Ratkaisun keskeinen sisältö
Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on yhteiskehitetty eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa vuoden -22 alusta palvelumuotoilun työpajoissa. Mallin 1.0 -versio esiteltiin toukokuussa -22, mutta mallia on edelleen jatkokehitetty ja se kehittyy myös pilottijakson edetessä.
Perusideana työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa on, että Te-palveluissa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvan asiakkaan työkyvyn tuen tarve ilmenisi nopeasti työttömyyden alkaessa. Asiakkaan vapaaehtoisena täytettävän Kykyviisarin tulokset, varsinkin työ- ja toimintakyvyn osioissa, määrittävät asiakkaan jatko-ohjauksen sote-palveluihin asiakkaan näin halutessa. Avukseen asiakas saa sote-asiakasvastaavan (työkykykoordinaattorin), joka arvioi asiakkaan työkyvyn tuen sote-palvelujen tarpeen tarkemmin (mm. sosiaalisen tilanteen kartoitus) ja ohjaa tarvittaviin palveluihin. Näitä voivat olla työttömien terveystarkastus, toimintaterapia tai toimintaterapeutin laaja-alainen arviokäynti, fysioterapia tai laajempi lääkärin tekemä psyykkisen tai somaattisen puolen työkyvynarviointi mahdollisine lisäarviointeineen.
Asiakasvastaava/työkykykoordinaattori kulkee asiakkaan rinnalla koko palveluprosessin matkan ja järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut ja valvoo niiden toteutumista. Palvelumallissa hyödynnetään Te-palvelujen uuden asiakaspalvelumallin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaaseen. Työkyvyn tuen tunnistaminen sekä ohjautuminen myös muihin kuin Te-palvelujen työkyvyn tuen palveluihin pyritään näin järjestämään aiempaa nopeammin heti työttömyyden alettua. Näin ollen työttömien ja osatyökykyisten henkilöiden so & te -palvelujen saanti mahdollistuu varmemmin ja varhaisemmassa vaiheessa ilman monien ovien avaamisia koordinoidusti asiakasvastaavuuden myötä sekä työkyvyn tuen moniammatillisen tiimin yhteistoimijuudella.
Hankesuunnitelmassa tavoitteena on mallintaa ja ottaa käyttöön moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli tulevaisuuden sote-keskukseen sekä parantaa asiakasohjausta yhteensovittamalla poikkihallinnollista yhteistyötä.
Niin työkyvyn tuen tiimin kuin myös asiakasvastaavamallin rakentaminen ja varsinkin tiimin ja sen asiakasvastaavan sijoittuminen sote-keskukseen vaikuttaa olennaisesti Yhteinen tulevaisuus -Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa-hankkeen suunnitelmat asiakassegmentoinnin sekä omahoitaja-, yhteyshenkilö- ja casemanagerointimallin muotoilujen kuin myös monialaisen ja osaamistasoja integroivan asiakasohjauksen ja hoidon (palvelu) tarpeen arvioinnin mallintamisen osalta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin geneerinen asiakasvastaavamalli ja Sujuva – Palvelutarpeen selvittäminen ja asiakkuuden suunnittelu).
Työkyvyn tuen tiimin suunnitelmalle ja tiimissä mahdollisesti toimivan asiakasvastaavan suunnitelmalle olisi verrannollinen lainsäädännön velvoite mm. sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36 §), asiakassuunnitelman laatimisesta (SHL 39 §) ja asiakasvastaavuudessa niin ikään sosiaalihuoltolain omatyöntekijän nimeämisen vaade (SHL 42 §).
Etelä-Karjala ei ole työllisyyden kuntakokeilualuetta, mutta mikäli jatkossa työllisyyden hoito jää osin kuntien vastuulle, voi työkyvyn tuen tiimistä ja asiakasvastaavamallista tulla oleellinen osa tuota toimintaa. Kuntakokeilujen tavoitteenahan on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa on tarkoitus kehittää työllistymistä tukevia palveluja sekä palvelumalleja, joissa asiakkaan tilanne ja palveluntarve huomioidaan yksilöllisesti. Tätä palvelumallia sekä asiakasvastaavamallia työkyvyn tuen tiimin kehittämisessä ollaan luomassa.
Asiakkaiden osallistuminen
Asiakkaina, joita työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koskee, ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka ovat TE-palvelujen, TYP:n, aikuissosiaalityön, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin, jatkossa moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin, tuetun työllistymisen, ohjaamojen, kuntien työllisyyskoordinaattorien, Kelan kuntoutuspalvelujen, vammaispalvelujen ja mahdollisesti työeläkelaitoksissa tai sieltä tippuneiden asiakkuuksissa. Näitä asiakkaita ovat mm. korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.
Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin yhteiskehittämisessä asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijoiden osallistumisen myötä työpajasarjaan. Lisäksi Työtä -hankkeessa on tehty keväästä -21 lähtien asiakastarinoita niin vammaisten henkilöiden alihankintamalliin liittyen kuin myös palvelupolkukokemuksista. Kokemusasiantuntijoita on käytetty ja osallistettu runsaasti ongelmien ymmärtämiseksi sekä niistä viestimiseen myös muille toimijoille. Osin Työtä -hankkeen videot on toteutettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Työpaja Parkin mediapajassa, joka tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Lisäksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja työ- ja toimintakyvyn palvelumallin osalta työttömien terveystarkastuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia selvitettäessä on haastateltu kokemusasiantuntijoita sekä asiakkaita.
Linkit videoihin on Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -osiossa.
