Riskien arviointi

Riskien arviointi

Julkaistu 2.6.2020

Riskien arviointi auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka voivat estää tai hidastaa toiminnan etenemistä, vaarantaa tavoitteiden saavuttamista tai aiheuttaa haittaa toiminnalle. Menetelmä tukee riskien ennakointia ja hallintaa sekä auttaa suuntaamaan kehittämistoimia niihin riskeihin, joilla on toiminnan kannalta suurin merkitys.

Themes
Ennakointi ja strateginen suunnittelu

Mistä työkalussa on kyse?

Riskien arviointi on menetelmä, jonka avulla tunnistetaan ja jäsennetään toimintaan, hankkeeseen tai projektiin liittyviä riskejä sekä arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyyttä ja merkitystä. Arvioinnin avulla voidaan päättää, mihin riskeihin on tarpeen varautua ja millaisia toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi tai vaikutusten vähentämiseksi tarvitaan.

Riskien arviointi perustuu toiminnassa mukana olevien ihmisten tietoon ja kokemukseen. Siksi sitä kannattaa tehdä yhdessä ja eri näkökulmia hyödyntäen.

Mihin työkalua käytetään?

Riskien arviointia voidaan käyttää esimerkiksi:

  • hankkeen tai toiminnan käynnistämisen yhteydessä
  • uuden toimintatavan käyttöönotossa ja vakiinnuttamisessa
  • projektin suunnittelussa
  • toiminnan seurannassa ja arvioinnissa
  • muutostilanteissa
  • SWOT-analyysin jatkotyöskentelynä.

Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset ongelmat ennakolta ja arvioida, mihin riskeihin on tärkeintä reagoida. Riskienhallinta auttaa näin ohjaamaan toimintaa kohti asetettuja tavoitteita ja varmistamaan niiden saavuttamisen edellytyksiä.

Miten työkalua käytetään?

Riskien arviointi kannattaa tehdä erityisesti toiminnan tai hankkeen käynnistämisvaiheessa. Arviointiin on hyvä palata säännöllisesti esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa tai aina merkittävien muutosten yhteydessä.

Työskentelyssä voidaan edetä esimerkiksi seuraavasti:

1. Riskien tunnistaminen
Kirjatkaa mahdollisimman konkreettisesti toiminnan tai hankkeen kannalta merkitykselliset riskit. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi SWOT-analyysin heikkouksia ja uhkia.

2. Riskin toteutumisen todennäköisyyden arviointi
Arvioikaa numeerisesti tai sanallisesti, kuinka todennäköisesti kukin riski voi toteutua. Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi asteikkoa 1–5.

3. Riskin merkittävyyden ja hallintatoimien tarpeen arviointi
Arvioikaa, kuinka merkittäviä riskin seuraukset olisivat ja kuinka paljon sen hallintaan olisi tarpeen panostaa. Tarvittaessa voidaan arvioida erikseen riskin vaikutuksen vakavuutta ja todennäköisyyttä.

4. Toimenpiteiden määrittely
Määritelkää merkittävimmille riskeille tarvittavat toimenpiteet. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi riskin ehkäiseminen, vaikutusten pienentäminen, varautuminen riskin toteutumiseen tai riskin hyväksyminen tietoisena valintana.

5. Vastuut ja seuranta
Sopikaa, kuka vastaa sovituista toimenpiteistä ja milloin niiden toteutumista tarkastellaan uudelleen.

Vinkkejä

Riskien arviointia kannattaa tehdä yhdessä, sillä eri ihmiset tunnistavat helposti erilaisia riskejä. Mukaan on hyvä ottaa myös henkilöitä, joilla on valtuudet päättää tarvittavista korjaavista tai ehkäisevistä toimenpiteistä.

Riskien ei kannata olla liian yleisellä tasolla. Esimerkiksi ”henkilöstöresurssien riittämättömyys” on käyttökelpoisempi riskikuvaus kuin ”resurssit”. Konkreettinen riskikuvaus helpottaa myös toimenpiteiden suunnittelua.

Kaikkia riskejä ei tarvitse pyrkiä poistamaan. Olennaista on tunnistaa toiminnan kannalta merkittävimmät riskit ja päättää, miten niihin varaudutaan.

Riskien arviointi ei ole kertaluonteinen tehtävä. Riskiympäristö muuttuu toiminnan edetessä, joten arviointiin kannattaa palata säännöllisesti sekä silloin, kun toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Riskien arvioinnin voi yhdistää esimerkiksi SWOT-analyysiin, jossa heikkouksista ja uhkista voidaan tunnistaa tarkemmin arvioitavia riskejä.

Työkalupohjat

Työkalun vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

  • auttaa ennakoimaan ongelmia ennen niiden toteutumista
  • tekee riskeistä näkyviä ja mahdollistaa niiden yhteisen käsittelyn
  • auttaa kohdentamaan voimavaroja merkittävimpiin riskeihin
  • tukee tavoitteellista johtamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä
  • eri toimijoiden osallistuminen tuo arviointiin monipuolisia näkökulmia.

Heikkoudet

  • arvioiden luotettavuus riippuu osallistujien tiedoista ja näkemyksistä
  • numeeriset arviot voivat antaa riskien merkittävyydestä näennäisen tarkkaa tietoa
  • riskien tunnistaminen ei vielä itsessään vähennä riskejä, vaan edellyttää sovittuja toimenpiteitä ja seurantaa
  • riskien arviointi voi jäädä irralliseksi, jos sitä ei kytketä toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen.

Kesto

30–60 minuuttia ensimmäiseen arviointiin. Laajemman hankkeen tai toiminnan riskien arviointiin kannattaa varata enemmän aikaa.

Seuranta ja arviointi voidaan toteuttaa lyhyempänä, kun riskit ovat jo tuttuja.

Kuinka monta osallistujaa?

3–10 osallistujaa on käytännöllinen työskentelyryhmä. Menetelmää voidaan käyttää myös suuremmissa ryhmissä, jolloin riskien tunnistaminen voidaan tehdä ensin pienryhmissä ja koota tulokset yhteen.

Mitä tarvitaan?

  • riskien arviointiin tarkoitettu työskentelypohja
  • kynät tai sähköinen työskentelyalusta
  • mahdollisesti aiempi SWOT-analyysi tai muu toiminnan suunnittelun aineisto
  • sovittu asteikko riskien todennäköisyyden ja merkittävyyden arviointiin.