Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Uusimaa on suuri maakunta, jossa järjestöjen sote-uudistukseen osallistamisen haasteena on järjestökentän laajuus ja monitahoisuus. Maakunnassa toimii yli 3000 sosiaali- ja terveysjärjestöä ja moninkertainen määrä muita järjestöjä, joiden perustoimintaa on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Uudellamaalla ei ole vielä maakunnan kattavaa järjestöjen yhteistyöelintä, jonka kanssa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijoiden olisi luontevaa tehdä laaja-alaista yhteistyötä.
Meneillään olevassa maakunta-ja sote-uudistuksessa Uusimaa on tarkoitus jakaa yhden sote-maakunnan sijaan viideksi hyvinvointialueeksi. Tulevilla hyvinvointialueilla on sote-järjestäjinä velvollisuus tehdä yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa ja ottaa ne mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Osallisuuden toteutuminen vaatii avoimuutta, vuorovaikutusta ja luottamusta. Näiden luomiseksi järjestöt ja hyvinvointialueet tarvitsevat yhteistyölleen toimivat rakenteet.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Valmisteilla olevassa maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) -uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä pyritään siirtämään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn.
Tässä muutostilanteessa sote-järjestäjän ja järjestöjen on luotava uusia kumppanuuksia, jotta järjestöjen sote-palveluita tukeva, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminta nivoutuu osaksi hyvinvointialueiden sote-palveluketjuja.
Hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyöryhmä mahdollistaa alueen järjestöjen tasavertaisen vuoropuhelun julkisen sektorin kanssa. Yhteistyöryhmä luo rakenteet ja käytänteet tulevalle yhteistyölle hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Yhdessä kehittäminen on keskeistä maakunta- ja sote-uudistuksen edetessä, sillä yhteistyö auttaa tunnistamaan yhteisiä haasteita ja muutostarpeita uudistuksen eri vaiheissa. Yhteiskehittämisestä ja järjestöjen vaikuttamisesta hyvinvointialueen sote-palveluihin ja hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte-) toimintaan höytyvät sekä hyvinvointialue että järjestöt. Yhteistyö ja vaikuttaminen vahvistavat ja syventävät myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä.
Yhteistyöryhmässä ovat mukana tasavertaisina toimijoina hyvinvointialueen valmistelijat, alueen sosiaali- ja terveysjärjestöt, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestöt sekä muut järjestöt, joiden perustehtävä liittyy tulevan hyvinvointialueen toimialaan, kuten pelastusalan järjestöt.
Ryhmän toimintaa ja tavoitteita suunnitellaan yhdessä hyvinvointialueen valmistelijoiden kanssa, jotta ryhmän toiminnasta on aitoa hyötyä valmistelussa. Näin myös järjestöt pääsevät vaikuttamaan oikeaan aikaan valmistelussa oleviin asioihin.
Järjestöillä on tarve saada tietoa ja päästä vaikuttamaan sote-uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen. Yhteistyöryhmän organisoitu toiminta varmistaa, että järjestöt ovat vahvasti osallisina valmistelussa ja että järjestöjen vaikuttaminen on mahdollisimman laaja-alaista, eikä perustu esimerkiksi ainoastaan yksittäisten järjestöjen näkemyksiin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Yhteistyöryhmän tehtävät
Järjestöjen ja hyvinvointialueen välisen yhteistyöryhmän keskeisiä tehtäviä on luoda toimivat yhteistyön rakenteet ja tunnistaa kehittämistarpeita. Yhteisten tarpeiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen on hyvä tehdä yhdessä järjestöjen edustajien ja hyvinvointialueen valmistelijoiden kesken. Näin molemmat osapuolet ovat tasavertaisessa asemassa ja yhtä lailla sitoutuneita ryhmän toimintaan.
Tilanteessa, jossa valmiita käytäntöjä ei ole, yhteistyön rakenteiden suunnitteluun voi suhtautua kehitysprojektina. Se malli, jolla yhteisiä rakenteita ja käytäntöjä lähdetään tässä vaiheessa kehittämään, ei välttämättä ole se lopullinen malli, jonka mukaan yhteistyötä tulevaisuudessa tehdään.
Varsinaisten yhteistyörakenteiden lisäksi yhteistyöryhmä voi työstää monenlaisia järjestöjen ja hyvinvointialueille yhteisiä asioita. Tällaisia ovat muun muassa alueellinen hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus sekä järjestötuen käytänteet tulevalla hyvinvointialueella.
Yhteistyöryhmän kokoonpano
Kehittämistyötä tekevän yhteistyöryhmän toiminnan kannalta sen kokoonpano on suunniteltava tarkasti. Tehokkaan työskentelyn takaamiseksi on hyvä muodostaa tiivis ryhmä. Sen jäsenten valinta on tehtävä avoimesti ja yhteisesti hyväksytyillä kriteereillä, jotta ryhmä voi aidosti edustaa laajasti alueen järjestöjä.
Ryhmän kokoonpanon tulee edustaa kattavasti alueen järjestöjä. Mukaan olisi hyvä saada toimijoita kaikilta eri järjestösektoreilta. Jäsenten valinnassa kannattaa painottaa ryhmän jäsenten halukkuutta ja kykyä yhteiseen kehitystyöhön. Lisäksi on tärkeää, että kaikki ryhmän jäsenet sitoutuvat viestimään käsitellyistä asioista omissa verkostoissaan, jotta tieto ryhmän toiminnasta leviää mahdollisimman avoimesti ja laajasti.
Todennäköisesti yhteistyöryhmän jäseniksi on tarjolla enemmän ehdokkaita kuin ryhmän tehokas työskentely sallii. Jo ennen kuin ryhmää aletaan perustaa, on päätettävä millä tavalla ja kuka päättää lopulta kokoonpanosta. Käytössä voi olla esimerkiksi hakemusmenettely. Mikäli alueella on toiminnassa järjestöjen neuvottelukunta tai vastaava elin, se on luonteva taho valitsemaan ryhmän jäsenet hakemusten perusteella. Muussa tapauksessa on valittava joku muu kaikkien hyväksymä ja puolueettomasti toimiva taho päättämään ryhmän jäsenistä.
Ydinryhmän ympärille ja tueksi on hyvä kerätä sitä laajempi joukko järjestöyhteistyön kehittämisestä kiinnostuneista. Tällaisen järjestöjen asiantuntijapoolin kautta voi kerätä monipuolisesti näkökulmia ja näkemyksiä yhteistyöryhmässä käsiteltäviin asioihin.
Sekä yhteistyöryhmän että laajan asiantuntijapoolin toimintaa on koordinoitava, jotta se vastaa tarkoitustaan. Toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden tarkastelua on syytä tehdä jatkuvasti, jotta ryhmä on riittävän ketterä toimimaan joskus nopeastikin tapahtuvissa muutoksissa.
