Yhteistoimintamalli diabetesyhdistyksen ja terveydenhuollon yhteistyöhön

Luotu 31.05.2023
Yhteistoimintamalli diabetesyhdistyksen ja terveydenhuollon yhteistyöhön
Yhteistoimintamalli diabetesyhdistyksen ja terveydenhuollon yhteistyöhön

Tiivistelmä

Yhteistoimintamalli pohjautuu itsemääräämisteoriaan (Deci, Richard) sekä odotusarvoteoriaan (Eccles ja Wigfield).

Mallissa tärkeää on yhdistyksen hyvinvoinnin vahvistaminen ja nykytilan tarkastelu, kuten resurssit vertaistukitoiminnan järjestämiseksi. Tulevaisuuden haaveet ohjaavat työskentelyä. Diabetesyhdistysten toimintaa tukee yhdistyksen toiminnan reflektointi sekä toiminnan sisällön ja yhteistyön rakentamisen tahtotilan tarkastelu.

Yhtä tärkeää on tarkastella terveydenhuollon tilannetta ja resursseja diabetesta sairastavien kohtaamiseen ja edelleen ohjaukseen. Tulevaisuusorientoitunut näkökulman ohjaa työskentelyä. Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten toimintaa tukee yhdistyksen toiminnan reflektointi sekä toiminnan sisällön ja yhteistyön rakentamisen tahtotilan tarkastelu.

Käytännössä tapaamisten määrä saattaa vaihdella, perusrunko on: 

1. tapaaminen yhdistys

  • Teoriatausta
  • Mikä meillä toimii?
  • Mikä yhteistyössä nyt on hyvin?
  • Mitä haluaisimme muuttaa?

2. tapaaminen yhdistys

  • Mikä tavoite on riittävän hyvä? Tavoitteen pilkkominen, suunnitelma lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelma
  • Mikä on ensimmäinen askel?

3. tapaaminen hoitotaho

  • Teoriatausta
  • Mikä yhteistyössä nyt on hyvin?
  • Mitä haluaisimme muuttaa?
  • Mikä tavoite on realistinen ja riittävän hyvä?

4. tapaaminen yhdistys + hoitotaho

  • Mikä yhteinen tavoite on realistinen ja riittävän hyvä?
  • Suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi.
  • Sopimus.

Lyhyen aikavälin tulokset:

  • Diabetesyhdistys tunnistaa toimintansa ja sen kehittämistarpeet.
  • Terveydenhuolto tunnistaa diabetesyhdistyksen yhteistyökumppanina.
  • Diabetesta sairastavia ohjautuu yhdistyksen toimintaan.

Pitkän aikavälin vaikutukset:

  • Diabetesyhdistys kehittää aktiivisesti toimintaansa vastaamaan diabetesta sairastavien tarpeita alueella.
  • Terveydenhuolto tekee yhdistyksen kanssa suunnitelmallista yhteistyötä diabetesta sairastavien arjen tuen parantamiseksi.
  • Diabetesta sairastavien jaksaminen arjessa paranee.

 

Mainio mieli -hankkeen tekemien kyselyiden (n=91) perusteella yhdistyksen toiminnassa mukana olevista 75% kokee jaksamisen diabeteksen hoidossa parantuneen, 79% kokee mielen hyvinvoinnin vahvistuneen.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Diabetesliiton tekemien selvitysten mukaan diabetesta sairastavat ja heidän läheisensä tarvitsevat enemmän psyykkistä tukea. Tuki voi olla mielenterveyden edistämiseen, ylläpitämiseen tai mielenterveyden järkkymiseen liittyvää tukea tai hoitoa. Diabetesyhdistykset voivat vastata mielenterveyden edistämisen ja ylläpitämisen tarpeisiin omassa toimintaympäristössään. 

Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa tarvitaan, jotta diabetesyhdistysten toiminnan piiriin ohjautuvat sellaiset henkilöt, jotka voivat hyötyä yhdistyksen toiminnasta. Terveydenhuollon toimijoiden täytyy tietää, millaista toimintaa yhdistyksellä on tarjota, jotta he voivat ohjata asiakkaitaan toiminnan piiriin. Yhdistysten on näin ollen panostettava toiminnastaan viestimiseen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Diabetesyhdistykset ovat Diabetesliiton itsenäisiä jäsenyhdistyksiä, jotka toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Yhdistykset järjestävät vertaistuellista toimintaa diabetesta sairastaville. Terveydenhuolto huolehtii diabetesta sairastavan omahoidon ohjauksesta. Yhdessä diabetesyhdistys ja terveydenhuolto voivat tukea diabetesta sairastavaa arjessa: tarjota tietoa, vahvistaa mielen hyvinvointia, sosiaalisia suhteita ja näin ollen vaikuttaa diabetesta sairastavan osaamiseen, hyvinvointiin ja jaksamiseen ja sitä kautta diabeteksen hoitotasapainoon.

  • Diabetesta sairastava - vertaistuen ja psyykkisen tuen tarve.
  • Diabetesyhdistys - tarjoaa tietoa ja vertaistukea - vain osa diabetesta sairastavista löytää palveluiden piiriin.
  • Terveydenhuollon ammattilainen - diabetesta sairastavan omahoidon ohjaus ja arjen tuen tarve.
  • Yhteiskunta - hyvinvoiva, hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetesta sairastava - hyvä yleisvointi, jaksaminen ja elämänlaatu - voidaan vähentää lisäsairauksien taakkaa.

Ennen työskentelyn aloitusta Diabetesliiton olemassa olevista selvityksistä on kerätty tietoa diabetesta sairastavien palveluiden tarpeeseen liittyen. Tarpeet liittyvät usein arkeen, jolloin luontevat yhteistyökumppanit ovat tässä tilanteessa terveydenhuolto ja alueella toimiva diabetesyhdistys.

Asiakasymmärrystä on edelleen kerrytetty työskentelyn yhteydessä diabetesyhdistysten toimijoiden, kohderyhmältä tiedonkeruun ja terveydenhuollon edustajien tapaamisten avulla.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Diabetesta sairastavien henkinen hyvinvointi ja jaksaminen vahvistuvat. 

Diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on aktiivista ja suunnitelmallista, jolloin hyöty on molemminpuolinen ja siitä hyötyy myös diabetesta sairastava. Tuloksena aktiivinen vertaistukitoiminta, ohjaukset yhdistyksen toimintaan, yhteiset tapahtumat ja oikea tieto diabeteksen hoitoon ja palveluihin liittyen. Yhdistyksen toimintaan osallistuu enemmän diabetesta sairastavia ja heidän läheisiään. Vapaaehtoisten määrä kasvaa. Osallistujat ja vapaaehtoiset hyötyvät toiminnasta arjen tasolla jaksamisen vahvistumisen ja mielekkään tekemisen muodossa.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Yhdistystoimijoiden kokemus yhteistoimintamallin saavutetuista hyödyistä.

Yhdistyksen toimintaan ohjaamisen määrä (Ammattilaisten barometri).

Yhdistysten toimintaan osallistuneiden kokemus:

  • Henkinen hyvinvointini on vahvistunut diabetesyhdistyksen toimintaan osallistumisen myötä (0-10).
  • Jaksamiseni diabeteksen hoidossa on parantunut diabetesyhdistyksen toimintaan osallistumisen myötä (0-10).

Terveydenhuollon ammattilaisten kokemus diabeetikoiden henkisen hyvinvoinnin tuen resurssoinnista omalla hyvinvointialueella (Ammattilaisten barometri). 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Keskeiset edellytykset ovat toimintaympäristön ymmärtäminen, sidosryhmäyhteistyö ja vuorovaikutteinen viestintä. Prosessin kehittäminen vaatii avointa yhteiskehittämistä. Edellä mainitut edellyttävät riittäviä resursseja prosessin eteenpäin viemiseksi.

Toimintamallin ydinsisältö

Yhteistoimintamalli pohjautuu itsemääräämisteoriaan (Deci, Richard) sekä odotusarvoteoriaan (Eccles ja Wigfield).

Mallissa tärkeää on nykytilan tarkastelu, kuten resurssit vertaistukitoiminnan järjestämiseksi ja yhdistyksen hyvinvoinnin vahvistaminen. Tulevaisuuden haaveet ohjaavat työskentelyä. 

Yhtä tärkeää on tarkastella terveydenhuollon tilannetta ja resursseja diabetesta sairastavien kohtaamiseen ja edelleen ohjaukseen. Tulevaisuusorientoitunut näkökulma ohjaa työskentelyä. 

Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten toimintaa tukee yhdistyksen toiminnan reflektointi sekä toiminnan sisällön ja yhteistyön rakentamisen tahtotilan tarkastelu.

Käytännössä tapaamisten määrä saattaa vaihdella, perusrunko on: 

1. tapaaminen yhdistys

  • Teoriatausta
  • Mikä meillä toimii?
  • Mikä yhteistyössä nyt on hyvin?
  • Mitä haluaisimme muuttaa?

2. tapaaminen yhdistys

  • Mikä tavoite on riittävän hyvä? Tavoitteen pilkkominen, suunnitelma lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelma
  • Mikä on ensimmäinen askel?

3. tapaaminen hoitotaho

  • Teoriatausta
  • Mikä yhteistyössä nyt on hyvin?
  • Mitä haluaisimme muuttaa?
  • Mikä tavoite on realistinen ja riittävän hyvä?

4. tapaaminen yhdistys + hoitotaho

  • Mikä yhteinen tavoite on realistinen ja riittävän hyvä?
  • Suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi.
  • Sopimus.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toiminnassa diabetesyhdistyksen arvostus omaa toimintaansa kohtaan kasvaa. Prosessin aikana yhdistys tarkastelee kriittisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Tällöin yhdistys tunnistaa omaa hyvää toimintaansa ja kehittämistarpeita, joihin voidaan vastata prosessin aikana. 

Terveydenhuolto saa lisää tietoa yhdistyksen toiminnasta ja yhteistyökuvioista sovitaan, jolloin yhteistoiminta on säännöllistä ja selkeää.

Diabetesta sairastavat löytävät paremmin diabetesyhdistyksen palvelut: 

  • Diabetesyhdistys osaa kuvata selkeämmin, millaista toimintaa he tarjoavat.
  • Terveydenhuolto tunnistaa paremmin yhdistyksen toiminnan osana arjen tukea ja ohjaa diabetesta sairastavia toiminnan pariin. 
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lyhyen aikavälin tulokset:

  • Diabetesyhdistys tunnistaa toimintansa ja sen kehittämistarpeet.
  • Terveydenhuolto tunnistaa diabetesyhdistyksen yhteistyökumppanina.
  • Diabetesta sairastavia ohjautuu yhdistyksen toimintaan.

Pitkän aikavälin vaikutukset:

  • Diabetesyhdistys kehittää aktiivisesti toimintaansa vastaamaan diabetesta sairastavien tarpeita alueella.
  • Terveydenhuolto tekee yhdistyksen kanssa suunnitelmallista yhteistyötä diabetesta sairastavien arjen tuen parantamiseksi.
  • Diabetesta sairastavien jaksaminen arjessa paranee.

 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Mainio mieli -hankkeen tekemien kyselyiden (n=91) perusteella yhdistyksen toiminnassa mukana olevista 75% kokee jaksamisen diabeteksen hoidossa parantuneen, 79% kokee mielen hyvinvoinnin vahvistuneen.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kustannusvaikutuksia ei ole laskettu.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kohderyhmän tarpeiden tunnistaminen.

Toimintaympäristön ja sidosryhmien tunnistaminen.

Riittävät resurssit. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Suomen Diabetesliitto ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyö
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)