Yhteiskunnallisten innovaatioiden päivä kokosi yhteen alan toimijat Helsingissä

Yhteistyöllä kohti systeemistä muutosta

Tilaisuuden avasivat kehittämispäällikkö Riikka Lahdensuo Helsingin kaupungilta ja erikoissuunnittelija, projektipäällikkö Hanne Savolainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Riikka Lahdensuo nosti esiin Helsingin RAMMAUS-hankkeen esimerkkinä paikallisesta yhteiskunnallisesta innovaatiosta, jossa nuoria rakennusalan osaajia työllistetään oman naapurustonsa kehittämiseen yhteistyössä kaupungin ja yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten elinvoimaa ja ehkäistä segregaatiota konkreettisen tekemisen kautta. 

Hanne Savolainen kertoi Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksesta, joka on osa THL:n Innokylän toimintaa. Euroopan komission rahoittaman osaamiskeskuksen tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnallisten toimijoiden osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä, koota ja levittää tietoa innovaatioista ja hyvistä toimintamalleista sekä tukea kansallisen yhteiskunnallisten innovaatioiden strategian toimeenpanoa. Suomen osaamiskeskus tekee yhteistyötä muiden EU-tason osaamiskeskusten kanssa ja on osa INSISST-konsortiota (International Network for Social Innovation Scaling and Systemic Transformation) yhdessä Belgian, Tanskan, Irlannin, Puolan ja Tšekin kansallisten keskusten kanssa. 

Keynote-puheenvuorot: Innovaatiot yhteisen hyvän palveluksessa

Aino Piirtola, asiantuntija Sitrasta, avasi yhteiskunnallisten innovaatioiden merkitystä systeemisen muutoksen vauhdittajina ja kuvasi Sitran roolia yhteiskunnan uudistajana, joka yhdistää ennakointia, kokeiluja ja skaalattavia ratkaisuja. Piirtolan mukaan aikamme suuret haasteet – kuten heikko talouskasvu, luontokadon kiihtyminen ja demokratian mureneminen – edellyttävät uudenlaista ajattelua ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Sitra tuottaa ja tukee yhteiskunnallisia innovaatioita, jotka vahvistavat Suomen uudistumiskykyä. Keskeisiä kyvykkyyksiä ovat systeeminen ymmärrys, oppiminen yhdessä kumppaneiden kanssa sekä ratkaisujen skaalaaminen käytäntöön.  “Yhteiskunnalliset innovaatiot syntyvät, kun uskallamme kyseenalaistaa vallitsevat rakenteet ja yhdistää osaamista uusilla tavoilla,” Piirtola totesi.

Emily O’Flynn, Associate Fund Manager Rethink Irelandista, esitteli Irlannin Match Funding -mallia ja Dormant Accounts Fund -järjestelmää, joilla on tuettu jo yli 500 yhteiskunnallista innovaatiota ja ohjattu 109 miljoonaa euroa vaikuttavuusperusteisiin hankkeisiin. Rethink Ireland toimii niin sanotun venture philanthropy -mallin mukaisesti: se yhdistää julkista rahoitusta ja yksityistä pääomaa, tarjoaa valituille hankkeille rahoituksen lisäksi mentorointia, verkostoja ja vaikuttavuuden mittaamisen tukea. O’Flynn korosti, että yhteiskunnallisten innovaatioiden skaalaaminen vaatii paitsi rahoitusta myös osaamisen ja organisaatiokyvykkyyden vahvistamista.  “Kun julkinen sektori ja yksityinen pääoma kohtaavat yhteisen tavoitteen äärellä, voidaan luoda pitkäkestoista muutosta – ei vain projekteja, vaan pysyvää vaikutusta,” O’Flynn kuvasi.

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri Työ- ja elinkeinoministeriöstä, tarkasteli työelämän kehittämistä sosiaalisena innovaationa. Hän muistutti, että työn mielekkyys, johtamiskulttuuri ja yhteisöllisyys vaikuttavat suoraan tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Tuoreiden tutkimusten mukaan jopa 73 % suomalaisista olisi valmis harkitsemaan uutta työpaikkaa, ja yli puolet johtajista on pohtinut työpaikan vaihtoa kuluneen vuoden aikana. Pylkkänen painotti, että työelämän haasteisiin vastaaminen ei onnistu pelkillä teknologisilla ratkaisuilla, vaan tarvitaan uusia tapoja organisoida työtä ja vahvistaa luottamusta työyhteisöissä.  “Sosiaalinen innovaatio voi olla yhtä hyvin uusi tapa johtaa, kuunnella ja osallistaa kuin täysin uusi palvelu. Ihmiset ja yhteisöt ovat tulevaisuuden kilpailukykytekijöitä,” Pylkkänen kiteytti.

Innokylän Leijonan luolassa loisti nuorten yrittäjyys

Innokylän Leijonan luolassa kuultiin viisi innostavaa pitchausta yhteiskunnallisista innovaatioista. Pitchaajina olivat Elämällä oppii! –valmennus (Katriina Nuutinen), Suomen Apteekkariliitto, Dokport Oy, Oppimo Oppimiskeskus Oy (Kristofer Clement) ja Oljenkorret ry.

Voittajaksi valittiin Oppimo Oppimiskeskus Oy:n Kesäyrittäjä-ohjelma, joka tukee nuoria ensimmäisissä yrittäjyyskokeiluissa ja rohkaisee oman osaamisen ja paikallisen elinvoiman kehittämiseen.

Rahoittajista ja asiantuntijoista koostunut leijonaraati arvioi pitchaukset asiantuntevasti ja rakentavasti:

• Minna Elomaa-Krapu, innovaatiojohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Stefan Haglund, CEO, Startmore Impact
• Heli Litja, johtava asiantuntija, Motiva
• Tuukka Salkoaho, integraatiojohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Työelämän ja arjen innovaatiot keskiössä

Iltapäivän teemoissa Mikko Härkönen, elinvoimajohtaja Kuntaliitosta, kuvasi kuntien TE-uudistuksen avaamia mahdollisuuksia paikallisille innovaatioille. Uudistus tarjoaa kunnille entistä paremmat edellytykset yhdistää elinvoimapolitiikka, työllisyyspalvelut ja yritysyhteistyö uudenlaisiksi ratkaisuiksi. 

Ulla Vehkaperä, projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulusta, esitteli Tuetun keikkatyön mallin, jossa osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät voivat edetä joustavasti työelämään – konkreettinen esimerkki yhteiskunnallisesta innovaatiosta, joka yhdistää työn, tuen ja osallisuuden.

Anne Patana, johtaja Kuntoutussäätiöstä, esitteli uuden Yhteiskunnallisten innovaatioiden käsikirjan, joka tarjoaa käytännön työkaluja innovaation kehittämisen eri vaiheisiin.

Sirpa Arvonen, digikehitysjohtaja HUS Terveyskylästä, puolestaan kertoi, miten Terveyskylä on kasvanut yhteiskunnalliseksi innovaatioksi, joka tuo terveyspalvelut lähemmäs kansalaisia ja vapauttaa ammattilaisten työaikaa asiakastyöhön.

Tulevaisuuden rahoitus – mistä kasvu yhteiskunnallisille innovaatioille?

Päivän päätteeksi toimittaja Rosa Kettumäen vetämä paneeli “Tulevaisuuden rahoitus: innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnallisille innovaatioille” kokosi yhteen vaikuttavat näkemykset siitä, miten rahoitus voi vauhdittaa kestävää yhteiskunnallista muutosta. 

Keskustelijoina olivat ovat johtaja, enkelisijoittaja Pia Erkinheimo (FiBAN ja Ilmastorahasto), neuvotteleva virkamies Timo Halonen (Maa- ja metsätalousministeriö), toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki (Suomen Icehearts ry) ja  johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen (Valtiontalouden tarkastusvirasto). 

Paneelissa korostettiin vaikuttavuusperusteisen rahoituksen, kumppanuuksien ja pitkäjänteisten rahoitusmallien merkitystä, jotta lupaavat ideat voivat kasvaa pysyviksi yhteiskunnallisiksi innovaatioiksi. Näiden teemojen parissa Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus tulee innolla työskentelemään tulevina vuosina.

Yhteiskunnallisten innovaatioiden päivä osoitti, että ratkaisut monimutkaisiin haasteisiin syntyvät verkostoissa, joissa yhdistyy rohkeus kokeilla ja tahto tehdä yhteistä hyvää. Suomen innovaatiotoimijoissa ja hyvinvointia rakentavissa verkostoissa on paljon potentiaalia vaikuttavien ratkaisujen kehittämiseen. 

Tapahtuman järjesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osana Innokylän Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskustoimintaa ESF+ Social Innovation+ Initiative -rahoituksella. Yhteistyökumppaneina olivat Helsingin kaupunki, Metropolia ammattikorkeakoulu, SOSTE, Kuntaliitto, Kuntoutussäätiö, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Diakonia ammattikorkeakoulu.  

• Tapahtuman esitysmateriaalit (tapahtuman ohjelmasivu)
• Yhteiskunnallisten innovaatioiden käsikirja (YYO)

Lisätietoa osaamiskeskuksesta: Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus