Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)

Luotu 23.08.2024
Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)

Alustava idea

Tavoitteena on kehittää toimiva etävastaanottomalli ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun hoidon ennaltaehkäisevälle maksuttomalle ohjauskäynnille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Perheet

Linkit - Liitteet
Hankkeen rahoitus tulee Euroopan Unionin kertaluontoisesta elpymisrahastosta, Next GenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Strateginen kokonaisuus

Kehittämistyö pohjautui sekä kansallisiin että alueellisiin strategisiin linjauksiin. Kansallisella tasolla painopisteenä on perheiden hyvinvoinnin edistäminen, varhaisen tuen mahdollistaminen ja ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiassa korostetaan digitaalisten palveluiden kehittämistä niille asiakasryhmille ja palvelualueille, joissa digitaaliset ratkaisut ovat toimivia ja saavutettavia.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategisia painopisteitä ovat palvelujen saavutettavuus, laatu, hoidon jatkuvuus ja henkilöstön osallistaminen. Lisäksi strategiassa korostuvat koronapandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen, yhdenvertaisuuden vahvistaminen maantieteellisesti laajalla alueella sekä digitalisaation ja sähköisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Pilotin toteutus ja kehittämisprosessi

Etävastaanoton pilotointi toteutettiin Raahen hammashoitolan ja äitiysneuvolan yhteistyönä. Yhteistyö käynnistyi tammikuussa 2024, ja pilottiin osallistui moniammatillinen tiimi: vastaava hammaslääkäri, hammaslääkäri, kaksi suuhygienistiä, hammashoitaja, terveydenhoitaja sekä kehittäjäasiakas.

Kehittämistyö toteutettiin THL:n Sujuvat palvelut -läpimurtovalmennuksen periaatteiden mukaisesti ajalla 1/2024–1/2025. Valmennus sisälsi kolme kehittämispäivää ja loppuseminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tulokset posterimuodossa.

Alkutilanne toimintaympäristössä

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli 1 235 ensisynnyttäjää.  Syntyvyydeltään suurimmat kunnat olivat Oulu (805), Kempele (77), Raahe (56), Kalajoki (29), Ii (28), Muhos (20). Useissa pienemmissä kunnissa ensisynnyttäjien määrä jäi alle viiden.

Pilotti käynnistettiin Raahessa, missä vuonna 2023 vain 12 % ensisynnyttäjistä (6 henkilöä) osallistui maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille. Asiakkaan hoitopolun keskimääräinen kesto ohjauskäynnistä viimeiseen hoitokäyntiin oli 18 kuukautta. Läpimenoaikaan vaikutti erityisesti vanhempien oma motivaatio sekä äitiysneuvolan terveydenhoitajan aktiivisuus ohjauskäynnin merkityksen esiin tuomisessa.

Tunnistetut kehittämistarpeet

Kehittämistyön lähtökohtana oli vahvistaa ohjauskäynneille ohjautumista ja vakiinnuttaa suun terveydenhuollon käynti osaksi raskausajan seurantaa. Alkuselvityksessä havaittiin, että neuvolan ja hammashoitolan välinen yhteistyö oli vähäistä ja käytännöt osittain vanhentuneita.

Osa ammattilaisista oletti, että pandemian aikaiset kiireettömän hoidon rajoitukset olivat yhä voimassa, kun taas toiset ajattelivat ensiodottajien pääsevän hoitoon ilman jonotusta. Myös käyntien kirjaamiskäytännöissä ilmeni alueellista ja ammattilaiskohtaista vaihtelua (esim. WYA40-koodin käyttö). Lisäksi havaittiin, että isien ja kumppaneiden osallistuminen ohjauskäynneille oli vähäistä. 

