Siirrettävyyden analysointityökalu

Siirrettävyyden analysointityökalu

Julkaistu 11.8.2026

Toimintamalli tai ratkaisu, joka toimii yhdessä toimintaympäristössä, ei välttämättä tuota samoja tuloksia toisessa ympäristössä sellaisenaan. Siirrettävyyden analysointityökalu auttaa arvioimaan etukäteen, millä edellytyksillä toimintamalli voidaan ottaa käyttöön uudessa ympäristössä ja mitä sen onnistunut siirtäminen ja mukauttaminen edellyttää.

Themes
Ennakointi ja strateginen suunnittelu
Käyttöönotto ja vakiinnuttaminen

Mistä työkalussa on kyse?

Siirrettävyyden analysointityökalun avulla arvioidaan, voidaanko olemassa oleva toimintamalli tai ratkaisu siirtää toiseen toimintaympäristöön siten, että sen tavoitellut tulokset ovat saavutettavissa myös uudessa ympäristössä.

Työkalu auttaa tunnistamaan toimintamallin siirrettävyyteen ja käyttöönottoon liittyviä edellytyksiä, eroja, esteitä ja tarvittavia mukautuksia. Tarkastelussa ei arvioida ainoastaan sitä, toimiiko ratkaisu, vaan myös sitä, missä olosuhteissa se toimii ja mitä uuden toimintaympäristön huomioon ottaminen edellyttää.

Työkalua käytetään ennen päätöstä toimintamallin tai ratkaisun käyttöönotosta. Sen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä siirtämisessä tulee ottaa huomioon ja millaisia muutoksia tai käyttöönoton tukitoimia tarvitaan.

Siirrettävyyden analyysi perustuu neljään teemaan:

  1. Toimintamalli
  2. Väestö
  3. Toimintaympäristö
  4. Siirtäminen

Kukin teema sisältää tarkentavia kysymyksiä sekä tilan havaintojen ja tarvittavien toimenpiteiden kirjaamiseen.
 

Mihin työkalua käytetään?

Työkalua voidaan käyttää esimerkiksi:

  • uuden toimintamallin tai ratkaisun käyttöönoton valmisteluun
  • olemassa olevan hyvän käytännön siirrettävyyden arviointiin
  • alueiden tai organisaatioiden väliseen vertailuun
  • käyttöönoton esteiden tunnistamiseen
  • tarvittavien mukautusten eli adaptaatioiden suunnitteluun
  • käyttöönoton edellytysten arviointiin
  • päätöksenteon tueksi ennen käyttöönottoa.

Työkalu auttaa erottamaan toisistaan tilanteet, joissa toimintamalli voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan, tilanteet, joissa se edellyttää mukauttamista, sekä tilanteet, joissa toimintaympäristöjen erot voivat estää tavoiteltujen tulosten saavuttamisen.
 

Miten työkalua käytetään?

Tee analyysi Siirrettävyyden analysointitaulukolla, joka löytyy alta harmaasta huomiolaatikosta.

  1. Tutustu ja arvioi toimintamalli
    Muodosta kuva toimintamallista: mitä tehdään, kenelle, millä tavoitteilla ja miten. Arvioi myös tulokset sekä toteutuksen edellyttämät resurssit ja osaaminen. Tunnista toimintamallin keskeiset ja mukautettavat elementit.
  2. Vertaa kohderyhmää ja toimintaympäristöä
    Vertaa alkuperäistä ja uutta toimintaympäristöä sekä kohderyhmiä. Huomioi esimerkiksi palvelujärjestelmä, organisaatio, lainsäädäntö, toimintakulttuuri, resurssit, osaaminen, teknologia ja yhteistyörakenteet. Arvioi, voivatko erot vaikuttaa toimintamallin toimivuuteen ja tuloksiin.
  3. Arvioi käyttöönotto ja tarvittavat mukautukset
    Tunnista käyttöönoton edellytykset, kuten osaaminen, resurssit, sitoutuminen, johtamisen tuki ja koulutus. Arvioi, mitä toimintamallissa tai sen toteutuksessa on mukautettava ja mitä tukea käyttöönotto tarvitsee. Kirjaa taulukkoon myös asiat, joita ei tarvitse muuttaa.
  4. Muodosta kokonaisarvio
    Arvioi, mitkä tekijät tukevat tai vaikeuttavat siirrettävyyttä, mitä mukautuksia tarvitaan ja millä edellytyksillä toimintamalli voidaan ottaa käyttöön.

Kirjaa tunnistetut erot, tarvittavat mukautukset ja toimenpiteet analysointitaulukkoon.
 

Vinkkejä

  • Tee analyysi yhdessä toimintamallin kehittäjien ja uuden toimintaympäristön toimijoiden kanssa.
  • Älä arvioi pelkästään toimintamallin sisältöä, vaan myös sitä ympäristöä, jossa sitä on tarkoitus toteuttaa.
  • Erota toisistaan toimintamallin keskeiset, säilytettävät osat ja sellaiset osat, joita voidaan mukauttaa.
  • Kirjaa konkreettisesti, mitä eroja toimintaympäristöissä on ja miten ne voivat vaikuttaa tuloksiin.
  • Käytä analyysia ennen käyttöönotosta päättämistä, jotta mahdolliset esteet ja tarvittavat resurssit voidaan huomioida ajoissa.
  • Siirrettävyys ei tarkoita toimintamallin muuttumatonta kopioimista. Onnistunut siirtäminen voi edellyttää suunnitelmallista mukauttamista uuteen toimintaympäristöön.
  • Arviointiin kannattaa ottaa mukaan myös käyttöönotosta vastaavia henkilöitä, jotta tunnistetut tarpeet voidaan kytkeä käytännön toteutukseen.

Työkalun vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

  • auttaa arvioimaan siirrettävyyttä ennen käyttöönottoon sitoutumista
  • tekee toimintaympäristöjen väliset erot näkyviksi
  • auttaa tunnistamaan käyttöönoton esteitä ja edellytyksiä
  • tukee toimintamallin tarkoituksenmukaista mukauttamista
  • auttaa tekemään käyttöönottoa koskevia päätöksiä tietoon perustuen
  • yhdistää toimintamallin, kohderyhmän, toimintaympäristön ja käyttöönoton tarkastelun.

Heikkoudet

  • edellyttää riittävää tietoa sekä alkuperäisestä toimintamallista että uudesta toimintaympäristöstä
  • analyysi voi olla työläs, jos toimintamallia tai sen tuloksia ei ole kuvattu riittävästi
  • arvio sisältää myös asiantuntija-arviointia, joten tulokset eivät ole täysin objektiivisia
  • siirrettävyyden arviointi ei yksin takaa onnistunutta käyttöönottoa tai samoja vaikutuksia uudessa ympäristössä.
     

Kesto

Työkalun käyttöön kannattaa varata 1,5–3 tuntia, riippuen toimintamallin monimutkaisuudesta ja käytettävissä olevasta tiedosta.

Laajemmassa käyttöönoton valmistelussa analyysi voi olla osa useamman työpajan kokonaisuutta. 

Kuinka monta osallistujaa?

Sopiva osallistujamäärä on noin 4–10 henkilöä.

Osallistujiksi kannattaa kutsua mahdollisuuksien mukaan:

  • toimintamallin käyttäjiä tai toteuttajia
  • käyttöönotosta vastaavia henkilöitä
  • kohderyhmän tuntevia toimijoita
  • johtoa
  • tarvittavia substanssiasiantuntijoita
  • tarvittaessa toimintamallin alkuperäisen kehittäjän edustaja.
     

Mitä tarvitaan?

  • Siirrettävyyden analysointitaulukko
  • tieto siirrettävästä toimintamallista
  • tietoa toimintamallin kohderyhmästä ja saavutetuista tuloksista
  • tietoa uudesta toimintaympäristöstä
  • osallistujien asiantuntemus
  • muistiinpanovälineet.

Analysointitaulukkoa voidaan käyttää sekä kasvokkaisessa työpajassa että digitaalisella yhteistyöalustalla.

Lisätietoa ja lähteet

Työkalu on kehitetty osana European Partnership on Transforming Health and Care Systems (THCS) -kumppanuutta. Sen taustalla on THCS Transferability and Implementation Framework, jonka tarkoituksena on tukea toimintamallien ja käytäntöjen siirtämistä ja käyttöönottoa terveys- ja hoivajärjestelmien välillä.

Työkalun teemat perustuvat erityisesti PIET-T-malliin ja ASTAIRE-työkaluun sekä siirrettävyyttä käsittelevään tutkimukseen.

Cambon, L., Minary, L., Ridde, V. & Alla, F. (2013). A tool to analyze the transferability of health promotion interventions. BMC Public Health, 13, 1184.
https://doi.org/10.1186/1471-2458-13-1184

Koivisto, J. (2025). THCS Transferability and Implementation Framework: A methodological framework for supporting the transfer and implementation of practices across the health and care systems.

Schloemer, T., De Bock, F. & Schröder-Bäck, P. (2021). Implementation of evidence-based health promotion and disease prevention interventions: theoretical and practical implications of the concept of transferability for decision-making and the transfer process. Bundesgesundheitsblatt, 64, 534–543.
https://doi.org/10.1007/s00103-021-03324-x

THCS-kumppanuudesta ja toimintamallien siirrettävyydestä:
Transforming Health and Care Systems (THCS)