Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy)

Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy)

Julkaistu 10.2.2020

Sinisen meren strategia auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia tilanteissa, joissa perinteiset toimintatavat eivät enää tuota riittävästi arvoa. Menetelmän avulla voidaan tarkastella toimintaa asiakkaiden, kumppaneiden ja toimintaympäristön näkökulmasta sekä löytää uusia ratkaisuja, jotka erottuvat nykyisistä käytännöistä.

Ennakointi ja strateginen suunnittelu

Mistä työkalussa on kyse?

Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy) on strategisen kehittämisen menetelmä, jonka tavoitteena on löytää uusia toimintamahdollisuuksia sen sijaan, että keskityttäisiin kilpailemaan samoista asiakkaista, resursseista tai ratkaisuista muiden toimijoiden kanssa.

Menetelmä perustuu ajatukseen kahdesta toimintaympäristöstä:

  • Punainen meri kuvaa tilannetta, jossa toimijat kilpailevat samoista asiakkaista, resursseista tai markkinoista.
  • Sininen meri kuvaa tilannetta, jossa luodaan uudenlaista arvoa ja toimintatapoja, joita muut eivät vielä tarjoa.

Menetelmän avulla voidaan tunnistaa, mitä nykyisessä toiminnassa kannattaa säilyttää, mistä luopua ja mitä uutta kehittää.

Sinisen meren strategian keskeisiä työkaluja ovat:

  • strategiaprofiili (Strategy Canvas)
  • neljän kysymyksen analyysi
  • eliminoi–supista–korosta–luo -nelikenttä
  • arvolupauksen ja strategisten painopisteiden tarkastelu.

Mihin työkalua käytetään?

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi:

  • strategiatyössä
  • palveluiden uudistamisessa
  • uusien toimintamallien kehittämisessä
  • asiakaslähtöisessä palvelumuotoilussa
  • verkostojen ja kumppanuuksien kehittämisessä
  • tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamisessa
  • toiminnan fokusoimisessa olennaiseen.

Sote-, järjestö- ja julkisella sektorilla menetelmä auttaa tarkastelemaan, miten asiakkaalle tai kohderyhmälle voidaan tuottaa enemmän arvoa ilman, että kehittäminen perustuu pelkästään nykyisten toimintatapojen parantamiseen.

Miten työkalua käytetään?

1. Kuvaa nykytilanne strategiaprofiilin avulla

Strategiaprofiili auttaa hahmottamaan, mihin organisaatio tällä hetkellä käyttää resurssejaan ja mitä asiakkaat tai käyttäjät pitävät tärkeänä.

Tarkasteltavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

  • saavutettavuus
  • palvelun laatu
  • osallistumismahdollisuudet
  • asiakaslähtöisyys
  • digitaaliset palvelut
  • yhteistyöverkostot
  • kustannustehokkuus.

Strategiaprofiili visualisoidaan usein viivakaaviona, jossa omaa toimintaa verrataan vaihtoehtoisiin toimintatapoihin tai kilpailijoihin.

2. Vastaa neljään strategiseen kysymykseen

Mitä voidaan poistaa?

Mitä tehdään vain siksi, että niin on aina tehty?

Esimerkiksi:

  • tarpeettomat kokoukset
  • moninkertainen raportointi
  • asiakkaalle vähän arvoa tuottavat käytännöt.

Mitä voidaan supistaa?

Missä käytetään enemmän aikaa, rahaa tai resursseja kuin on tarpeen?

Esimerkiksi:

  • raskaat prosessit
  • päällekkäinen työ
  • monimutkaiset toimintamallit.

Mitä kannattaa korostaa?

Mitkä tekijät tuottavat asiakkaalle tai kohderyhmälle eniten arvoa?

Esimerkiksi:

  • saavutettavuus
  • osallistuminen
  • yksilöllinen tuki
  • vaikuttavuus.

Mitä uutta voidaan luoda?

Mitä sellaista voitaisiin tarjota, mitä ei tällä hetkellä ole olemassa?

Esimerkiksi:

  • uusia palvelukanavia
  • uudenlaisia kumppanuuksia
  • digitaalisia toimintamalleja
  • uusia osallistumisen tapoja.

3. Laadi nelikenttä

Kirjaa vastaukset nelikenttään:

Poista                                         Supista
Mitä lopetetaan?                      Mitä vähennetään?

Korosta                                      Luo
Mitä vahvistetaan?                  Mitä uutta kehitetään?

Nelikenttä auttaa konkretisoimaan strategisia valintoja.

4. Määritä strategian painopisteet

Hyvän strategian tunnusmerkkejä ovat:

  • selkeä painopiste
  • kilpailijoista tai nykykäytännöistä erottuva arvotarjous
  • helposti ymmärrettävä ydinviesti.

Lopuksi kiteytetään, mikä tekee toiminnasta aidosti erilaista ja miksi asiakkaat, käyttäjät tai yhteistyökumppanit hyötyvät siitä.

Vinkkejä

  • Tarkastele toimintaa aidosti asiakkaan näkökulmasta.
  • Kyseenalaista rohkeasti totuttuja käytäntöjä.
  • Ota mukaan eri näkökulmia: asiakkaat, työntekijät, johto ja yhteistyökumppanit.
  • Yhdistä menetelmä esimerkiksi palvelupolun, asiakaspersoonien tai Business Model Canvasin käyttöön.
  • Hyödynnä työpajoissa visuaalisia työkaluja ja yhteisiä keskusteluja.
  • Menetelmä soveltuu hyvin myös tulevaisuustyöhön ja palveluiden ennakointiin.

Työkalun vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

  • Auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia.
  • Suuntaa huomion asiakkaan saamaan arvoon.
  • Tukee strategista ajattelua ja priorisointia.
  • Kannustaa kyseenalaistamaan totuttuja toimintamalleja.
  • Soveltuu hyvin palveluiden ja toimintamallien uudistamiseen.

Heikkoudet

  • Vaatii kykyä tarkastella toimintaa kriittisesti.
  • Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen voi olla haastavaa ilman riittävää tietoa asiakkaista.
  • Menetelmä ei yksin ratkaise toteutukseen liittyviä kysymyksiä.
  • Saattaa tuntua abstraktilta ilman konkreettisia esimerkkejä ja fasilitointia.

Kesto

Yksittäinen työpaja 2–4 tuntia.

Laajemmassa strategiatyössä menetelmää voidaan hyödyntää useiden työpajojen ja kehittämisvaiheiden aikana kuukausien tai jopa vuosien ajan.

Kuinka monta osallistujaa?

5–30 osallistujaa työpajatyöskentelyssä.

Menetelmä soveltuu myös suurempiin organisaatioprosesseihin, joissa mukana on henkilöstöä, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja johtoa.

Mitä tarvitaan?

  • Strategiaprofiili- tai nelikenttäpohja
  • Fläppipaperia tai valkotaulu
  • Post-it-lappuja
  • Tusseja
  • Digitaalinen yhteistyöalusta (esim. Miro, Mural, Flinga, Howspace tai Teams Whiteboard)

Lisätietoa