Mistä työkalussa on kyse?

Kehittämisessä ei riitä, että uusi toimintamalli on hyvin suunniteltu. On myös ymmärrettävä, millaisessa toimintaympäristössä sitä toteutetaan, ketkä osallistuvat sen toteuttamiseen ja mitä muutoksia onnistunut käyttöönotto edellyttää.

Näkökulmataulukko auttaa hahmottamaan kehittämiskohdetta useasta eri näkökulmasta samanaikaisesti. Se kokoaa yhteen uuden toimintatavan keskeiset osatekijät ja auttaa keskustelemaan esimerkiksi:

• mitä ollaan muuttamassa
• ketkä osallistuvat muutokseen
• mitä osaamista tai resursseja tarvitaan
• mitä muutoksia organisaation toimintaan tarvitaan
• miten onnistumista arvioidaan.

Työkalu perustuu ajatukseen, että hyvä käytäntö syntyy vasta silloin, kun toimintamalli, ihmiset ja toimintaympäristö muodostavat toimivan kokonaisuuden.
 

Mihin työkalua käytetään?

Näkökulmataulukkoa voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun:

• suunnitellaan uutta toimintamallia
• valmistellaan pilotointia tai kokeilua
• sovitetaan muualla kehitetty ratkaisu omaan organisaatioon
• suunnitellaan uuden toimintamallin käyttöönottoa
• arvioidaan käyttöönoton edellytyksiä
• tunnistetaan mahdollisia esteitä tai kehittämistarpeita
• käydään yhteistä keskustelua eri toimijoiden rooleista ja vastuista.

Työkalu sopii erityisen hyvin käyttöönoton suunnitteluun, koska se auttaa varmistamaan, että kehittämisessä huomioidaan sekä toiminnan sisältö että sen toteuttamisen edellytykset.

Miten työkalua käytetään?

Työkalua käytetään täyttämällä näkökulmataulukko yhdessä kehittämiseen osallistuvien kanssa. Työskentely voidaan toteuttaa työpajassa, projektiryhmässä tai osana käyttöönoton suunnittelua.

1. Määrittele tarkasteltava ratkaisu

Kirjaa taulukon lähtökohdaksi:

• kehitettävä toimintamalli
• uusi palvelu
• käyttöön otettava hyvä käytäntö
• kokeiltava ratkaisu.

2. Tarkastele ratkaisua eri näkökulmista

Keskustelkaa yhdessä esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:

• Mitä tavoitteita ratkaisulla tavoitellaan?
• Ketkä osallistuvat toteuttamiseen?
• Mitä asiakkaalta edellytetään?
• Mitä henkilöstöltä edellytetään?
• Millaisia resursseja tarvitaan?
• Mitä osaamista tarvitaan?
• Mitaisia yhteistyökumppaneita tarvitaan?
• Mitkä ovat mahdolliset riskit tai esteet?
• Miten onnistumista seurataan?

3. Tunnistakaa kehittämiskohteet

Merkitkää ne osa-alueet, jotka vaativat vielä valmistelua ennen käyttöönottoa.

Esimerkiksi:

• henkilöstön koulutus
• johdon sitoutuminen
• viestintä
• tietojärjestelmät
• yhteistyörakenteet
• asiakkaiden osallistuminen.

4. Hyödyntäkää tuloksia jatkosuunnittelussa

Täytetty taulukko toimii pohjana:

• käyttöönoton suunnitelmalle
• projektisuunnitelmalle
• toimintamallin kuvaukselle
• pilotoinnille
• arvioinnille.

Työkalua voidaan täydentää kehittämisprosessin edetessä.

Vinkkejä

• Täyttäkää taulukko mahdollisimman moniammatillisessa ryhmässä.
• Ottakaa mukaan myös asiakkaiden tai palvelujen käyttäjien näkökulma.
• Älkää pyrkikö tekemään täydellistä suunnitelmaa ennen ensimmäisiä kokeiluja. Työkalu tukee iteratiivista kehittämistä.
• Käyttäkää taulukkoa uudelleen pilotoinnin jälkeen ja tarkentakaa sitä kokemusten perusteella.
• Näkökulmataulukko toimii hyvin yhdessä esimerkiksi palvelupolun, Service Blueprintin, verkostokartan tai käyttöönoton suunnitelman kanssa.
• kyse ole pelkästä suunnittelumatriisista, vaan työkalusta, joka auttaa sovittamaan yhteen toimintamallin, ihmiset ja toimintaympäristön.

Lisätietoa

Kirjallisuus

Koivisto, J., Pohjola, P. & Pitkänen, N. (2015). Systemic innovation model translated into public sector innovation practiceThe Innovation Journal: The Public Sector Innovation Journal, 20(1), Article 6.

Koivisto, J., Pohjola, P. & Pitkänen, N. (2016). Käytäntöjen kehittäminen, arviointi ja levittäminen Innokylässä. Teoksessa: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen.