Asiakasohjausta kehittämällä tunnistetaan fysioterapeutin suoravastaanotolle soveltuvat tule-oireiset asiakkaat aiempaa tehokkaammin. Toimintamallilla tule-vaivaisten kuntoutus alkaa varhaisemmin ja vaivojen pitkittymistä voidaan ennaltaehkäistä.
Tuki- ja liikuntaelinoireiset asiakkaat ohjautuvat Kymenlaakson alueella vielä pääsääntöisesti lääkärikäynnin kautta fysioterapiaan. Tiukan lääkäriresurssin vuoksi odotusajat pitkittyvät ja kuntoutuksen alkaminen viivästyy.
Fysioterapeutin suoravastaanotto -toimintamalli ollut alueella käytössä jo useita vuosia, mutta asiakasohjautuminen ei vieläkään toteudu systemaattisesti.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet ovat:
Soveltuvat asiakkaat ohjautuvat fysioterapeutin suoravastaanotolle keskitetyn hoidon tarpeen arvioinnin kautta aiempaa systemaattisemmin.
Asiakkaiden lievien tuki- ja liikuntaelinoireisten hoitoon pääsy nopeutuu, jatkokäyntien mahdollinen tarve vähenee. Asiakkaat saavat tarvitsemansa avun ja omakuntoutuksen tuen fysioterapeutin suoravastaanoton kautta, eikä oireilu pitkity.
Lääkärille ohjautuvat vain ne asiakkaat, joiden tuki- ja liikuntaelinoireilu on niin vakavaa, että edellyttää lääkärin kannanottoa jatkohoidon suhteen.
Fysioterapeutin suoravastaanotto - toimintamalli on ollut olemassa jo vuosia, mutta aiempia kuntakohtaisia eroavaisuuksia on ollut niin terveysasemakohtaisessa asiakasohjauksessa kuin suoravastaanoton toteuttamisessa. Kymenlaakson hyvinvointialueella terveydenhuollon asiakasohjaus on keskitetty Kaiku24 Oy:n toteutettavaksi vuodesta 2022 alkaen.
Keskitetyn asiakasohjauksen myötä luotiin yhteinen ohjeistus ja toimintamalleja yhtenäistettiin.
Kehittämistyön aikana
Määrällisenä arviointikeinoina seurataan eri toimipisteiden fysioterapeutin suoravastaanottoaikojen täyttöastetta. (käytetyt ajat / vapaat ajat)
Laadullisena arviointi tehdään viikkokohtaisia otantoja, joissa arvioidaan miten hyvin ohjautuneet asiakkaat vastaavat ohjaumisen kriteerejä.
Asiakasohjauksen ja kuntoutuksen esihenkilöstöllä on myös säännöllinen seurantapalaveri, jossa aihetta käsitellään ja käydään palautekeskustelua puolin ja toisin.
Vuoden 2023 loppupuolella tavoitteena laajentaa Kymenlaakson hyvinvointialueella jo käytössä oleva tekstiviestipohjainen asiakaskokemuksen mittaaminen koskemaan myös fysioterapeutin suoravastaanottoa.
Fysioterapeutin suoravastaanoton -toimintamallin periaatteet päivitetty ajantasalle ja perehdytysmateriaali yhtenäistetty alueellisesti. Hoidon tarpeen arvioinnin -ohjeistus yhtenäistetty. Kirjaamiskäytännöt yhtenäistetty ja muokattu arviointia ohjaavaksi rakenteeksi. Perehdytystoiminta elvytetty tauon jälkeen. Asiakasviestintää pyritty vahvistamaan niin asiakasohjauksen kuin palvelun markkinoinnin keinoin.
Terveydenhuollon resursseista on jatkuva vaje ja siksi on sekä asiakas- että organisaation näkökulmasta tärkeää kohdistaa käytettävissä olevan resurssit mahdollisimman kustannusvaikuttavasti. Tuki ja liikuntaelinoireet aiheuttavat nykyisellään n. neljänneksen perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä. Osa asiakkaista ovat oirekuvaltaan riittävän sellaisia, että voisivat ohjautua suoraan fysioterapiaan ilman edeltää lääkärikäyntiä.
Fysioterapeutit ovat tuki- ja liikuntaelin oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia ja suoravastaanotto-koulutuksen käyneet terapeutit ovat syventäneet osaamistaan entisestään oireiden tutkimisessa ja varhaisen oireita lievittävän ohjauksen ja kuntoutuksen saralla. Fysioterapeutin vastaanotolla asiakkaat saavat myös itsehoidon ohjausta ja keinoja ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään, jolloin mahdollisten jatkokäyntien tarve voi vähentyä.
Taloudellisesta näkökulmasta katsoen terveyden edistäminen ja vakavampien oireiden ennaltaehkäisy on kustannustehokkaampaa kuin vakavampien oireiden hoito. Työ- ja toimintakyvyn aleneminen heikentää niin taloudellista kuin elämänlaadullista hyvinvointia ja aiheuttaa välillisiä kustannuksia niin asiakkaan, organisaation kuin yhteiskunnallisella tasolla.
Kohderyhmänä on hoidon tarvetta arvioivat ammattilaiset.
Asiakasymmärrystä heiltä on pyritty keräämään sekä yhteistyöpalavereissa että kirjallista palautekanavaa pitkin.
Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi on haastavaa työtä ja asiakkaan kertomasta on osattava seuloa olennaisia. Sairaanhoitajilla on vaihtelevaa tuntemusta sekä fysioterapeutin työnkuvasta / osaamisesta sekä tuki- ja liikuntaelinoireista. Fysioterapeutin konsultaatiomahdollisuudet epäselvissä tilanteissa on nostettu selkeäksi kehityskohteeksi.
Osalla asiakkaita on edelleen hyvin vahva lääkärikeskeinen näkemys terveydenhuollosta. Hoidon tarpeen arvioinnissa tämä näyttäytyy niin, että asiakkaan vakuuttaminen fysioterapeutin osaamisesta avun antajana edellyttää enemmän aikaa ja perusteluja. Asiakkaiden tuntemusta ja ymmärrystä fysioterapian mahdollisuuksista tulisi myös lisätä erilaisin viestinnän keinoin.
Toimintamallin arvioinnin tuloksia seurataan osana jatkokehitystä, merkittäviä muutoksia ei ole vielä saavutettu.
Tiiviin yhteistyön merkitys on kehitystyön aikana kirkastunut ja siihen tehty jatkokehitysehdotukset.
Toimintamallin toimivuuden ja käyttöönoton ehtoina on