Mistä työkalussa on kyse?

Arviointiakvaario on moninäkökulmainen arviointimenetelmä, jossa kehittämisen kohdetta tarkastellaan vuorotellen eri osallistujaryhmien näkökulmista. Menetelmä perustuu aktiiviseen kuuntelemiseen, avoimeen keskusteluun ja yhteiseen oppimiseen.

Työskentelyssä osallistujat jakautuvat sisä- ja ulkokehään. Sisäkehällä ovat kehittämistyössä mukana olevat henkilöt, kuten kehittäjät ja käyttäjät. Ulkokehällä ovat muut toimijat, esimerkiksi johto, rahoittajat tai muut kehittämistyön kannalta keskeiset sidosryhmät. Ryhmät kuuntelevat toisiaan ja tarkastelevat kehittämiskohdetta omista näkökulmistaan.

Mihin työkalua käytetään?

Arviointiakvaariota käytetään, kun halutaan:

• arvioida kehittämistyön etenemistä yhdessä eri toimijoiden kanssa
• lisätä ymmärrystä kehittämiskohteesta eri näkökulmista
• vahvistaa arviointiosaamista ja yhteistä oppimista
• tunnistaa kehittämiskohteita ja uusia ratkaisuja
• käydä avointa ja rakentavaa keskustelua kehittämistyön onnistumisista ja haasteista.

Menetelmä soveltuu erityisesti kehittämishankkeiden, kokeilujen ja uusien toimintamallien arviointiin.

Miten työkalua käytetään?

• Järjestä tila siten, että tuolit muodostavat kaksi puoliympyrän muotoista kehää.
• Sijoita sisäkehälle kehittämistyössä mukana olevat henkilöt, kuten kehittäjät ja käyttäjät.
• Sijoita ulkokehälle muut toimijaryhmät, esimerkiksi johto, rahoittajat tai muut kehittämisen kannalta keskeiset sidosryhmät.
• Esittele työpajan tavoite, arviointiakvaarion toimintaperiaate sekä arvioinnin kulku.
• Toteuta arviointi esimerkiksi seuraavasti:
  • Kehittämiskohteen esittely (10–20 min)
  • Sisäkehän arviointikeskustelu (30–45 min)
  • Ulkokehän arviointikeskustelu (30 min)
  • Tauko (10 min)
  • Ulkokehän kehitysehdotukset (15 min)
  • Kehitysehdotusten yhteinen käsittely, jatkotoimenpiteet ja vastuiden sopiminen (15 min).
• Kirjatkaa keskeiset havainnot ja sopikaa, miten kehittämistyötä jatketaan.

Vinkkejä käyttöön

• Luo turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset näkökulmat ovat tervetulleita.
• Korosta aktiivisen kuuntelemisen merkitystä – tarkoituksena ei ole puolustaa omia näkemyksiä vaan oppia toisilta.
• Kannusta ulkokehää tarkastelemaan kehittämiskohdetta rohkeasti uusista näkökulmista.
• Huolehdi, että keskustelu suuntautuu ratkaisuihin eikä jää ongelmien kuvailuun.
• Varaa riittävästi aikaa keskustelun yhteiseen purkuun ja jatkotoimien sopimiseen.

Lisätietoa

• Työkalu perustuu moninäkökulmaiseen arviointiin, jossa kehittämiskohdetta tarkastellaan eri toimijaryhmien näkökulmista yhteisen oppimisen tukemiseksi.
• Menetelmä soveltuu erityisesti kehittämishankkeiden, kokeilujen ja uusien toimintamallien arviointiin sekä niiden jatkokehittämisen suunnitteluun.