Satunnaisuus auttaa irrottautumaan totutuista ajatusmalleista ja löytämään uusia näkökulmia. Menetelmässä kehittämiskohteeseen tuodaan tarkoituksella siihen liittymätön sana, kuva tai muu satunnainen ärsyke, jonka avulla etsitään yllättäviä yhteyksiä ja uusia ideoita. Menetelmä sopii erityisesti tilanteisiin, joissa ideointi tuntuu junnaavan tuttujen ratkaisujen ympärillä.
Satunnaisuuden hyödyntäminen ideoinnissa
Mistä työkalussa on kyse?
Satunnaisuuden hyödyntäminen on ideointimenetelmä, jossa satunnainen sana, kuva, esine tai muu ärsyke toimii ajattelun käynnistäjänä. Tarkoituksena on rikkoa totuttuja ajatusratoja ja pakottaa tarkastelemaan kehitettävää asiaa uudesta näkökulmasta.
Yksinkertaisimmillaan menetelmässä arvotaan sana, joka ei liity käsiteltävään aiheeseen. Tämän jälkeen pohditaan, mitä ominaisuuksia, mielikuvia tai toimintaperiaatteita sana herättää ja voisiko niitä soveltaa omaan kehittämishaasteeseen. Satunnaisen sanan ja varsinaisen haasteen välille muodostetaan siis ikään kuin silta, jonka kautta syntyy uusia ideoita.
Menetelmä liittyy lateraaliseen ajatteluun ja niin sanottuihin random stimulus -tekniikoihin. Niissä tarkoituksellisesti tuodaan ajatteluun ulkopuolinen ärsyke, jonka ei tarvitse aluksi vaikuttaa millään tavalla relevantilta.
Mihin työkalua käytetään?
Menetelmää voi käyttää, kun halutaan:
- tuottaa uusia ja epätavanomaisia ideoita
- päästä irti totutuista ratkaisuista ja ajatusmalleista
- tarkastella kehittämishaastetta uudesta näkökulmasta
- löytää yllättäviä yhteyksiä asioiden välille
- käynnistää ideointi silloin, kun ajatukset tuntuvat jumittavan
- rikastaa jo syntyneitä ideoita ja löytää niille uusia suuntia.
Menetelmä soveltuu erityisesti ideoinnin alkuvaiheeseen, jolloin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon vaihtoehtoja ennen niiden arviointia.
Miten työkalua käytetään?
1. Määritelkää kehittämishaaste
Muotoilkaa ensin mahdollisimman selkeästi, mitä haluatte ratkaista tai kehittää.
Esimerkiksi: Miten voisimme tehdä palveluun hakeutumisesta helpompaa?
2. Valitkaa satunnainen sana
Valitkaa sana, jolla ei ole ilmeistä yhteyttä käsiteltävään aiheeseen. Sanan voi arpoa esimerkiksi sanalistasta, kirjasta, sanomalehdestä tai digitaalisesta satunnaissanageneraattorista. Myös kuva, esine tai muu satunnainen ärsyke toimii.
Esimerkiksi sana voisi olla ”teltta”.
3. Tutkikaa sanan ominaisuuksia
Älkää yrittäkö vielä ratkaista alkuperäistä ongelmaa. Listatkaa ensin satunnaiseen sanaan liittyviä ominaisuuksia, mielikuvia ja toimintaperiaatteita.
Teltta → helposti pystytettävä, väliaikainen, siirrettävä, suojaa, kevyt, mukana kulkeva, pieni tila.
4. Etsikää yhteyksiä kehittämishaasteeseen
Pohtikaa: Mitä tästä voisi lainata meidän ongelmamme ratkaisemiseen?
Esimerkiksi: Teltta → helposti pystytettävä → palveluun hakeutumisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin teltan pystyttäminen → voisiko palveluun tulla ilman monimutkaista ajanvarausta?
5. Tuottakaa useita ideoita
Älkää arvioiko ensimmäisiä ajatuksia liian nopeasti. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman monta yhteyttä ja vaihtoehtoa.
6. Arvioikaa syntyneet ideat vasta lopuksi
Kun ideointivaihe on päättynyt, valitkaa yhdessä kiinnostavimmat ideat jatkokehittelyyn.
Vinkkejä
- Valitse sana, joka on riittävän kaukana käsiteltävästä aiheesta. Liian läheinen sana johtaa helposti tuttuihin ratkaisuihin.
- Älä hylkää satunnaista sanaa siksi, että se tuntuu aluksi ”tyhmältä” tai asiaan liittymättömältä. Juuri etäisyys voi synnyttää uuden näkökulman.
- Tarkastelkaa sanan ominaisuuksia ja toimintaperiaatteita, älkää pelkästään itse sanaa.
- Jos mitään kiinnostavaa ei synny, vaihtakaa sanaa. Kaikista satunnaisista ärsykkeistä ei tarvitse väkisin löytää yhteyttä.
- Menetelmä toimii hyvin pareittain tai pienessä ryhmässä, koska osallistujat tuottavat toisilleen lisää assosiaatioita.
- Menetelmä kannattaa yhdistää muuhun ideointiin: satunnaisuutta voi käyttää esimerkiksi lämmittelynä ennen varsinaista ideointia tai olemassa olevien ideoiden rikastamiseen.
- Ideat kannattaa ensin tuottaa ilman arviointia ja arvioida vasta myöhemmin.
Työkalun vahvuudet ja heikkoudet
Vahvuudet
- Helppo ja nopea toteuttaa.
- Ei vaadi paljon valmistelua tai erityisiä välineitä.
- Auttaa irrottautumaan totutuista ajatusmalleista.
- Voi synnyttää yllättäviä ja omaperäisiä näkökulmia.
- Toimii sekä yksin että ryhmässä.
- Soveltuu hyvin muiden ideointimenetelmien rinnalle.
Heikkoudet
- Kaikki satunnaiset ärsykkeet eivät tuota hyödyllisiä yhteyksiä.
- Menetelmä voi tuntua aluksi keinotekoiselta tai leikilliseltä.
- Hyöty riippuu siitä, kuinka hyvin osallistujat pystyvät löytämään yhteyksiä satunnaisen ärsykkeen ja kehittämishaasteen välille.
- Menetelmä tuottaa helposti paljon ideoita, mutta niiden arviointiin ja jatkokehittämiseen tarvitaan erillinen vaihe.
- Menetelmä ei yksinään korvaa asiakasymmärrystä, tietoa tai muuta kehittämisen pohjatyötä.
Kesto
15–30 minuuttia yhteen ideointikierrokseen. Menetelmää voi käyttää myös lyhyenä 5–10 minuutin virittäytymisenä muun työskentelyn alussa.
Kuinka monta osallistujaa?
1 henkilö – pieni ryhmä.
Ryhmässä esimerkiksi 3–8 henkilöä toimii hyvin. Suuremmalla ryhmällä menetelmä voidaan toteuttaa pienryhmissä.
Mitä tarvitaan?
- selkeästi määritelty kehittämishaaste
- satunnaisia sanoja, kuvia, esineitä tai muita ärsykkeitä
- paperia ja kyniä tai digitaalinen valkotaulu
- tarvittaessa satunnaissanageneraattori.
Lisätietoa ja lähteet
- Random word-tekniikka: random word generator for easy brainstorming