Mistä työkalussa on kyse?

Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu. Sen avulla voidaan arvioida sekä kehittämisprosessia että asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mittari soveltuu erityisesti hankkeiden, palveluiden, toimintamallien ja käytäntöjen kehittämiseen.

Työkalu perustuu liikennevalomalliin:

🔴 Punainen = asia vaatii välitöntä huomiota tai uudelleen tarkastelua

🟡 Keltainen = asia on huomioitu, mutta sitä tulee vielä vahvistaa

🟢 Vihreä = asia on hyvällä tasolla ja kehittämistyö voi edetä suunnitellusti

Mittaria voidaan käyttää useita kertoja kehittämisprosessin aikana sekä kehittämisen päättyessä.
 

Mihin työkalua käytetään?

Mittarin avulla voidaan:

• arvioida kehittämistyön lähtökohtia
• tarkastella tavoitteiden laatua ja toteutumista
• arvioida osallisuuden toteutumista
• seurata kehittämisprosessin etenemistä
• tunnistaa kehittämisen vahvuuksia ja pullonkauloja
• arvioida kokeilujen onnistumista
• tarkastella resurssien riittävyyttä
• arvioida ratkaisun juurtumista osaksi arjen toimintaa.

Työkalu toimii sekä arvioinnin että kehittämisen suunnittelun tukena.
 

Miten työkalua käytetään?

1. Arvioi kehittämisen tarpeet

Ensimmäiseksi arvioidaan, kuinka selkeästi kehittämisen tarpeet on tunnistettu.

Pohdittavia kysymyksiä:

• Miksi kehittämistä tehdään?
• Keiden tarpeisiin vastataan?
• Perustuvatko tarpeet tietoon, kokemuksiin tai havaittuihin ongelmiin?

2. Arvioi tavoitteet

Tarkastele, mitä kehittämisellä halutaan saavuttaa.

Hyvät tavoitteet ovat:

• konkreettisia
• realistisia
• arvioitavia
• yhteydessä tunnistettuihin tarpeisiin.

3. Arvioi osallisuus

Pohdi, ovatko kehittämiseen osallistuneet kaikki keskeiset toimijat:

• asiakkaat ja palvelujen käyttäjät
• ammattilaiset
• johto
• yhteistyökumppanit
• muut sidosryhmät.

Osallisuuden arvioinnissa tarkastellaan sekä osallistujien määrää että osallistumisen laatua.

4. Arvioi ratkaisun kuvaus

Tarkastele, kuinka hyvin kehitettävä ratkaisu on kuvattu.

Ratkaisua voidaan kuvata esimerkiksi:

• toimintamallina
• prosessikuvauksena
• palvelupolkuna
• kaaviona
• toimintakäsikirjana.

Mitä selkeämmin ratkaisu on kuvattu, sitä helpompi sitä on kokeilla, arvioida ja ottaa käyttöön.

5. Arvioi vastaako ratkaisu tavoitteisiin

Pohdi, ratkaiseeko kehitetty toimintamalli tai palvelu alkuperäisen haasteen.

Kysy esimerkiksi:

• Ratkaiseeko ratkaisu tunnistetun tarpeen?
• Tukevatko suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista?
• Onko ratkaisu riittävän vaikuttava suhteessa tavoitteisiin?

6. Arvioi kokeilu

Kokeilu auttaa selvittämään, toimiiko ratkaisu käytännössä.

Arvioi:

• onko ratkaisua testattu
• mitä kokeilusta opittiin
• mitä muutoksia kokeilun perusteella tehtiin
• onko ratkaisu valmis laajempaan käyttöön.

7. Arvioi tulokset

Arvioinnissa tarkastellaan, saavutettiinko tavoitteet.

Pohdi esimerkiksi:

• Mitä muutoksia tapahtui?
• Mitä hyötyjä syntyi?
• Millä tiedolla tuloksia voidaan osoittaa?
• Syntyikö myös odottamattomia vaikutuksia?

8. Arvioi resurssit ja toteuttaminen

Lopuksi tarkastellaan ratkaisun käyttöönottoa ja jatkuvuutta.

Arvioi:

• ovatko aika-, raha- ja henkilöstöresurssit riittäviä
• löytyykö tarvittavaa osaamista
• onko ratkaisu juurtunut osaksi arjen toimintaa
• miten toimintaa ylläpidetään jatkossa.

9. Tee arvioinnista jatkuva käytäntö

Mittaria kannattaa käyttää:

• kehittämisen käynnistysvaiheessa
• väliarvioinneissa
• käyttöönoton yhteydessä
• loppuarvioinnissa
• toiminnan juurruttamisen seurannassa.

Mittarin suurin hyöty syntyy silloin, kun arvioinnin tuloksia käytetään aktiivisesti kehittämistyön suunnan tarkistamiseen ja seuraavien kehittämisaskelten määrittelyyn.

Digitaalinen toteutus

Mittari toimii hyvin myös etä- ja hybridityöskentelyssä. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• Howspace-ympäristössä
• Miro- tai Mural-alustoilla
• Teamsin työpajoissa
• Google Forms- tai Microsoft Forms -kyselynä
• yhteisellä arviointitaulukolla.

Liikennevalovärit voidaan korvata myös pisteytyksellä tai asteikolla.

Vinkkejä fasilitaattorille

• Käytä mittaria kehittämisen alusta lähtien.
• Toista arviointi useita kertoja prosessin aikana.
• Pyydä osallistujia perustelemaan antamansa arviot.
• Keskustelkaa erityisesti niistä kohdista, joissa näkemykset eroavat.
• Kirjatkaa arvioinnin perusteella konkreettiset jatkotoimenpiteet.
• Voit liittää mittarin osaksi kehittämistyön vuosikelloa.

Lisätietoa

• Innokylän arviointimittari pohjautuu Innokylässä kehitettyyn arviointi- ja kehittämisajatteluun, jossa korostuvat yhteiskehittäminen, käytäntöjen systemaattinen mallintaminen, arviointi ja levittäminen. Arvioinnin nähdään olevan osa kehittämisprosessia koko sen elinkaaren ajan, ei vain kehittämistyön loppuvaiheessa (Koivisto 2013).
• Koivisto, J. (2013). Käytäntöjen kehittäminen, arviointi ja levittäminen Innokylässä. Teoksessa M. Kivipelto, M. Larivaara, S. Andersson, L. Heinämäki, P. M. Jonsson, T. Kotiranta & M. Vuorenmaa (toim.), Näkökulmia arviointiin – Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet (s. 31–36). THL Raportti 33/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.