Mistä työkalussa on kyse?
Ilmiö- ja verkostokartta auttaa tarkastelemaan kehitettävää ilmiötä kokonaisuutena. Työskentelyssä tunnistetaan ilmiöön vaikuttavat tekijät, niiden väliset yhteydet sekä toimijat, joiden kanssa muutosta voidaan edistää.
Menetelmän tavoitteena ei ole kuvata yksittäistä palvelua tai organisaatiota, vaan rakentaa yhteinen ymmärrys siitä, mistä ilmiö muodostuu, mihin voidaan vaikuttaa ja ketkä ovat muutoksen kannalta keskeisiä toimijoita.
Työkalu soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa ratkaistava haaste on monisyinen eikä yhdellä organisaatiolla ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen yksin.
Mihin työkalua käytetään?
Ilmiö- ja verkostokartan avulla voidaan esimerkiksi:
- analysoida hyvinvointiin, terveyteen tai palvelujärjestelmään liittyviä ilmiöitä
- muodostaa yhteinen tilannekuva eri toimijoiden kesken
- tunnistaa ilmiöön vaikuttavat keskeiset tekijät
- löytää vaikuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet
- tunnistaa yhteistyökumppanit ja eri toimijoiden roolit
- luoda pohja strategisille tavoitteille, vaikutusketjuille ja kehittämissuunnitelmille.
Sote-kehittämisessä työkalua voidaan hyödyntää esimerkiksi yksinäisyyden, mielenterveyden, palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden tai lasten ja nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa.
Miten työkalua käytetään?
Työskentely etenee vaiheittain.
1. Valitkaa tarkasteltava ilmiö
Määritelkää yhdessä ilmiö, jota haluatte ymmärtää paremmin. Kirjatkaa se työskentelypohjan keskelle.
Esimerkiksi:
- ikääntyneiden yksinäisyys
- nuorten mielenterveys
- palvelujen saavutettavuus
- henkilöstön veto- ja pitovoima.
2. Kerätkää ilmiöön liittyvät havainnot
Kirjatkaa kaikki ilmiöön liittyvät asiat esimerkiksi muistilapuille.
Mukaan voivat tulla:
- syitä
- seurauksia
- havaintoja
- kokemuksia
- toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä.
Työskentely voidaan aloittaa yksin, jatkaa pareittain ja lopuksi koota yhdessä.
3. Ryhmitelkää ja jäsentäkää
Järjestäkää havainnot kokonaisuuksiksi.
Pohtikaa esimerkiksi:
- mitkä ovat syitä
- mitkä seurauksia
- mitkä kuvaavat ilmiötä
- mitkä vaikuttavat siihen.
Yhdistäkää samankaltaiset asiat.
4. Tunnistakaa ilmiöön vaikuttavat tekijät
Valitkaa tekijät, joilla on todellista vaikutusta ilmiöön.
Arvioikaa yhdessä:
- puuttuuko jokin olennainen tekijä
- onko päällekkäisyyksiä
- voidaanko joitakin tekijöitä yhdistää.
5. Piirtäkää vaikutussuhteet
Yhdistäkää tekijät nuolilla.
Pohtikaa:
- mikä vaikuttaa mihinkin
- ovatko vaikutukset yksisuuntaisia vai kaksisuuntaisia
- mitkä tekijät ovat kaikkein keskeisimpiä.
Näin muodostuu yhteinen ilmiökartta.
6. Tunnistakaa vaikuttamisen mahdollisuudet
Kaikkiin tekijöihin ei voida vaikuttaa.
Keskustelkaa:
- mihin voidaan vaikuttaa omalla toiminnalla
- mihin voidaan vaikuttaa yhteistyössä
- mitkä tekijät jäävät oman vaikutusvallan ulkopuolelle.
7. Tunnistakaa toimijat ja verkosto
Merkitkää karttaan:
🟢 tekijät, joihin oma organisaatio voi vaikuttaa
🟡 tekijät, joihin voidaan vaikuttaa yhteistyössä muiden kanssa
🔴 tekijät, joihin ei vielä tunnisteta vaikuttajaa.
Kirjatkaa mukaan myös keskeiset yhteistyötahot.
8. Määritelkää yhteiset päämäärät
Valitkaa tärkeimmät muutostavoitteet.
Näistä muodostuvat kehittämistyön pitkän aikavälin päämäärät.
9. Hyödyntäkää karttaa jatkokehittämisessä
Valmista ilmiö- ja verkostokarttaa voidaan käyttää esimerkiksi:
- strategiatyön tukena
- vaikutusketjun laatimisessa
- kehittämishankkeen suunnittelussa
- kumppaniverkoston rakentamisessa
- arvioinnin lähtökohtana.
Vinkkejä
- Kutsu mukaan mahdollisimman monipuolinen joukko asiakkaita, ammattilaisia, johtoa, järjestöjä ja muita yhteistyökumppaneita.
- Työskentely onnistuu hyvin sekä lähitapaamisessa että digitaalisella valkotaululla (esim. Miro, Mural, FigJam tai Microsoft Whiteboard).
- Ilmiöiden tarkastelu on iteratiivista: karttaa kannattaa täydentää ja päivittää uuden tiedon myötä.
- Säilytä myös työskentelyn aiemmat versiot. Ne auttavat dokumentoimaan ajattelun etenemistä.
- Ilmiö- ja verkostokartta toimii erinomaisena lähtökohtana esimerkiksi vaikutusketjun, tavoitteiden tai toimenpidesuunnitelman laatimiselle.