Ohjauskäyntien toteutuminen

Ohjauskäyntien sisällössä oli vaihtelua: osa toteutettiin suullisena ohjauksena ja hoidontarpeen arviona, osa sisälsi myös toimenpiteitä. Käynnit olivat maksuttomia, mutta mahdollisista toimenpiteistä laskutettiin erikseen.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Kehittämisen lähtökohtana ovat ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien hyvä suun terveys ennen lapsen syntymää. Kohdistamalla ennaltaehkäisevä hoitotyö mahdollisen varhaiseen vaiheeseen, voidaan vaikuttaa positiivisesti niin vanhempien omaan suun terveyteen, kuin syntyvän lapsen (elinikäisen) suun terveyteen ja sen ylläpitoon. 

Asiakasnäkökulma, ongelmat: 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella väestö on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle ja välimatkat palveluiden piiriin voivat olla pitkiä. Asiakkaiden ohjautuminen maksuttomalle ohjauskäynnille havaittiin esiselvityksen perusteella vähäiseksi ja ohjauskäynnin merkitys ensiodottajien keskuudessa vaihteli. Suun terveydenhuollon käynnit mielletään usein toimenpidekeskeiseksi, joten "pelkkä" suulliseen hoidontarpeen arviointiin ja ohjaukseen perustuva käynti voi tuntua turhalta. Ohjauskäynnille tai ylipäätään hammashoitoon meneminen voi olla haastavaa myös raskauden aikaisesta pahoinvoinnista johtuen. Hammashoitoon liittyvä pelko ja vähäinen tieto suun terveydentilan vaikutuksista raskauteen, (kuten kiinnisyskudossairauden, parodontiitin altistama keskenmeno, ennenaikainen synnytys ja vauvan alhainen syntymäpaino, ) voivat osaltaan vaikuttaa ohjauskäynnille ohjautumisen vähyyteen. (https://www.apollonia.fi/uutishuone/tiedotteet/suussa-piileva-tulehdus-voi-lisata-keskenmenon-ja-ennenaikaisen-synnytyksen-riskia/)

Puolisoiden/kumppaneiden ohjautuminen ohjauskäynnille vaihteli jonkin verran alueittain, mutta kaiken kaikkiaan sen havaittiin olevan vähäistä. Tietoisuutta koko perheen suun hoidosta ja terveyden merkityksestä havaittiin tarvittavan enemmän. Etävastaanottoa kehitettiin ratkaisuksi myös niihin tilanteisiin, jossa isä/kumppani oli esimerkiksi työnsä puolesta toisella paikkakunnalla. 

Käynnit hammashoitolassa ajoittuvat usein keskelle työ-/arkipäivää. Ajan järjestäminen matkoineen vie aikaa sekä yksilöltä itseltään että työnajantajalta. Lisäksi kulkemiseen tarvittava kulkuneuvo, oma auto tai julkinen liikenne, lisäävät kasvihuonepäästöjä sekä ympäristön kuormittumista. Kehittämällä toimiva etävastaanottomalli pyrittiin vastaamaan myös tähän tarpeeseen; asiakkaat voivat osallistua tietoturvallisesti samalle etävastaanottokäynnille sen hetkisestä olinpaikasta riippumatta. 

Organisaation näkökulmasta digitaalisten palvelujen kehittämistarve nousi hankkeen lähtötilanteessa (vuonna 2023)  pandemian aiheuttamasta suun terveydenhuollon palvelujen ruuhkautumisesta, joka johti hoitoon pääsyn viiveeseen ja hoitojonojen muodostumiseen.​ Vuosien aikana nykytilanteen kehittymiseen on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointialueuudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset esim. henkilöstön riittävyydessä ja palveluiden keskittämisessä. Keskeinen haaste on käytettävissä olevan työvoiman riittävyys ja sen sijoittuminen laajalle Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Alueen laajuus vaikeuttaa palvelujen tasapuolista saavutettavuutta. Etäpalveluiden hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa saavutettavuutta ja vähentää asiakkaiden matkustustarvetta, mikä tukee yhdenvertaista hoitoon pääsyä. Tarve kehittämiselle nousi myös palveluvalikoiman lisäämisestä etä- ja hybridityön lisääntyessä. 

