Ekosysteemin kehittäminen etenee vaiheittain yhteisen ymmärryksen rakentamisesta kokeiluihin, yhteistyön vakiinnuttamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Ekosysteemikehittämisen polku auttaa hahmottamaan kehittämisen kokonaisuuden, tunnistamaan seuraavat askeleet sekä tukee toimijoiden yhteistä suunnittelua ja päätöksentekoa.
Ekosysteemikehittämisen polku ja sen vaiheet
Julkaistu 6.8.2026
Themes
Ekosysteemiajattelu ja systeeminen muutos
Mistä työkalussa on kyse?
Ekosysteemikehittämisen polku on visuaalinen suunnittelutyökalu, joka jäsentää ekosysteemin kehittämisen keskeiset vaiheet loogiseksi etenemiseksi. Työkalu auttaa tunnistamaan, missä vaiheessa kehittämistyö on, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä ja mitä muita työkaluja eri vaiheissa voidaan hyödyntää.
Polku tukee yhteisen näkemyksen muodostamista, vaiheittaista etenemistä sekä kehittämisen johtamista. Se toimii tiekarttana niin uusien ekosysteemien rakentamisessa kuin olemassa olevien yhteistyöverkostojen kehittämisessä.
Mihin työkalua käytetään?
Työkalua voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- ekosysteemin kehittämisprosessin suunnitteluun
- yhteisen kehittämispolun rakentamiseen eri toimijoiden kesken
- kehittämisen vaiheiden tunnistamiseen ja priorisointiin
- työpajojen ja kehittämisprosessien jäsentämiseen
- vastuiden ja seuraavien askelten sopimiseen
- kehittämisen etenemisen arviointiin ja seurantaan.
Työkalu soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa useat organisaatiot rakentavat yhteistä toimintamallia tai kehittävät alueellista innovaatio- tai palveluekosysteemiä.
Miten työkalua käytetään?
1. Tunnistakaa nykyinen kehittämisvaihe
Arvioikaa yhdessä, missä vaiheessa ekosysteemin kehittäminen tällä hetkellä on.
Tyypillinen eteneminen on:
- kartoita
- määrittele
- ideoi ja testaa
- viimeistele
- käyttöönotto ja jatkuva kehittäminen.
2. Määritelkää vaiheen tavoitteet
Keskustelkaa jokaisen vaiheen tavoitteista.
Esimerkiksi:
Kartoita
- nykytila
- toimijat
- tarpeet
- toimintaympäristö
Määrittele
- yhteinen visio
- tavoitteet
- roolit
- arvolupaus
Ideoi ja testaa
- ratkaisut
- kokeilut
- yhteistyömallit
- pilotit
Viimeistele
- toimintamalli
- vastuut
- resurssit
- käyttöönoton suunnittelu
Kehitä jatkuvasti
- seuranta
- arviointi
- vaikuttavuus
- jatkuva oppiminen.
3. Tunnistakaa tarvittavat työkalut
Pohtikaa, mitä menetelmiä tai työkaluja kussakin vaiheessa kannattaa hyödyntää.
Esimerkiksi:
- sidosryhmäkartta
- palvelukanvas
- arvovirta- tai palvelupolku
- vaikutusketju
- tavoitteiden arviointi
- riskien arviointi
- kokeilusuunnitelma
- arviointi- ja mittaristotyökalut.
4. Sopikaa vastuut
Määritelkää:
- vastuuhenkilöt
- osallistujat
- aikataulut
- päätöspisteet
- seurannan käytännöt.
5. Päivittäkää polkua säännöllisesti
Ekosysteemikehittäminen ei ole lineaarinen prosessi.
Palatkaa polkuun säännöllisesti ja arvioikaa:
- missä vaiheessa nyt ollaan
- mitä on opittu
- mitä tulee tehdä seuraavaksi
- tarvitseeko tavoitteita tai etenemistä päivittää.
Vinkkejä
- Käytä polkua työpajojen runkona ja yhteisen keskustelun tukena.
- Visualisoi eteneminen esimerkiksi suurelle kanvaasille tai digitaaliselle valkotaululle.
- Huolehdi, että jokaisessa vaiheessa on yhteinen ymmärrys ennen seuraavaan siirtymistä.
- Dokumentoi päätökset ja opit vaiheittain.
- Muista, että kehittäminen on iteratiivista – aiempiin vaiheisiin voidaan palata uusien havaintojen perusteella.
Työkalun vahvuudet ja heikkoudet
Vahvuudet
- jäsentää monivaiheisen kehittämisprosessin selkeäksi kokonaisuudeksi
- tukee yhteisen tilannekuvan muodostumista
- auttaa priorisoimaan kehittämisen seuraavat askeleet
- helpottaa eri organisaatioiden yhteistyötä
- toimii kehittämisen johtamisen ja seurannan tukena.
Heikkoudet
- yksinkertaistaa monimutkaisia kehittämisprosesseja
- vaiheiden rajat voivat käytännössä limittyä
- onnistunut käyttö edellyttää aktiivista fasilitointia ja yhteistä sitoutumista
- ilman jatkuvaa päivittämistä polku voi jäädä irralliseksi suunnitelmaksi.
Kesto
Tyypillisesti 1–2 tunnin työpaja.
Laajemmassa kehittämisprosessissa työkaluun palataan useita kertoja eri vaiheissa.
Kuinka monta osallistujaa?
Suositeltava osallistujamäärä on noin 4–12 henkilöä.
Työkalu soveltuu myös suuremmille verkostoille, jolloin työskentely voidaan toteuttaa pienryhmissä.
Mitä tarvitaan?
Kasvokkain:
- polku- tai prosessikanvas
- fläppitaulu tai suuri seinäpinta
- muistilappuja
- kyniä
- aikataulusuunnitelma.
Verkossa:
- Miro
- Mural
- Flinga
- Howspace
- Microsoft Whiteboard
- muu digitaalinen yhteistyöalusta.
Lisätietoa ja lähteet
Työkalu perustuu Valtiokonttorin Ekosysteemisopimusten työkalupakkiin, joka sisältää ekosysteemien kehittämiseen tarkoitettuja kanvaksia, prosessimalleja ja työpajatyökaluja. Materiaalista löytyy myös alkuperäinen Ekosysteemikehittämisen polku sekä siihen liittyviä täydentäviä työkaluja, kuten sidosryhmäkarttoja, palvelukanvaksia ja kehittämissuunnitelmia.
Valtiolla.fi – Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä
Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä