Mistä menetelmässä on kyse?

Delfoi-menetelmä on asiantuntijamenetelmä, jonka avulla voidaan hahmottaa tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja, arvioida vaihtoehtoja ja muodostaa näkemystä epävarmasta tai monimutkaisesta aiheesta.

Menetelmässä joukko tarkoin valittuja asiantuntijoita arvioi samaa aihetta useamman kierroksen aikana. Asiantuntijat eivät tiedä, keitä muita paneeliin osallistuu, mikä vähentää esimerkiksi henkilön asemaan, auktoriteettiin tai ryhmäpaineeseen liittyviä vaikutuksia. Kierrosten välillä osallistujille välitetään koottua tietoa ryhmän aiemmista vastauksista, minkä perusteella he voivat tarkentaa tai muuttaa omia näkemyksiään.

Delfoin keskeisiä piirteitä ovat:

• anonymiteetti
• iteratiivisuus eli useampi kyselykierros
• ohjattu palaute kierrosten välillä
• vastausten systemaattinen kokoaminen ja analysointi. 

Menetelmän tavoitteena voi olla yhteisen näkemyksen tai konsensuksen muodostaminen, mutta yhtä hyvin hyödyllinen tulos voi olla se, että erilaiset näkemykset, epävarmuudet ja erimielisyydet tulevat näkyviksi.

Mihin menetelmää käytetään?

Delfoi soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa tulevaisuutta koskevaa varmaa tietoa ei ole saatavilla tai ilmiö on monimutkainen ja siihen liittyy useita näkökulmia.

Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi:

• tulevaisuuden kehityskulkujen ja muutosten ennakointiin
• strategisen suunnittelun tueksi
• toimintaympäristön muutosten arviointiin
• uusien tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen
• vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen
• väitteiden, oletusten tai tulevaisuutta koskevien arvioiden testaamiseen
• päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun tueksi
• yhteisen näkemyksen tai näkemyserojen tunnistamiseen.

Delfoi on hyödyllinen erityisesti silloin, kun tarvitaan monipuolista asiantuntijatietoa eikä pelkkä olemassa oleva tilastotieto riitä tulevan kehityksen arviointiin. Menetelmää voidaan hyödyntää myös silloin, kun asiantuntijat ovat eri organisaatioissa tai eri paikkakunnilla.

Miten menetelmää käytetään?

Delfoi toteutetaan yleensä 2–3 kyselykierroksena, mutta kierrosten määrää voidaan muuttaa tilanteen ja tavoitteen mukaan. Olennaista on, että osallistujat pääsevät tarkastelemaan ja tarvittaessa tarkentamaan näkemyksiään aiempien kierrosten perusteella.

1. Määritelkää ennakoinnin aihe ja tavoite

Määritelkää ensin mahdollisimman selkeästi:

• mitä ilmiötä tai kysymystä tarkastellaan
• miksi tulevaisuutta halutaan tarkastella
• mihin tietoa tullaan käyttämään
• millä aikajänteellä tulevaisuutta tarkastellaan.

Hyvä Delfoi-kysymys ei ole liian laaja. Esimerkiksi "Millainen sosiaali- ja terveydenhuolto on tulevaisuudessa?" on liian avoin, kun taas "Miten henkilöstön saatavuus vaikuttaa hyvinvointialueiden palvelujen järjestämiseen vuoteen 2035 mennessä?" antaa jo selkeämmän tarkastelukehikon.

2. Valitkaa asiantuntijapaneeli

Valitkaa osallistujat sen perusteella, millaista asiantuntemusta tarkasteltava kysymys edellyttää.

Paneeliin kannattaa koota erilaisia asiantuntijuuksia ja näkökulmia. Asiantuntijuus voi perustua esimerkiksi:

• tutkimustietoon
• ammatilliseen kokemukseen
• käytännön toimintaan
• asiakkaiden tai kansalaisten kokemustietoon
• päätöksentekoon
• teknologiaan tai muuhun erityisosaamiseen.

Alkuperäisessä kuvauksessa paneelin kooksi on määritelty alle 15 henkilöä, mutta tämä ei ole Delfoi-menetelmän yleinen metodologinen vaatimus. Paneelin koko kannattaa määritellä suhteessa tutkimus- tai ennakointikysymykseen ja tarvittavaan asiantuntemukseen. Tärkeämpää kuin tietty henkilömäärä on paneelin tarkoituksenmukainen ja monipuolinen koostumus.