Etävastaanoton käyttöön otolla saatiin vastattua hankkeen tavoitteeseen osatyöllisten ammattilaisten työllistymisen näkökulmasta. Etävastaanottoa aloittaneiden ammattilaisten työssä oli aloitettu toimenkuvan muutosten suunnittelua ja uuden toimintamallin käyttöön otto mahdollisti osatyökykyisten, kokeneiden ammattilaisten työn jatkumisen. Näin saatiin myös hyödynnettyä osaavan henkilöstön työpanosta ja säilyttää kokeneiden ammattilaisten hiljainen tieto yksiköiden sisällä.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Etävastaanottomallin kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa ja vakiinnuttaa se luontevaksi vaihtoehdoksi perinteisen vastaanottokäynnin tilalle. Mallia sovelletaan niille asiakasryhmille, jotka hyötyvät etäpalveluista ilman, että hoidon laatu tai saavutettavuus heikkenee. Lähivastaanottoa suositaan edelleen asiakkailla, joilla esimerkiksi suomen kielen taito, digitaidot tai laitteiden puute vaikeuttavat etäasiointia.

Etävastaanotto tarjoaa joustavuutta asiakkaiden arkeen, sillä ohjaus- tai seurantakäynnille voi osallistua esimerkiksi työpäivän lomassa omalta tietokoneelta. Samalla vähenevät matkustamiseen käytetty aika ja liikenteen ympäristövaikutukset. Etä- ja hybridityön yleistyessä malli tukee myös vanhempia, jotka saattavat asua eri paikkakunnilla tai kaukana lähimmästä hammashoitolasta. Digitaalisen sotekeskuksen (OmaPohde) tietoturvallisen alustan avulla voidaan mahdollistaa molempien vanhempien osallistuminen ohjauskäynnille yhtä aikaa.

Etävastaanottomallin laajentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille asiakasryhmille. Se voi palvella esimerkiksi pelkopotilaita matalan kynnyksen vastaanottoina, hampaiden puhkeamisen seurantaan liittyvissä käynneissä sekä anestesiapotilaiden hoitopolun tukena. Näin voidaan tarjota yksilöllistä ja helposti saavutettavaa palvelua erilaisissa elämäntilanteissa.

Ottamalla etävastaanottomalli käyttöön sopiville asiakasryhmille vapautetaan ammattilaisten resursseja ja hoitotuoliaikaa vaativille toimenpiteille. Samalla voidaan ehkäistä hoitojen muuttumista pitkällä aikavälillä vaativammiksi ja kehittää ammattilaisten välistä työnjakoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on keskittää etävastaanottotoiminta Pohteen alueella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka tukee palveluiden yhdenvertaisuutta.

Ensiodottajat muodostavat tärkeän kohderyhmän, sillä oikea-aikainen ennaltaehkäisevä työ voi parantaa sekä vanhempien että syntyvän lapsen suun terveyttä. Hyvinvointialueella, jossa syntyvyys vaihtelee kunnittain, etävastaanottomalli tarjoaa keinon tavoittaa asiakkaat tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta.

Etätyö osatyökykyisten työllisyyden tukena

Etätyöskentely tarjoaa merkittävän mahdollisuuden osatyökykyisten suun terveydenhuollon ammattilaisten työllistymiseen ja työurien jatkumiseen. Alan työ on usein sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaa, mikä lisää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia työuran katkeamisia. Etätyömahdollisuudet tukevat kokeneiden ammattilaisten jaksamista ja vähentävät poissaoloja. Organisaation näkökulmasta etätyön hyötyjä ovat koulutetun henkilöstön säilyttäminen omassa yksikössä sekä veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

 

 

