Kuntien ja peruspalvelukuntayhtymien sekä järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa malli vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä. Tarkoituksena on vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyön kehittäminen palvelemaan asiakkaiden tarpeita entistä paremmin.
Toimintamallissa tietyllä alueella toimivat yhteisöt/organisaatiot mainostavat ihmisläheisellä otteella omia vapaaehtoistehtäviään oman kaupunginosansa Facebook-ryhmässä.
Kunnat ja maakunta mahdollistavat järjestöjen toimimisen kansalaisten hyväksi toimimalla järjestöystävällisesti. Järjestöystävällisen toiminnan periaatteet rakennetaan yhdessä järjestöjen kanssa esimerkiksi kyselyjen, verkostotapaamisten ja työpajojen avulla.
Markku-matkaava päiväpalvelu (STEA 2018-2021) -hankkeessa kehitettiin iäkkäille suunnattua kohtaamispaikkatoimintaa. Kohtaamiset toteutettiin mahdollisimman lähellä osallistujien kotipiiriä. Toiminnan sisällöt suunniteltiin yhdessä osallistujien toiveiden pohjalta.
Vammaisuus, päihteet ja pelaaminen -kokonaisuuden perustehtävä on tehdä näkyväksi vammaisten ihmisten päihde- ja pelikysymyksiä. Tarkoitus on kehittää ja juurruttaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä päihde- ja peliongelmia ehkäiseviä toimintamalleja.
Tuoda politikkojen tietoisuuteen sellaisten ihmisten ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä huolenaiheita, jotka eivät välttämättä hakeudu vaalitilaisuuksiin.
Suoja-Pirtti ry:n Korttelikaveri-toiminta perustuu työparimalliin, eli ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tiimissä toteutettavaan yhteystyöhön. Korttelikaverit-hankkeessa kehitettiin asumispalveluihin soveltuvaa etsivän asumissosiaalityön mallia. Hanketyöntekijöistä puh
Kulttuurikilometrit koostuu liikunnasta ja tapahtumasta. Sen aikana eläkkeensaajista koottu ryhmä toteuttaa kulttuurimatkan tai matkoja yhdessä kävellen.
Hyvän mielen kulttuurikerho® (HMKK) on toimintamalli, jonka keskeisin näkökulma on ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistäminen ja voimavarojen lisääminen.
Idea on lähtenyt liikkeelle invalidiliiton aluetyöntekijöiden Liisa Pitzenin ja Sanna Saarimaan sekä tutkija Liisa Jurmun kanssa käydyistä keskusteluista. Yleisenä havaintona oli, että vammaisneuvostoissa toiminta maakunnallisessa mittakaavassa ei ole systemaattista.