Mistä työkalussa on kyse?

Haastekisa on kilpailullinen yhteiskehittämisen menetelmä, jossa osallistujille annetaan selkeästi määritelty haaste ratkaistavaksi. Osallistujat muodostavat tiimejä, jotka kehittävät haasteeseen omia ratkaisuehdotuksiaan määrätyn prosessin aikana.

Menetelmässä yhdistyvät osallistuminen, ideointi, vertaisoppiminen, sparraus ja ratkaisujen arviointi. Haastekisassa voidaan samalla tuottaa uutta tietoa itse haasteesta ja vahvistaa osallistujien kokemusta omasta toimijuudestaan.

Sijaishuollon haastekisassa menetelmää käytettiin esimerkiksi siihen, että sijaishuollossa asuvat ja asuneet nuoret sekä sijaissisarukset tuottivat kokemustietoa ja ratkaisuehdotuksia lastensuojelun sijaishuollon haasteisiin.

Mihin työkalua käytetään?

Haastekisaa voidaan käyttää, kun halutaan:

• löytää uusia ratkaisuja tunnistettuun yhteiskunnalliseen tai palveluihin liittyvään haasteeseen
• hyödyntää asiakkaiden, ammattilaisten tai muiden toimijoiden kokemuksia ja osaamista
• tuottaa nopeasti useita erilaisia ratkaisuehdotuksia
• vahvistaa osallistujien osallisuutta ja toimijuutta
• tuoda kehittämiseen mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät tavallisesti osallistu kehittämistyöhön
• tunnistaa ja kokeilla uusia näkökulmia olemassa olevaan ongelmaan
• tukea lupaavien ratkaisujen jatkokehittämistä.

Menetelmä sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa haaste on yhteisesti tunnistettu, mutta ratkaisuja ei ole vielä määritelty.

Miten työkalua käytetään?

1. Määritellään haaste

Haasteen tulee olla riittävän konkreettinen, jotta osallistujat voivat kehittää siihen ratkaisuja. Haaste kannattaa muotoilla kysymykseksi, joka jättää tilaa erilaisille ratkaisuille.

Esimerkiksi: Miten voimme vahvistaa nuorten mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen?

Haasteen määrittelyssä kannattaa arvioida myös, pystyykö kohderyhmä omien kokemustensa ja näkemyksiensä perusteella tuottamaan siihen merkityksellisiä ratkaisuja.

2. Määritellään tavoitteet ja arviointikriteerit

Ennen kilpailun käynnistämistä sovitaan, mitä haastekisalla tavoitellaan ja millä perusteilla ratkaisuehdotuksia arvioidaan.

Arviointikriteereinä voidaan käyttää esimerkiksi:

• käytännöllisyyttä – onko ratkaisu mahdollista toteuttaa?
• vaikuttavuutta – vastaako ratkaisu asetettuun haasteeseen ja tuottaako se tavoiteltua hyötyä?
• kokonaisvaltaisuutta – onko ratkaisussa huomioitu eri toimijoiden ja näkökulmien tarpeet?

Sijaishuollon haastekisassa juuri näitä kolmea kriteeriä käytettiin ratkaisuehdotusten arvioinnissa. Kriteerit olivat kaikkien osallistujien tiedossa etukäteen.

3. Kootaan tiimit

Osallistujat muodostavat pieniä, esimerkiksi 2–5 henkilön tiimejä. Tiimeihin voidaan koota erilaisia kokemuksia, osaamista ja näkökulmia.

Jos osallistujina on alaikäisiä, työskentelylle on tärkeää järjestää riittävä aikuisten tuki. Sijaishuollon haastekisassa alle 18-vuotiaiden tiimeissä tuli olla mukana tiimin toimintaa tukeva aikuinen.

4. Käynnistetään työskentely

Aloitustapaamisessa esitellään:

• haaste
• tavoitteet
• kilpailun eteneminen
• työskentelyn aikataulu
• arviointikriteerit
• ratkaisuehdotuksille asetettavat vaatimukset.

Tiimit valitsevat itselleen haasteen, johon haluavat kehittää ratkaisun.

5. Tuetaan tiimejä sparrauksella

Tiimit työskentelevät itsenäisesti, mutta niiden etenemistä tuetaan yhteisillä sparrauksilla.

Sparrauksissa voidaan esimerkiksi:

• tarkentaa ratkaistavaa ongelmaa
• tarkastella haastetta eri näkökulmista
• kehittää ideaa eteenpäin
• arvioida ratkaisun toteutettavuutta
• saada palautetta muilta osallistujilta.

Sijaishuollon haastekisassa järjestettiin kolme sparrauskertaa. Ensimmäisillä kerroilla tiimejä tuettiin ongelmanratkaisun vaiheissa ja viimeisellä kerralla tiimit esittelivät alustavia ratkaisujaan toisilleen ja saivat palautetta niiden kehittämiseksi.

6. Kehitetään ja kuvataan ratkaisu

Tiimit jalostavat ideansa varsinaiseksi ratkaisuehdotukseksi. Ratkaisussa kannattaa kuvata ainakin:

• mikä ongelma ratkaistaan
• kenelle ratkaisu on tarkoitettu
• miten ratkaisu toimii käytännössä
• mitä hyötyä siitä syntyy
• mitä ratkaisun toteuttaminen edellyttää.

Samalla osallistujat voivat kuvata omia kokemuksiaan haasteesta ja siitä, mitä haastekisaan osallistuminen on heille merkinnyt.

7. Arvioidaan ratkaisut

Tuomaristo tai muu ennalta nimetty arviointiryhmä arvioi ratkaisut sovittujen kriteerien perusteella.

Arviointikriteerit kannattaa määritellä ennen kilpailun käynnistämistä ja kertoa osallistujille etukäteen. Näin ne myös ohjaavat tiimejä kehittämään sellaisia ratkaisuja, joita kilpailulla tavoitellaan.

8. Valitaan ja palkitaan parhaat ratkaisut

Kilpailun lopuksi valitaan kriteerit parhaiten täyttävät ratkaisut. Palkinto ei kuitenkaan tarvitse olla rahallinen. Se voi olla esimerkiksi:

• mahdollisuus jatkokehittää ideaa
• tuki pilotointiin
• asiantuntijasparraus
• mahdollisuus esitellä ratkaisu päättäjille
• rahoitus tai muu konkreettinen tuki.

Palkitsemisen tarkoituksena on motivoida osallistujia ja osoittaa, että heidän tuottamillaan ratkaisuilla on merkitystä.

Vinkkejä

• Määrittele haaste huolellisesti. Liian laaja haaste vaikeuttaa ratkaisujen kehittämistä.
• Anna osallistujille mahdollisimman paljon vapautta ratkaisujen ideointiin, mutta pidä tavoite selkeänä.
• Kerro arviointikriteerit jo kilpailun alussa.
• Tarjoa tiimeille riittävästi tukea ja sparrausta.
• Hyödynnä osallistujien omia kokemuksia erityisesti silloin, kun haaste liittyy palvelujen käyttäjiin.
• Muodosta mahdollisuuksien mukaan monimuotoisia tiimejä.
• Huolehdi, että kilpailu ei jää irralliseksi ideointiharjoitukseksi: mieti jo alussa, mitä voittaville tai lupaaville ratkaisuille tapahtuu kilpailun jälkeen.
• Palkinnon lisäksi tärkeää on antaa osallistujille palaute siitä, miten heidän ehdotuksiaan hyödynnetään.
• Asiakkaiden tai nuorten kanssa työskenneltäessä huolehdi turvallisesta osallistumisesta, riittävästä tuesta ja siitä, ettei osallistuminen lisää heidän kuormitustaan.

Lisätietoja ja lähteet

Innokylän Sijaishuollon haatekisa- kuvauksessa on myös linkki haastekisan loppuraporttiin, jossa kuvataan koko prosessi, sen arviointi sekä osallistuneiden tiimien ratkaisuehdotukset.

”Opin uusia asioita, sain vaikuttaa ja ilmaista omat mielipiteeni” – Lastensuojelun sijaishuollon haastekisan ratkaisuehdotukset, Milja Kaijanen & Onni Westlund, 2021, Pesäpuu ry, raportti