Tavoitteiden saavuttaminen
  • Toimintamallin muutos vaatii vahvaa muutosjohtamista ja johdon sitoutumista muutosprosessiin
  • henkilöstön ajantasainen ja yhteinen viestintä keskeistä, sama tieto saavuttaa oikea-aikaisesti suun terveydenhuollon sekä neuvolan henkilöstön
  • Hammashoitola-äitiysneuvola- välisen yhteistyön tiivistäminen ja ylläpitäminen: moniammatillinen, toimialarajat ylittävä yhteistyö
  • Suun terveydenhuollon henkilöstön informointi ja osallistaminen oman työnkuvan kehittämiseen
    • ammattilaisten sitouttaminen uuden toimintamallin ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen
    • koulutusten ja niiden sisältöjen päivittäminen --> palvelun laadun varmistaminen
Seuranta ja arviointi
  • henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja hyödyntäminen (kysely)
  • kuinka moni ohjautuu ohjauskäynnille
  • kuinka moni kumppani ohjautuu ohjauskäynnille
  • Asiakastyytyväisyys QR-koodilla (NPS)
  • sisällön yhtenäisyys
  • tarvittavan jatkohoitoajan järjestyminen
  • neuvolasta annettu suullinen ja kirjallinen info vanhemmillle
  • rv 22 muistus varata aika
  • etävastaanotolle ohjautuneiden lukumäärä kaikista odottavista vanhemmista
  •  

Mittaroinnin suunnitelma ja seuranta Sujuvat palvelut- valmennuksessa laadittuun excel-taulukkoon (kuva).

Ratkaisun keskeinen sisältö

Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan maksuton etävastaanottokäynti suuhygienistin ohjuaskäynnille. Vanhemmat saavat infon ohajuskyäynnin sisällöstä sekä ajan suuhygienistille ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä. Terveydenhoitajan tekemän ensiodottajaperheen kokonaistilanteen arvion perusteella vanhemmille voidaan varata tarvittaessa aika myös lähivastaanotolle. Näitä tilanteita ovat esim. puutteellinen suomen kielen taito, digilaitteiden tai -taitojen puute tai muut elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat.

Ohjauskäynnillä odottava äiti/kumppani saa yksilöllistä ohjausta oman suun terveytensä hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Odottavien vanhempien omahoito ja tarvittava korjava hoito pyritään saamaan kuntoon ennen vauvan syntymää, jolloin syntyvän lapsen riski suusairauksiin vähenee.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen suun terveydenhuollossa Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta. Alueella yhdistyvät tiheästi asutut kaupunkikeskukset ja harvaan asutut maaseudut, minkä vuoksi välimatkat sosiaali- ja terveyspalveluihin voivat olla pitkiä. Tämä on johtanut suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vaihteluun eri puolilla aluetta.

Hyvinvointialueuudistus on lisännyt tarvetta tuottaa palvelut yhdenvertaisesti koko alueella. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on keskeinen keino vastata tähän tavoitteeseen sekä vastata työelämän muutoksiin ja tarpeisiin, kuten etä- ja hybridityön yleistymiseen.

Etävastaanotot tarjoavat joustavan tavan hyödyntää suun terveydenhuollon ohjaus- ja neuvontapalveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Videovälitteinen vastaanotto voidaan toteuttaa esimerkiksi työpäivän aikana tai matkan varrella, mikä mahdollistaa myös molempien vanhempien osallistumisen ohjauskäyntiin samanaikaisesti. Näin digitaaliset palvelut laajentavat perinteistä hammashoitolakäyntiä tukevaksi palvelukanavaksi.

Suun terveydenhuollon digitalisointi edellyttää sekä sosiaalisen että toimintakulttuurin muutosta. Ala on vahvasti toimenpidekeskeinen, ja etämuotoiseen hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa resurssien kohdentamista vapauttamalla tiloja ja ammattilaisten työaikaa kliinisiin toimenpiteisiin.

Etäpalvelut tukevat myös henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Ne mahdollistavat osatyökykyisten työntekijöiden osallistumisen, monipuolistavat työnkuvaa ja vähentävät poissaoloja, mikä on organisaation näkökulmasta sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.

Asiakaslähtöisesti kehitetyt digitaaliset palvelut parantavat alueen asukkaiden mahdollisuuksia päästä suun terveydenhuollon ohjaukseen ja neuvontaan asuinpaikasta riippumatta. Samalla ne vähentävät käynteihin kuluvaa aikaa, työstä poissaoloja ja niistä aiheutuvia ansionmenetyksiä. Lisäksi etäpalvelut pienentävät liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.

Etävastaanottopalvelua on kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa -hanketiimin kanssa. Toimintamallin kehitys toteutettiin niin ikään THL:n Sujuvat palvelut- valmennuskokonaisuuden ja systemaattisen kehittämistyön menetelmien mukaisesti vuosien 2024-2025 aikana

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmä

Näyttöön perustuvan tiedon mukaan ensisynnyttäjien suun terveys on erityisen merkityksellinen osa raskauden aikaista kokonaisterveyttä. Hormonaaliset muutokset lisäävät riskiä ientulehduksiin ja muihin suun terveysongelmiin, ja äidin suun terveydellä on yhteys myös syntyvän lapsen suun mikrobiflooraan ja myöhempään kariestaipumukseen. Tämä tutkimusnäyttö tukee tarvetta kohdentaa ennaltaehkäisevää ja ohjauksellista työtä juuri ensisynnyttäjiin sekä kehittää palvelupolkuja, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen ohjauksen ja seurannan. Etävastaanotto tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden täsmälliseen, yksilölliseen ja omaan hoitohistoriaan pohjautuvan neuvonnan sekä ammattilaisen arvion mukaisen jatkohoidon tarpeen arvion.

Asiakasymmärrys

Etävastaanoton kehittämistä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pilari 1, Inv. 1 -tiimin kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa ensisynnyttäjille sujuva ja yhtenäinen palvelupolku äitiysneuvolasta suun terveydenhuoltoon maksuttomalle ohjauskäynnille. Kehittämistyössä on painotettu asiakasymmärrystä, jota on kerätty koko prosessin ajan tiimin kehittäjäasiakkaalta. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä ovat olleet keskeisessä roolissa erityisesti kirjallisen ja suullisen viestinnän sisältöjen muokkaamisessa asiakaslähtöisemmiksi. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattisanaston selkeyttämisenä ja viestien muotoiluna helposti ymmärrettävään ja luottamusta herättävään muotoon.

Asiakasnäkökulmaa on vahvistettu myös keräämällä palautetta ensisynnyttäjiltä, jotka ovat kohderyhmänä keskeisiä etävastaanoton kehittämisessä. Palautteen perusteella on tarkennettu ohjaussisältöjä ja viestintätapoja niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita ja arjen tilanteita.

 

Asiakasymmärryksen ja näyttöön perustuvan tiedon yhdistäminen on vahvistanut kehittämistyön laatua ja vaikuttavuutta. Näin varmistetaan, että etävastaanoton toimintamalli on sekä asiakaslähtöinen että ammatillisesti perusteltu, ja että se tukee pitkäjänteisesti suun terveyden edistämistä.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Lähtötilanne: Pilottiyksikössä Raahessa vuonna 2023 ensisynnyttäjistä 12 %   (6 henkilöä) osallistui maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille. Ohjauskäynnin ainoa palvelukanava oli lähivastaanottomuotoinen.  Asiakkaan hoitopolun keskimääräinen kesto ohjauskäynnistä viimeiseen hoitokäyntiin oli 18 kuukautta. Neuvolan ja hammashoitolan välinen yhteistyö oli vähäistä ja sekä pilottiyksilössä että laajemmin Pohteen alueella tieto ohjaukskäynnille ohjaamisesta oli vähäistä. Myös tieto ohjauskäynnin sisällöstä oli osittain vanhentuntutta. Ohjauskäynnin sisältö vaihteli suullisesta hoidontarpeen arvioista ja ohjauksesta pienimuotoisiin toimenpiteisiin (kuten suun suppea tutkimus, suppea hammaskiven poisto, fluoraus).

Tulokset: 10/24-9/25 välisenä aikana 75 henkilöä on hakeutunut ohjauskäynnille, näistä 32 puolisoa. 36% (25/75) kävjiämäärästä on valinnut etävastaanoton.  Hankkeen lähtötilanteessa havaittu pirstaleinen ja vanhentunut tieto on yhtenäistetty ja on sähköisten viestintäkanavien (kuten teams) kautta kaikkien suun terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla. Hammashoitolan ja äitiys- ja lastenneuvolan välinen yhteistyö on tiivistynyt ja suun terveydenhuollon ohjauskäynti on nostettu yhdeksi raskausajan terveydenhoidon keskeisistä käynneistä.

Ensiodottajien hoitoon pääsyä on vahvistettu myös hml jatkohoitoon pääsyn osalta niin, että odottava äiti/kumppani saavat tarvittavan jatkohoitoajan ohjauskäynnin yhtyedessä. Asikasryhmää ei aseteta jonoon, vaan odottavan perheen suun- ja hampaiden hoito pyritään saamaan valmiiksi ennen lapsen syntymää. Hoitopolun läpimenoajan seurantaa ei ei toteutettu systemaattisesti pilotissa, joten läpimenojan vertailua lähtötilanteeseen ei voida luotettavasti tehdä.

Etävastaanoton tavoitteet organisaation ja yksittäisen ammattilaisen näkökulmasta on saavutettu useammassa yksikössä. Etävastaanoton aloittaminen on tukenut ammattilaisia tilanteissa, josssa työnkuvaa on jouduttu muuttamaan terveydellisistä syistä. Etävastaanotto on keventänyt kliinisen työn aiheuttamaa terveydellistä kuormitusta ja sitä kautta mahdollistanut työn tekemisen osa-aikaisesti. Tämä puolestaan on hyödyttänyt organisaatioita  ammattitaitoisen ja kokeneen henkilöstön säilyttämiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Toimintamallin juurruttaminen hyvinvointialueelle edellyttää selkeitä käytäntöjä etävastaanottojen seurannalle alueittain. Pohteen alueella ensiodottajien ensisijainen palvelukanava tulee olla etävastaanotto; lähivastaanotto varataan vain perheille, joiden tilanteessa lähikontakti tuo merkittävää lisäarvoa (esim. puutteellinen kieli- tai digiosaaminen, kokonaisvaltaisesti haastava perhetilanne).

Laajentamisvaiheessa henkilöstöresurssit on arvioitava, sillä suunnitelma sisältää mm. 1-vuotiaiden tarkastusten, pelkopotilaiden matalan kynnyksen vastaanottojen ja hampaiden puhkeamisen seurantojen siirtämisen etäpalveluun. Uusien asiakasryhmien lisääminen kasvattaa etävastaanottoon käytettävää työaikaa ja edellyttää osaamisen varmistamista. Vaikka suuhygienistien perusosaaminen kattaa pienten lasten tarkastukset ja hampaiden puhkeamisen seurannan, tarvitaan lisäkoulutusta erityistilanteisiin, kuten pelkopotilaiden hoitoon, jossa taustalla voi olla moninaisia haasteita.

Onnistumisen edellytykset:

  • Esihenkilöiden tuki kehittämiselle ja seurannalle
  • Sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö digitaalisten palveluiden kehittämiseen
  • Etävastaanottoammattilaisten osaamisen kartoittaminen
  • Toimintamallikuvaukset jokaisesta asiakasryhmästä ja asiakasryhmäkohtaisten erityistarpeiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa
  • Tutkimusnäyttö asiakasryhmien soveltuvuudesta etäpalveluun epävarmuuden vähentämiseksi
  • Asiakaslähtöinen ajanvarausjärjestelmä
  • Palvelualueiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen
  • Vaikuttavuuden arviointi sekä potilas- ja työtyytyväisyyden seuranta
  • Oikea-aikainen ja selkeä asiakasviestintä

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Toimintamallin pilotointi 5/24 Raahessa. Implementointi etenee Pohteen eteläiselle ja Pohjoiselle alueelle 5/2025, ent. Oulunkaaren alueelle 6/25 ja viimeisenä Oulun alue ja ent. Lakeuden alue 10/2025
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)