Mistä työkalussa on kyse?

Siirrettävyyden analysointityökalun avulla arvioidaan, voidaanko olemassa oleva toimintamalli tai ratkaisu siirtää toiseen toimintaympäristöön siten, että sen tavoitellut tulokset ovat saavutettavissa myös uudessa ympäristössä.

Työkalu auttaa tunnistamaan toimintamallin siirrettävyyteen ja käyttöönottoon liittyviä edellytyksiä, eroja, esteitä ja tarvittavia mukautuksia. Tarkastelussa ei arvioida ainoastaan sitä, toimiiko ratkaisu, vaan myös sitä, missä olosuhteissa se toimii ja mitä uuden toimintaympäristön huomioon ottaminen edellyttää.

Työkalua käytetään ennen päätöstä toimintamallin tai ratkaisun käyttöönotosta. Sen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä siirtämisessä tulee ottaa huomioon ja millaisia muutoksia tai käyttöönoton tukitoimia tarvitaan.

Siirrettävyyden analyysi perustuu neljään teemaan:

1. Toimintamalli
2. Väestö
3. Toimintaympäristö
4. Siirtäminen

Kukin teema sisältää tarkentavia kysymyksiä sekä tilan havaintojen ja tarvittavien toimenpiteiden kirjaamiseen.

Mihin työkalua käytetään?

Työkalua voidaan käyttää esimerkiksi:

• uuden toimintamallin tai ratkaisun käyttöönoton valmisteluun
• olemassa olevan hyvän käytännön siirrettävyyden arviointiin
• alueiden tai organisaatioiden väliseen vertailuun
• käyttöönoton esteiden tunnistamiseen
• tarvittavien mukautusten eli adaptaatioiden suunnitteluun
• käyttöönoton edellytysten arviointiin
• päätöksenteon tueksi ennen käyttöönottoa.

Työkalu auttaa erottamaan toisistaan tilanteet, joissa toimintamalli voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan, tilanteet, joissa se edellyttää mukauttamista, sekä tilanteet, joissa toimintaympäristöjen erot voivat estää tavoiteltujen tulosten saavuttamisen.
 

Miten työkalua käytetään?
 

Analyysi tehdään erillisen Siirrettävyyden analysointitaulukon avulla. Taulukko löytyy sivun harmaasta huomiolaatikosta alta.

1. Tutustukaa siirrettävään toimintamalliin

Ennen analyysin aloittamista muodostakaa mahdollisimman selkeä kuva toimintamallista tai ratkaisusta:

• mitä toimintamallilla tehdään
• kenelle se on tarkoitettu
• mitä sillä tavoitellaan
• millä tavalla se toteutetaan
• millaisia tuloksia sillä on saavutettu
• millaisia resursseja ja osaamista sen toteuttaminen edellyttää.

Mitä paremmin toimintamalli on kuvattu, sitä luotettavammin sen siirrettävyyttä voidaan arvioida.

2. Arvioikaa toimintamalli

Tarkastelkaa toimintamallin kuvausta, selkeyttä ja laatua.

Pohtikaa esimerkiksi:

• Onko toimintamalli riittävän tarkasti kuvattu?
• Mitkä sen osat ovat välttämättömiä tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi?
• Mitkä osat voidaan mukauttaa paikallisiin olosuhteisiin?
• Onko toimintamallin toteuttamisesta riittävästi tietoa?

Kirjatkaa tunnistetut puutteet ja tarvittavat toimenpiteet taulukkoon.

3. Verratkaa väestöä tai kohderyhmää

Verratkaa toimintamallin alkuperäistä kohderyhmää oman toimintaympäristönne väestöön tai kohderyhmään.

Pohtikaa esimerkiksi:

• Ovatko kohderyhmät riittävän samanlaisia?
• Onko väestössä merkittäviä eroja?
• Voivatko erot vaikuttaa toimintamallin toimivuuteen tai tulosten saavuttamiseen?
• Tarvitaanko toimintamalliin kohderyhmän vuoksi mukautuksia?

4. Verratkaa toimintaympäristöjä

Tarkastelkaa toimintamallin alkuperäisen ja uuden toimintaympäristön välisiä eroja.

Huomioikaa esimerkiksi:

• palvelujärjestelmä
• organisaatiorakenne
• lainsäädäntö ja ohjaus
• toimintakulttuuri
• käytettävissä olevat resurssit
• osaaminen
• teknologia ja infrastruktuuri
• yhteistyörakenteet.

Pohtikaa, voivatko erot vaikuttaa tavoiteltujen tulosten saavuttamiseen.

5. Arvioikaa siirtämistä ja käyttöönottoa

Arvioikaa, millaista tukea toimintamallin siirtäminen ja käyttöönotto uudessa ympäristössä edellyttää.

Pohtikaa esimerkiksi:

• mitä osaamista tarvitaan
• ketkä tulee sitouttaa mukaan
• millaista koulutusta tarvitaan
• millaisia resursseja käyttöönotto vaatii
• millaista johtamisen tukea tarvitaan
• mitä käyttöönoton esteitä voi syntyä
• millainen käyttöönoton strategia tarvitaan.

6. Kirjatkaa tarvittavat mukautukset ja toimenpiteet

Jokaisen teeman yhteydessä tunnistetut erot eivät automaattisesti tarkoita, ettei toimintamallia voisi siirtää.

Arvioikaa, voidaanko erot huomioida esimerkiksi:

• mukauttamalla toimintamallia
• muuttamalla toteutustapaa
• vahvistamalla osaamista
• lisäämällä resursseja
• muuttamalla käyttöönoton vaiheistusta
• tarjoamalla erityistä käyttöönoton tukea.

Kirjatkaa taulukkoon myös ne asiat, jotka eivät edellytä muutoksia, jotta säilytettävät toimintamallin keskeiset elementit tulevat näkyviksi.

7. Muodostakaa kokonaisarvio

Analyysin lopuksi arvioikaa kokonaisuutena:

• Mitkä tekijät tukevat siirrettävyyttä?
• Mitkä tekijät vaikeuttavat sitä?
• Mitä toimintamallissa on mukautettava?
• Mitä käyttöönotto edellyttää?
• Onko käyttöönotto tarkoituksenmukaista nykyisillä edellytyksillä?

Analyysin tulosta voidaan käyttää päätöksenteon, käyttöönoton suunnittelun ja tarvittavien adaptaatioiden pohjana.

Vinkkejä

• Tee analyysi yhdessä toimintamallin kehittäjien ja uuden toimintaympäristön toimijoiden kanssa.
• Älä arvioi pelkästään toimintamallin sisältöä, vaan myös sitä ympäristöä, jossa sitä on tarkoitus toteuttaa.
• Erota toisistaan toimintamallin keskeiset, säilytettävät osat ja sellaiset osat, joita voidaan mukauttaa.
• Kirjaa konkreettisesti, mitä eroja toimintaympäristöissä on ja miten ne voivat vaikuttaa tuloksiin.
• Käytä analyysia ennen käyttöönotosta päättämistä, jotta mahdolliset esteet ja tarvittavat resurssit voidaan huomioida ajoissa.
• Siirrettävyys ei tarkoita toimintamallin muuttumatonta kopioimista. Onnistunut siirtäminen voi edellyttää suunnitelmallista mukauttamista uuteen toimintaympäristöön.
• Arviointiin kannattaa ottaa mukaan myös käyttöönotosta vastaavia henkilöitä, jotta tunnistetut tarpeet voidaan kytkeä käytännön toteutukseen.

Lisätietoa ja lähteet

Työkalu on kehitetty osana European Partnership on Transforming Health and Care Systems (THCS) -kumppanuutta. Sen taustalla on THCS Transferability and Implementation Framework, jonka tarkoituksena on tukea toimintamallien ja käytäntöjen siirtämistä ja käyttöönottoa terveys- ja hoivajärjestelmien välillä.

Työkalun teemat perustuvat erityisesti PIET-T-malliin ja ASTAIRE-työkaluun sekä siirrettävyyttä käsittelevään tutkimukseen.

Keskeiset lähteet

Cambon, L., Minary, L., Ridde, V. & Alla, F. (2013). A tool to analyze the transferability of health promotion interventions. BMC Public Health, 13, 1184.
https://doi.org/10.1186/1471-2458-13-1184

Koivisto, J. (2025). THCS Transferability and Implementation Framework: A methodological framework for supporting the transfer and implementation of practices across the health and care systems.

Schloemer, T., De Bock, F. & Schröder-Bäck, P. (2021). Implementation of evidence-based health promotion and disease prevention interventions: theoretical and practical implications of the concept of transferability for decision-making and the transfer process. Bundesgesundheitsblatt, 64, 534–543.
https://doi.org/10.1007/s00103-021-03324-x

THCS-kumppanuudesta ja toimintamallien siirrettävyydestä:
Transforming Health and Care Systems (THCS)