Prosessikävely on osallistava ja visuaalinen menetelmä, jonka avulla prosessi tehdään näkyväksi vaihe vaiheelta. Menetelmä auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, tunnistamaan kehittämiskohteita ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, miten toiminta etenee käytännössä. Liikkuminen prosessin vaiheesta toiseen tukee oppimista, muistamista ja yhteistä keskustelua.
Prosessikävely
Mistä työkalussa on kyse?
Prosessikävely on alun perin opetuksen ja oppimisen tueksi kehitetty menetelmä, jossa jokin prosessi kuvataan fyysisesti tai digitaalisesti vaiheittain etenevänä kokonaisuutena. Osallistujat kulkevat prosessin läpi vaihe vaiheelta samalla keskustellen, arvioiden ja täydentäen sen sisältöjä.
Menetelmän vahvuus on siinä, että se tekee abstrakteista toimintamalleista ja palveluketjuista konkreettisia. Prosessikävelyn aikana osallistujat näkevät koko prosessin yhdellä kertaa, mutta voivat samalla tarkastella yksittäisiä vaiheita yksityiskohtaisesti.
Prosessikävely soveltuu erityisen hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden, palveluketjujen, asiakaspolkujen, toimintamallien ja yhteistyöprosessien tarkasteluun.
Mihin työkalua käytetään?
Prosessikävelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- uuden toimintamallin tai palveluprosessin esittelyssä
- nykyisen prosessin arvioinnissa
- kehittämiskohteiden tunnistamisessa
- henkilöstön perehdytyksessä
- yhteisen toimintatavan rakentamisessa
- palveluketjujen ja asiakaspolkujen kuvaamisessa
- eri toimijoiden roolien selkeyttämisessä
- muutosten suunnittelussa ja käyttöönotossa.
Menetelmä auttaa osallistujia ymmärtämään, miten yksittäiset vaiheet liittyvät toisiinsa ja miten ne vaikuttavat asiakkaan tai palvelun käyttäjän kokemukseen.
Miten työkalua käytetään?
1. Valitse tarkasteltava prosessi
Määrittele prosessi, jota halutaan tarkastella.
Esimerkiksi:
- asiakkaan palvelupolku
- hoitoon pääsyn prosessi
- uuden työntekijän perehdytysprosessi
- kehittämishankkeen eteneminen
- palvelun käyttöönotto.
Rajaa prosessi riittävän selkeäksi kokonaisuudeksi.
2. Kuvaa prosessin vaiheet
Kirjaa prosessin keskeiset vaiheet näkyville esimerkiksi:
- fläppipapereille
- julisteille
- seinälle kiinnitettäville korteille
- digitaaliselle valkotaululle.
Jokainen vaihe muodostaa oman "pysäkkinsä".
Vaiheiden yhteyteen voidaan lisätä esimerkiksi:
- toimijoita
- vastuita
- asiakkaan kokemuksia
- päätöspisteitä
- mittareita
- havaittuja ongelmakohtia.
3. Valmistele tila
Järjestä prosessin vaiheet loogiseen järjestykseen siten, että osallistujat voivat siirtyä vaiheesta seuraavaan.
Prosessikävely voidaan toteuttaa:
- aidossa toimintaympäristössä
- työpajatilassa
- kokoustilassa
- digitaalisessa ympäristössä.
4. Kävele prosessi läpi
Aloita ensimmäisestä vaiheesta ja etene vaihe vaiheelta.
Jokaisella pysäkillä voidaan pohtia esimerkiksi:
- Mitä tässä vaiheessa tapahtuu?
- Kuka vastaa tästä?
- Mitä asiakas kokee?
- Mikä toimii hyvin?
- Mitä tulisi kehittää?
- Mitä riskejä tai pullonkauloja vaiheeseen liittyy?
Osallistujat voivat täydentää kuvausta keskustelun aikana.
5. Kirjaa havainnot
Osallistujat kirjaavat:
- kysymyksiä
- kehittämisideoita
- huomioita
- riskejä
- onnistumisia.
Havaintoja voidaan kerätä esimerkiksi muistilapuille tai digitaaliseen työskentelyalustaan.