3. Toteuttakaa ensimmäinen kierros

Ensimmäisellä kierroksella voidaan käyttää esimerkiksi avoimia kysymyksiä, joilla asiantuntijoilta kerätään näkemyksiä, väitteitä, mahdollisia kehityskulkuja ja perusteluja.

Kysymykset voivat olla esimerkiksi:

• Mitkä muutokset vaikuttavat tarkasteltavaan ilmiöön seuraavan kymmenen vuoden aikana?
• Mitkä kehityskulut ovat todennäköisiä?
• Mitkä muutokset olisivat erityisen merkittäviä?
• Mitä mahdollisuuksia tai uhkia kehitykseen liittyy?
• Mitä pitäisi tehdä jo nyt?

Ensimmäisen kierroksen vastauksista muodostetaan seuraavan kierroksen kysymykset, väitteet tai vaihtoehdot.

4. Kootkaa ja analysoikaa vastaukset

Vastaukset analysoidaan ja niistä muodostetaan osallistujille anonyymi yhteenveto.

Yhteenvedossa voidaan kuvata esimerkiksi:

• mitkä näkemykset ovat yleisiä
• missä asioissa näkemykset eroavat
• millaisia perusteluja näkemyksille esitettiin
• mitkä asiat näyttävät olevan epävarmoja
• millaisia uusia näkökulmia ensimmäisellä kierroksella nousi esiin.

Palautteen tulee olla riittävän tiivistä, jotta osallistujat pystyvät käyttämään sitä seuraavalla kierroksella.

5. Toteuttakaa seuraavat kierrokset

Seuraavalla kierroksella asiantuntijat arvioivat koottuja väitteitä tai näkemyksiä esimerkiksi asteikolla.

He voivat myös perustella näkemyksiään ja kommentoida muiden esiin nostamia asioita anonyymisti.

Kierroksen jälkeen vastaukset jälleen kootaan ja välitetään paneelille. Näin muodostuu iteratiivinen prosessi, jossa näkemyksiä voidaan tarkentaa kierros kierrokselta.

6. Kootkaa tulokset

Lopputuloksena voidaan tunnistaa esimerkiksi:

• vahvimmin jaetut näkemykset
• todennäköisimmät kehityskulut
• toivottavat tai tavoiteltavat tulevaisuudet
• merkittävimmät epävarmuudet
• näkemyserot ja niiden perustelut
• kriittiset muutostekijät
• asiat, joihin pitäisi varautua tai vaikuttaa jo nyt.

Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi strategiatyössä, toimintasuunnitelman laatimisessa, skenaariotyössä tai uusien kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

Vinkkejä

Valitkaa asiantuntijat huolella. Delfoin laatu riippuu olennaisesti siitä, millaista tietoa ja näkökulmia paneeliin saadaan. Pelkkä asiantuntijoiden määrä ei takaa hyvää lopputulosta.

Älkää tavoitelko väkisin konsensusta. Erimielisyys voi olla ennakoinnin kannalta erittäin arvokasta tietoa. Se voi kertoa esimerkiksi epävarmasta kehityksestä, erilaisista lähtöoletuksista tai asioista, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Huolehtikaa anonymiteetistä. Asiantuntijoiden tulee voida esittää näkemyksensä ilman, että muiden osallistujien asema tai tunnettuus vaikuttaa vastauksiin. Anonymiteetti ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, ettei tutkimuksen tai työskentelyn toteuttaja tiedä osallistujien henkilöllisyyttä – olennaista on, etteivät osallistujat tiedä toistensa vastauksia tai henkilöllisyyksiä.

Kertokaa osallistujille etukäteen, kuinka monta kierrosta on tarkoitus toteuttaa ja mihin tuloksia käytetään.

Pidä kysymykset riittävän fokusoituina. Liian laaja kysymys tuottaa vaikeasti analysoitavaa aineistoa.

Anna aikaa kierrosten väliseen analyysiin. Delfoi ei ole pelkkä kysely, vaan sen keskeinen lisäarvo syntyy vastausten analysoinnista, palautteesta ja iteroinnista.

Lisätietoa ja lähteet

• The Delphi Method -opas kokoaa muun muassa Delfoin keskeiset periaatteet: anonymiteetti, iteratiivisuus, palaute ja vastausten kokoaminen. RAND Methodological Guidance for Conducting and Critically Appraising Delphi Panels (2023)
   
• eDelphi – metodievoluutiota verkossa – METODIX