Toteuttamiskelpoisuuden analysointityökalu auttaa arvioimaan, onko toimintamalli tai ratkaisu mahdollista toteuttaa suunnitellussa toimintaympäristössä ja millaisia edellytyksiä onnistunut käyttöönotto vaatii. Työkalun avulla voidaan tunnistaa etukäteen käyttöönottoa tukevia ja estäviä tekijöitä sekä suunnitella tarvittavia mukautuksia ja käyttöönoton strategioita.
Toteuttamiskelpoisuuden analysointityökalu
Mistä työkalussa on kyse?
THCS:n toteuttamiskelpoisuuden analysointityökalu auttaa arvioimaan, voidaanko toimintamalli tai ratkaisu toteuttaa onnistuneesti tietyssä toimintaympäristössä ja millaisia edellytyksiä sen toteuttaminen vaatii.
Toteuttamiskelpoisuutta tarkastellaan kahdeksan osa-alueen avulla. Kukin osa-alue sisältää alakysymyksiä ja avokentän, johon voidaan kirjata havaintoja, mahdollisia toimintamalliin tai toimintaympäristöön tehtäviä mukautuksia eli adaptaatioita sekä käyttöönoton strategioita, joilla tunnistettuja esteitä voidaan ratkaista.
Työkalu auttaa tarkastelemaan toteuttamiskelpoisuutta kokonaisuutena sen sijaan, että arviointi perustuisi vain esimerkiksi toimintamallin sisältöön tai käytettävissä oleviin resursseihin.
Mihin työkalua käytetään?
Työkalua voidaan käyttää:
- toimintamallin tai ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden arviointiin
- käyttöönottoa tukevien ja estävien tekijöiden tunnistamiseen
- toimintamalliin tai toimintaympäristöön tarvittavien mukautusten tunnistamiseen
- käyttöönoton strategioiden suunnitteluun
- käyttöönoton edellytysten arviointiin ennen testausta tai pilotointia
- toteuttamiskelpoisuuden arviointiin pilotoinnin tai kokeilun aikana ja sen jälkeen
- päätöksenteon tueksi, kun arvioidaan, kannattaako toimintamallin tai ratkaisun käyttöönottoa jatkaa.
Työkalua voidaan siis hyödyntää ennen käyttöönottoa, käyttöönoton aikana ja käyttöönoton jälkeen. Arviointia voidaan myös toistaa prosessin eri vaiheissa, jolloin muuttuvia olosuhteita ja uusia havaintoja voidaan ottaa huomioon.
Miten työkalua käytetään?
- Tutustukaa arvioitavaan toimintamalliin tai ratkaisuun ja sen toimintaympäristöön.
Varmistakaa, että osallistujilla on riittävä yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan ottamassa käyttöön ja missä ympäristössä sitä on tarkoitus toteuttaa. - Käykää läpi työkalun kahdeksan osa-aluetta ja niiden alakysymykset.
Arvioikaa kutakin osa-aluetta oman toimintaympäristön näkökulmasta. - Tunnistakaa toteuttamista tukevat ja estävät tekijät.
Kirjatkaa keskeiset havainnot työkalun avokenttiin. - Tunnistakaa tarvittavat mukautukset eli adaptaatiot.
Pohtikaa, edellyttääkö toimintamallin käyttöönotto muutoksia toimintamalliin tai toimintaympäristöön. Kirjatkaa, mitä tulisi muuttaa ja miksi. - Pohtikaa käyttöönoton strategioita.
Tunnistakaa konkreettisia keinoja, joilla mahdollisia käyttöönoton esteitä voidaan vähentää tai ratkaista. - Arvioikaa kokonaisuutta.
Pohtikaa, millä edellytyksillä toimintamalli tai ratkaisu olisi toteuttamiskelpoinen ja mitä asioita tulisi vielä selvittää tai valmistella ennen käyttöönottoa. - Päivittäkää analyysiä tarvittaessa.
Toteuttamiskelpoisuus voi muuttua toimintaympäristön, resurssien, osaamisen tai muiden käyttöönoton edellytysten muuttuessa. Siksi analyysiin kannattaa palata myös pilotoinnin ja käyttöönoton aikana.
Vinkkejä
- Tee arviointi yhdessä niiden toimijoiden kanssa, jotka tuntevat sekä toimintamallin että sen tulevan toimintaympäristön.
- Hyödynnä arvioinnissa mahdollisimman konkreettista tietoa toimintaympäristöstä.
- Erota toisistaan toimintamallin ominaisuudet ja toimintaympäristön ominaisuudet. Näin on helpompi tunnistaa, mitä voidaan muuttaa.
- Älä tarkastele esteitä vain ongelmina, vaan pohtikaa samalla, mitä niiden ratkaisemiseksi voidaan tehdä.
- Kirjaa adaptaatiot ja niiden perustelut mahdollisimman tarkasti. Näin voidaan myöhemmin arvioida, miten toimintamallia on muutettu suhteessa alkuperäiseen.
- Arviointi kannattaa tehdä uudelleen, jos toimintaympäristö tai käyttöönoton suunnitelma muuttuu olennaisesti.
- Toteuttamiskelpoisuus ei tarkoita sitä, että toimintamalli olisi varmasti vaikuttava. Se kertoo ennen kaikkea siitä, onko sen toteuttaminen kyseisessä ympäristössä mahdollista ja millä edellytyksillä.
Työkalupohja
Työkalun vahvuudet ja heikkoudet
Vahvuudet
- auttaa tarkastelemaan käyttöönoton edellytyksiä kokonaisvaltaisesti
- tekee näkyväksi mahdollisia käyttöönoton esteitä ja edistäviä tekijöitä
- tukee tarvittavien adaptaatioiden suunnittelua
- auttaa tunnistamaan konkreettisia käyttöönoton strategioita
- voidaan hyödyntää käyttöönoton eri vaiheissa
- tukee yhteistä keskustelua ja päätöksentekoa.
Heikkoudet
- arviointi edellyttää riittävää tietoa sekä toimintamallista että toimintaympäristöstä
- toteuttamiskelpoisuuden arviointi sisältää myös harkintaa, joten tulokset eivät ole täysin objektiivisia
- perusteellinen arviointi voi vaatia paljon aikaa, jos toimintamalli tai toimintaympäristö on monimutkainen
- arviointi ei yksin kerro toimintamallin vaikuttavuudesta tai siitä, kannattaako toimintamalli ottaa käyttöön.
Kesto
Kesto riippuu toimintamallin ja toimintaympäristön monimutkaisuudesta sekä siitä, kuinka perusteellisesti kahdeksan osa-aluetta käydään läpi.
Työpajatyöskentelynä esimerkiksi 1,5–3 tuntia, minkä lisäksi aikaa kannattaa varata ennakkovalmisteluun ja havaintojen kokoamiseen.
Kuinka monta osallistujaa?
Suositeltava osallistujamäärä on esimerkiksi 4–12 henkilöä.
Osallistujiksi kannattaa valita eri näkökulmia edustavia henkilöitä, kuten:
- toimintamallin käytännön toteuttajia
- esihenkilöitä ja johtoa
- käyttöönoton valmistelijoita
- tarvittaessa asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita
- mahdollisuuksien mukaan myös toimintamallin käyttäjien tai asiakkaiden näkökulmaa edustavia henkilöitä.
Mitä tarvitaan?
- THCS:n toteuttamiskelpoisuuden analysointityökalun työkalupohja/kanvas
- perustiedot arvioitavasta toimintamallista tai ratkaisusta
- tietoa suunnitellusta toimintaympäristöstä
- osallistujien asiantuntemusta
- muistiinpanovälineet tai digitaalinen yhteistyöalusta
- riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun ja havaintojen kirjaamiseen.
Lisätietoa ja lähteet
Työkalu perustuu THCS-kumppanuuden siirrettävyyttä ja käyttöönottoa koskevaan viitekehykseen. Sen osa-alueiden ja kysymysten kehittämisessä on hyödynnetty Structured Assessment of Feasibility (SAFE) -viitekehystä sekä toteuttamiskelpoisuutta, toimintaympäristöä ja adaptaatiota käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.
Työkalun kehittämisessä käytetyt keskeiset lähteet:
- Bird, V., Le Boutillier, C., Leamy, M., Williams, J., Bradstreet, S. & Slade, M. (2014). Evaluating the feasibility of complex interventions in mental health services: standardised measure and reporting guidelines. British Journal of Psychiatry, 204, 316–321.
- Horner, R., Blitz, C. & Ross, S. (2014). The Importance of Contextual Fit When Implementing Evidence-Based Interventions. U.S. Department of Health and Human Services.
- Koivisto, J. (2025). THCS Transferability and Implementation Framework: A methodological framework for supporting the transfer and implementation of practices across the health and care systems.
- Seilo, N., Lindholm, L., Tani, S., Laajasalo, T., Lämsä, R., Cresswell-Smith, J., Kouvonen, P. & Linnaranta, O. (2024). Psykososiaalisen intervention adaptointi – kuvaus keskeisistä näkökulmista ja käsitteistä. Kasvun tuki -aikakauslehti, 4(1). https://doi.org/10.61259/kt.144999