Ratkaistava ongelma tai haaste
Yleisesti ottaen STM:n mielenterveysstrategiassa määritelläään mm. digitalisaation lisäämistä perusterveydenhuollon tuen lisäämiseksi erityistason suunnalta, minkä osana etäkonsultaatiotoimintaa lähdettiin kehittämään.
https://stm.fi/mielenterveysstrategia
Etäpalveluja luotaessa oleellista on tutustua aluksi vallitsevaan lainsäädäntöön ja ohjeistukseen.
Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa | Valvira
Etäkonsultaation kannalta käyttötapaukset ovat todennäköisimmin B2B -luonteisia, eli ammattilainen, hoitaja tai lääkäri perustasolta konsultoi erityistason osaajaa; psykiatria tai psykiatrista sairaanhoitajaa. Näin edellistä ohjeistusta tarkastellen voidaan arvioida, että kohteena oleva potilas on ammattilaisen fyysisesti tapaama ja varsinainen konsultaatioaihe on mielenterveys- ja päidepalveluiden perustasoan päätöksentekoa tukevaa.
Huomioitavaa on, että valittujen ratkaisujen on täytettävä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaatimukset salassapidon, tietosuojan ja tietoturvan osalta. Alueella on ollut yleisesti käytössä Microsoft Teams erillaisten etäyhteyksien osalta, mutta tietoturvan osalta se ei täytä Valviran vaatimuksia. Kilpailutuksen kautta valittu Flowmedicin sovellus käyttää vahvaa tunnistautumista tehden siitä tietoturvallisen etäyhteysvälineen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät | Valvira
Lääkäriliiton etälääketieteen suositukset (Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 12.5.2022)
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/etalaaketieteen-suositus/
Kehittämistarve eri näkökulmista
Videovälitteinen etäkonsultaatio ja siihen ohjaavat tarpeet
Videovälitteisen etäkonsultaation yksi perusvaade on potilaan näkeminen. Tilanteita joissa potilas on fyysisesti nähtävä on Valviran ohjeistuksen mukaan määritelty seuraavasti:
"Palvelu ei sovellu etäpalveluksi, jos hoidon tai hoivan tarpeen arviointi edellyttää esimerkiksi potilaan fyysistä tutkimista tai jos arvioidaan potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista."
Käytännössä tätä tilannetta joudutaan pohtimaan tahdosta riippumattomaan hoitoon M1-lähetteellä tapahtuvien hoitoonohjausten tapauksessa. Alueella tehtyjen kartoitusten myötä konsultaatiota toivotaan B1-lähetettä tehtäessä, eli potilaan tahdon mukaisesti potilasta hoitoon ohjattaessa. Näissä tapauksissa perustason lääkäri näkee potilaan, mutta voi varmistaa päätöksensä konsultaation avulla. Tämän jälkeen potilas lähetetään erikkoissairaanhoidon päivystykseen OYS-psykiatrialle, missä potilas tapaa joka tapauksessa erikoislääkärin ennen hoitoon ohjautumista. M1-lähetteitä tehtäessä kriteerit ovat varsin selkeät ja potilas ohjautuu joka tapauksessa psykiatrian päivystykseen jolloin etäkonsutlaatiotarvetta ei niinkään nähty.
Puhelimella tapahtuva etäkonsultaatio
Edellä kuvatuista tekijöistä johtuen voidaan ajatella, että etenkin päivystyksellisissä tilanteissa videovälitteisen konsultaation tarve on vähäinen. Puhelin on välineenä tuttu, helposti saatavilla, paremmin häiriötilanteissa toimiva ja yleisimmin mielenterveys- ja päihdepalveluiden konsultaatiotapauksissa riittävä yhteydenpidon väline. Näinpä alueen konsultaatioproseisseissa päädytään valitsemaan puhelin ensisijaiseksi konsultaatiovälineeksi. Videovälitteistä etäkonsultaatiota tarjotaan Pohteen alueelle pilotoitavaksi, mikäli sopiva käyttökohde löytyy. Työskentelyn aikana tähän ei tarvetta syntynyt, joten epäkonsultaatiomalli on rakennettu Pohteen alueelle puhtaasti puhelimella suoritettavaksi.
Potilastietoihin liittyvää dataa tai tiedostoja siirtäessä voidaan turvautua potilastietojärjestelmien viestitoimintoihin tai tiedostojen välittämisen toimintoihin. Ongelmaksi muodostuu alueella käytettävien potilastietojärjestelmien lukumäärä ja eri toimittajat. Vuodesta 2025 alueella on tarkoitus siirtyä yhteen potilastietojärjestelmään.
