksi toteutetaan monia toimia:

  • Kansallinen KATI-ohjelma vuosina 2020-2023
  • Monialaisen palvelutarpeen ennakointi tekoälyn avulla - kansallinen kehittämispilotti ikäihmisten asiakasryhmää koskien (MAITE) vuosina 2021-2023
  • Esiselvitys ja ensikokeilu iäkkäiden kotona asuvien henkilöiden hyvinvointia ja hyvinvointipalveluiden käyttöä tukevaa keskustelevan tekoälyn (chatbot) kokeilemiseksi toteutetaan alkuvuonna 2022. 

 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Tarpeita ja tavoitteita: 

Iäkäs asiakas

  • Asiakkaalla on oman tarpeen ja teknologiakyvykkyyden mukaiset teknologiat käytössä kotona asumisen tukemiseksi.

Läheinen

  • Saa ajantasaista tietoa iäkkään tilanteesta ja voi olla yhteydessä kotipalveluihin. 

Kotihoidon ammattilainen

  • Osaa käyttää HVA-alueella käytössä olevia teknologioita ja hyödyntää niistä saatavaa tietoa.
  • Osaa opastaa asiakkaita ja läheisiä niiden käytössä. 

Kotipalvelut

  • Työ- ja matka-aikaa säästyy, lääketurvallisuus paranee. 

Yritykset

  • Mindsetin muutos: oman edun tavoittelun sijaan yhteinen hyvä

Yhteiskunta

  • Suomi on ikäteknologian hyödyntämisen mallimaa
  • Kokemuksiamme ja osaamistamme hyödynnetään laajasti maailmalla

 

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Kansallinen ikäohjelma 2030 asettaa ikäteknologian vaikuttavuustavoitteen: Teknologia on lisännyt hyvinvointia. Vaikuttavuustavoitteeseen liittyvät osatavoitteet ovat:

(1) Teknologia luontevana osana hyvinvointia ja ammattilaishoitoa,

(2) Ikääntyvien teknologiataidot,

(3) Yhdenvertaisuus teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksissa,

(4) Työhyvinvoinnin lisääntyminen,

(5) Myönteiset asenteet ja osallistuminen,

6) Analytiikalla ja eettisellä tekoälyllä kustannusvaikuttavuutta, laatua ja läpinäkyvyyttä ja

(7) Suomesta ikäteknologian mallimaa, hyvinvointia viennistä.

Koordinaatio toimisi keihäänkärkialueena ja sillä täytyy olla verkostoja ja toimintaa osana laajempaa kokonaisuutta. Malli kuvaa eri toimijoiden yhteistoiminnan organisoimisen niin, että lopputulemana syntyi toimijoiden yhteinen suunnitelma ikääntyneen kotona asumisen teknologioiden käyttöä tukevan toimintamallin toteuttamiseksi. 

Tavoitteiden saavuttaminen

Koordinaatiomalliehdotukseen kirjataan toimenpide-ehdotukset vuosille 2023-2027 seuraavasti: 

Sidosryhmät

  • suunnittelevat Ikäohjelman 2030 tehtäviä A-F toteuttavat konkreettiset toimenpiteet ja miten nämä toimenpiteet edistävät pääsemistä tavoitteisiin 1-7. Tehtävien A-F sisältöä on mahdollisuus hioa, jos se on kokonaisuuden kannalta järkevää (esim. ym. viitekehysten vuoksi)
  • Jokaisen toimenpiteen kohdalla: toteuttaja, aikataulu, resursointi
  • Toteuttajien ja muiden tahojen ja sidosryhmien koordinaatioon liittyvät tarpeet ja hyödyt

THL

  • suunnittelee, miten koordinaatio toimii osana kansallista HVA-ohjausmallia ja sote-digitalisaatiota ja varmistaa kotona asumisen teknologioiden, järjestelmien ja datan yhteentoimivuuden ja integroitumisen sote-kokonaisarkkitehtuuriin.

Selvityksen aikana kootaan relevanteilta toimijoilta konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Toimenpiteet lisätään yhteiseen suunnitelmaan. Kustakin toimenpiteestä kuvataan seuraavat asiat: 

  • Toimenpide x.x. (kirjoita tähän toimenpiteen nimi)
  • Haasteet: Kirjoita tähän mitä haasteita asiassa on vuonna 2022
  • Kuvaus ja tavoitteet: Kuvaa toimenpide ja sen tavoitteet
  • Mitä osatavoitetta (1-7) edistää?: Valitse ne Ikäohjelman tavoitteet, joita toimenpide edistää ja kirjaa ne tähän
  • Tuotokset: Konkreettiset tuotokset tähän
  • Toteuttaja/vastuuhenkilöt: Toteuttajataho/t ja vastuuhenkilöt, joihin voi olla yhteydessä tähän toimenpide-ehdotukseen liittyen
  • Aikataulu: Mille kk ja vuosille 2023-2027 aikana ajoittuu?
  • Resursointi: Kokonaissumma euroina
  • Koordinaatiotarpeet ja hyödyt: Mitä yhteistyötahoja tarvitaan ja millä tavalla yhteistyö toimisi ja mitä hyötyä siitä olisi kansallisesti?

 

Seuranta ja arviointi

 

 

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa mallia ikäteknologian hyödyntämisen kansalliseen koordinaatioon.

Tavoitteena on tehostaa etenkin kotona asumista tukevan hyvinvointiteknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja vaikuttavuuden arviointia. Näin pyritään edistämään iäkkäiden hyvinvointia ja turvallista kotona asumista sekä kotihoidon ammattilaisten työhyvinvointia.

Ehdotus koordinaatiomalliksi on suunniteltu THL:n vetämässä Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa yhdessä sidosryhmien kanssa. Koordinaatiomallin tavoitteet ja tehtävät on määritelty Ikäohjelman periaatepäätöksessä, ja ehdotus on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Keskeiset viitekehykset ja linjaukset koordinaatiomallille ovat STM:n kansallinen hyvinvointialueiden ohjausmalli ja sote-digitalisaatio, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri ja näihin liittyvä lainsäädäntö. Koordinaation tulee tukea kotona asumisen teknologioiden ja järjestelmien liittymistä osaksi kansallista sote-tiedonhallintaa eli kokonaisarkkitehtuuria. Ikäohjelman 2030 periaatepäätöksen tehtävät Ikäteknologian kansalliselle koordinaatiolle:

  • Jakaa tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja käytänteistä sekä tuetaan niiden kehittämistä, käyttöönottoa ja seurantaa.
  • Arvioida ikäteknologiaratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä sekä kootaan tieto Digi-HTA-menetelmällä arvioiduista ratkaisuista.
  • Edistää myönteistä asennetta teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen, jotta hyvät käytännöt saadaan leviämään.
  • Ohjata alueita ja organisoida vertaisoppimista sekä edistetään verkostomaista kansallista ja alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tukemaan teknologian käyttöönottoa laajasti eri alueilla.
  • Edistää ikäteknologian toimintamallin kaupallisia ja kansainvälisiä mahdollisuuksia mm. tunnistamalla, miten julkisen sektorin kehittämiä toimintamalleja ja toteutuksia voidaan hyödyntää viennin tukena ja kansainvälisessä teknologiayhteistyössä.
  • Tukea sote-toimijoiden ja yritysten yhteistyötä teknologioiden yhteiskehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa.

Ehdotuksen mukaan

  • THL koordinoisi ikäteknologian hyödyntämistä kansallisesti ja alan toimijat, kuten oppilaitokset, järjestöt ja yritykset, edistäisivät ikäteknologian hyödyntämistä omilla toimenpiteillään.
  • Sidosryhmien omat toimenpide-ehdotukset käsittelevät muun muassa käyttäjien osallisuuden lisäämistä, vaikuttavuuden arviointia, ammattilaisten teknologiaosaamista, tuotteiden yhteiskehittämistä ja hyvinvointialueiden teknologiakoordinaatiota.

Ehdotus THL:n koordinaatiotehtäväksi

THL:n koordinaatio ylläpitää ja päivittää kestävää kotona asumista tukevan teknologian käytön (KATI)-toimintamallia ja -viitearkkitehtuuria. Niiden avulla THL tukee teknologioiden käyttöönottoa sekä hyvinvointialueiden tietojärjestelmien liittymistä kokonaisarkkitehtuuriin. THL jatkokehittää yhteiskehittämis- ja verkkopalvelu Innokylää, jotta hyvinvointialueet voivat hyödyntää toistensa hyviä toimintamalleja entistä helpommin. Koordinaatioroolissaan THL jakaa tietoa ja tukee alueellisia toimijoita ja sidosryhmiä ikäteknologian hyödyntämiseen liittyvässä työssä ja keskinäisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Koordinaatio yhdistää ja kanavoi THL:n sisäistä ja muiden organisaatioiden asiantuntemusta. Koordinaatio tukee hyvinvointialueiden teknologiaratkaisujen vertaiskehittämistä eri työmuodoilla (esim. työpajat ja Innokylä), tuo eri toimijoita yhteen tapahtumissa ja edistää vaikuttavan teknologian käyttöä viestinnällä. 

Sidosryhmien toimenpide-ehdotukset

Sidosryhmät ehdottavat yhdeksää kansallista toimenpidettä, jotka yhdessä THL:n koordinaation kanssa kattavat Ikäohjelman periaatepäätöksessä koordinaatiomallille määritetyt tehtävät ja tavoitteet. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ikääntyvän ja vanhan ihmisen näkökulma ja osallisuus, ikäteknologiaratkaisujen tuotekehityksen, testauksen ja viennin tuki, ikäteknologiaosaamisen kehittäminen ja sote-ammattilaisten kouluttaminen, hyvinvointialueiden teknologiayksiköiden koordinaatio, puhebotin kehittäminen, hyvinvointiteknologiahakemiston jatkokehitys sekä vuosittaisen hyvinvointiteknologiatapahtuman laajentaminen. Arviointitiedon hyödyntämistä varten kehitetään kotona asumisen teknologioiden yhtenäinen arviointikokonaisuus. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan kansallisen tekoälyviitearkkitehtuurin toteuttamista ja sen kytkentää sote-viitearkkitehtuuriin. 

 

Poliittiset tekijät

Ikäteknologiakoordinaatio on yksi Ikäohjelman valtioneuvoston periaatepäätöksen[1] toimenpiteistä vuosille 2023–2027. Tavoitteena on edistää teknologian käyttöä luontevana osana hyvinvointia ja ammattilaisten työtä, ikääntyvien teknologiataitoja, yhdenvertaisuutta teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksissa, työhyvinvointia sekä myönteisiä asenteita ja osallistumista teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toimenpide tukee myös analytiikan ja eettisen tekoälyn hyödyntämistä palveluiden kustannusvaikuttavuuden, laadun ja läpinäkyvyyden kehittämiseksi, sekä Suomen imagoa ikäteknologian mallimaana.

[1] Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Periaatepäätös. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja 2022:70 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-535-1

Asiakkaiden osallistuminen

Koordinaatiomallin kohderyhmänä ovat:

  1. ikääntyneiden palveluissa toimivat henkilöt tulevilla hyvinvointialueilla. 
  2. suomalaiset yritykset, jotka kehittävät kotihoidon ja kotona asumisen ratkaisuja. 
  3. oppilaitokset, jotka kouluttavat kotihoidon ammattilaisia sekä kehittävät ja tutkivat hyvinvointiteknologioita (ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot).

Asiakasymmärrystä kotihoidosta on kerrytetty seuraavasti:

  • KATI-ohjelmaa suunniteltaessa THL ja VTT selvittivät kuntien tarpeita hyödyntäen Business Model Canvasta (BMC). Kartoitus toteutettiin osallistavissa työpajoissa ja vastaajina oli kotihoidon ja digipalveluiden johtajia, esimiehiä ja ammattilaisia Helsingistä, Eksotesta, Porista, Tampereelta, Oulusta ja Kuopiosta. (ks. BMC - sidosryhmien tarpeet ja näkökulmat, 2020)
  • THL selvitti KATI-ohjelmassa mukana olevien alueiden (Eksote, Essote, Oulu, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta) ylimmän johdon, esimiesten ja kotihoidon työntekijöiden tuen tarpeita liittyen teknologioiden käyttöön kotihoidossa ja kotona asumisessa (ks. KATI-ohjelman selvitys KATI-hankkeista 29.10.2021). Samalla haastateltavia pyydettiin tarkentamaan BMC-malliin kirjattuja asioita ja niitä pidettiin edelleen paikkansapitävinä.  
  • Oulun yliopisto ja THL osana Hyvinvoinnin ja Terveyden Tekoäly ja Robotiikka Hyteairo -ohjelman Analytiikkaosaamisverkostoa ja KATI-ohjelmaa toteuttivat haastatteluita, jotka koskivat kotihoidon ja kotona käytettävien laitteiden ja sovellusten tuottamien seurantatietojen tietopohjan ja tietojen hyödyntämistä. (ks. Tiedon hyödyntäminen kotihoidon ratkaisuissa, 2021)
  • VTT haastatteli yrityksiä, jotka ovat toimittaneet teknologiaratkaisuja KATI-hankkeiden alueille. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022.
  • KATI-ohjelman aikana alueelliset KATI-hankkeet ovat tuoneet esiin ymmärrystä kotihoidon asiakkaiden, läheisten ja ammattilaisten tarpeista ja kyvykkyydestä käyttää teknologiaa. Mukana olevat oppilaitokset LAB, OAMK ja Sataedu ovat nostaneet esiin monenlaisia haasteita ja ratkaisuja liittyen ammattilaisten osaamisen kehittämiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Ehdotus on suunnattu poliittisille päättäjille hallitusohjelman suunnittelua varten. 

Ikäteknologian koordinaatiomallin ja ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen vuosina 2024-2027 edellyttää rahoitusta.  Toiminnan resursointitarve vuosille 2023–2027 on yhteensä 25,3 milj. euroa. 

  • Suunnitelman toteuttaminen edellyttää THL:lle pysyvää rahoitusta, jonka vuosikustannukset ovat 800 000 euroa.
  • Sidosryhmien toimenpide-ehdotusten resursointitarve on arviolta noin 22,1 milj. euroa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintaympäristö
THL
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)