6. Tee yhteenveto
Kävelyn päätteeksi tarkastellaan prosessia kokonaisuutena.
Keskustelussa voidaan tunnistaa:
- tärkeimmät kehittämiskohteet
- vahvuudet
- epäselvät vastuut
- asiakkaan näkökulmasta kriittiset vaiheet
- seuraavat kehittämistoimenpiteet.
Digitaalinen toteutus
Prosessikävely voidaan toteuttaa myös täysin verkossa.
Sopivia työkaluja ovat esimerkiksi:
- Miro
- Mural
- Microsoft Whiteboard
- Flinga
- Padlet.
Digitaalisessa toteutuksessa prosessin vaiheet sijoitetaan yhteiselle valkotaululle, jossa osallistujat etenevät vaiheesta toiseen fasilitaattorin johdolla.
Verkkototeutus mahdollistaa myös hajautettujen asiantuntijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden osallistumisen.
Vinkkejä fasilitaattorille
- Käytä mahdollisimman visuaalisia kuvauksia.
- Tuo esiin asiakkaan tai palvelun käyttäjän näkökulma jokaisessa vaiheessa.
- Hyödynnä kuvia, symboleita ja esimerkkejä.
- Anna osallistujille mahdollisuus täydentää prosessia omien kokemustensa pohjalta.
- Keskity erityisesti siirtymäkohtiin, joissa tieto, vastuu tai asiakas siirtyy toimijalta toiselle.
- Jos tavoitteena on kehittäminen, pyydä osallistujia kirjaamaan jokaiselle pysäkille vähintään yksi kehittämisehdotus.
- Prosessikävely täydentää erityisesti seuraavia menetelmiä: Palvelupolku, Service Blueprint, Kuvakäsikirjoitus (Storyboard), Asiakaspolku, Empatiakävely
- Näitä menetelmiä voidaan käyttää yhdessä esimerkiksi silloin, kun palvelupolku halutaan ensin kuvata, sen jälkeen kävellä läpi osallistujien kanssa ja lopuksi tunnistaa kehittämiskohteet yhteisessä työpajassa.
- Sote-kontekstissa prosessikävely toimii erityisen hyvin esimerkiksi asiakkaan palvelupolun, moniammatillisen yhteistyön tai uuden toimintamallin käyttöönoton tarkastelussa.
Työkalun vahvuudet
- Tekee monimutkaisista prosesseista helposti ymmärrettäviä.
- Luo yhteisen kokonaiskuvan toiminnasta.
- Tukee oppimista ja muistamista.
- Mahdollistaa eri näkökulmien kokoamisen samaan prosessiin.
- Auttaa tunnistamaan pullonkauloja, päällekkäisyyksiä ja kehittämistarpeita.
- Soveltuu hyvin palveluiden, asiakaspolkujen ja toimintamallien kehittämiseen.
Työkalun heikkoudet ja rajoitukset
- Vaatii huolellista ennakkovalmistelua.
- Monimutkaiset prosessit voivat sisältää niin paljon vaiheita, että kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu.
- Suurissa ryhmissä keskustelu voi venyä, ellei aikaa rajata.
- Menetelmä kuvaa usein prosessin tavoitetilaa, eikä välttämättä tuo esiin kaikkia arjen poikkeuksia.
Kesto
Tyypillisesti 30–90 minuuttia.
Kestoon vaikuttavat:
- prosessin laajuus
- pysäkkien määrä
- osallistujamäärä
- keskustelun syvyys
- mahdolliset tehtävät ja arviointiosuudet.
Osallistujamäärä
Suositeltava ryhmäkoko on 3–12 henkilöä, mutta menetelmä soveltuu myös suuremmille ryhmille esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn avulla.
Mitä tarvitaan?
Lähitoteutuksessa:
- riittävän suuri tila
- fläppipapereita tai julisteita
- muistilappuja
- kyniä ja tusseja
- tarvittaessa kuvia, esitteitä tai muuta rekvisiittaa.
Digitaalisessa toteutuksessa:
- verkkokokousalusta
- digitaalinen valkotaulu tai muu yhteiskehittämisen alusta.